Elokuva-arvio: Naisentappajat on säilyttänyt asemansa yhtenä mustan komedian onnistuneimmista täysosumista
Naisentappajat vuodelta 1955 on groteski miljöökomedia, jossa rosvolauma yrittää saada vuokraemäntänsä pois päiviltä.
Alec Guinness ja Cecil Parker näyttelevät rikollisia, Katie Johnson vuokraemäntää komediassa Naisentappajat.
Nimestään tavaramerkin tehneen lontoolaisen Ealing-studion tarina päättyi aikanaan tähän mustan komedian klassikkoon, jonka jälkeen BBC osti yhtiön.
Ealingin jäähyväistyö Naisentappajat (The Ladykillers, Ruotsi 1955) on säilyttänyt asemansa yhtenä lajityyppinsä onnistuneimmista täysosumista. Michael Balcon tuotti, William Rose kirjoitti ja Alexander Mackendrick ohjasi Lontoon Kings Cross Roadin nurkille sijoittuvan groteskin miljöökomedian.
Kuvausten aikaan 75-vuotias Katie Johnson esittää eksentristä leskirouvaa, joka vuokraa talonsa yläkerrasta huoneen miesjoukolle. Nämä esittäytyvät jousikvartetilleen harjoitustilaa kaipaaviksi harrastajasoittajiksi, mutta todellisuudessa kyse on isoa ryöstöä valmistelevista ammattirikollisista.
Paljastuneen rosmolauman pitäisi lopulta päästää mummonhöppänä hengestään, mutta yritys ei ota onnistuakseen. Taidokkaasti kirjoitetun ja toteutetun tarinan käänteet ovat yhtä aikaa ahdistavan makaabereja ja hykerryttävän hauskoja, peribrittiläisen pidättyväisellä kosketuksella.
Alec Guinness esittää joukon pomoa. Muina konnina nähdään Danny Green, Herbert Lom sekä nuori koomikkolahjakkuus Peter Sellers, joka väitetysti puhui myös leskirouvan papukaijojen ääninä.
✪✪✪✪✪
Naisentappajat, lauantai 18.5. klo 21.00, Teema & Fem
Lue myös: Tyly musta komedia Armomurhaaja osuu nappiin jäyhien suomalaisten kuvauksessa