Iivo Niskanen kommentoi hiihto kovaksi henkiseksi taistoksi.
Maalissa vuosien valmistautuminen palkittiin. Iivo kertoi Ylen haastattelussa uhranneensa
vaimonsa Saanan
kanssa olympiaprojektiin paljon. ”Se on ollut tiukkaa elämää.” © Jesse Väänänen

HIIHTOKUNINGAS

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Iivo Niskanen, 30, nousi Veikko Hakulisen rinnalle hiihtäjänä, joka on voittanut kultaa kolmissa olympialaisissa. Saavutukseen ei riitä vain tinkimätön harjoittelu. Tarvitaan myös lujaa henkistä kanttia.

Kahdeksan vuotta sitten maastohiihtäjä Iivo Niskanen vannoi tv-haastattelussa, että vuonna 2022 hän voittaa viidentoista kilometrin perinteisen tyylin kilpailun.

Perjantaina 11. helmikuuta hän lunasti tuon lupauksensa.

Niskasen voitto oli ylivoimainen. Viime vuosien kovin kilpakumppani, Venäjän olympiakomitean Aleksandr Bolshunov taipui yli 23 sekunnin erolla.

Pekingistä taisteltu kultamitali pääsee Niskasen palkintokaappiin kunniapaikalle Sotšin vuoden 2014 olympialaisten parisprinttikullan sekä Pyeongchangin vuoden 2018 olympialaisten 50 kilometrin kullan seuraksi.

Mikä sitten tekee Iivo Niskasesta urheilijan, joka onnistuu näin pitkällä aikavälillä, kolmissa olympialaisissa?

Iivo Niskanen voitti kultaa.

Iivo Niskanen voitti Pekingin olympialaisissa kultaa päämatkallaan, väliaikalähtönä käydyssä perinteisen hiihtotavan 15 kilometrin kilpailussa.© Jesse Väänänen

Urheilija-arjen mallioppilas

Kaikki maailman parhaat hiihtäjät harjoittelevat armottomia määriä ja elävät kurinalaisesti. Seuran haastattelemien asiantuntijoiden mukaan ratkaisevan eron Iivon hyväksi tuo psyykkinen vahvuus.

Urheilupsykologi ja vuoden 1998 olympialaisten jääkiekon pronssimitalisti Tuomas Grönman pitää Iivo Niskasta poikkeuksellisena urheilijana.

”Hän on elävä legenda nyt jo. Kolme olympialaiset ja kolme kultaa. Se vaatii sitä, että hänen täytyy nauttia joka päivä huippuhiihtäjän elämäntavasta.”

Grönmanin mukaan Iivo, kuten kuka tahansa huippu-urheilija, rakentuu fysiikasta, lajitaidosta, taktisesta osaamisesta sekä psyykestä.

”Jos kaikki muut kohdat ovat kunnossa, mutta psyyke sulaa kisapäivänä, ei noista muista ole iloa. Psyyke ei ole vain tiukassa kisassa pärjäämistä, vaan myös sitä, että arjessa jaksat yhä uudelleen harjoitella fysiikkaa ja lajitaitoja. Monotoninen harjoittelu ei välttämättä ole aina niin kivaa.”

Urheilija-arjen elämisessä Iivo on loistava. Iivon tuntevat maajoukkuekaverit ja muut läheiset sanovat, että Niskanen tuntuu nauttivan siitä, että saa yhä uudelleen ajaa itsensä äärimmilleen.

”Niskasen isoin vahvuus psyyken puolella on se, että hän on jaksanut harjoitella niin valtavan määrän, tehdä vuosikausia töitä tuolla tasolla. Se on paljon raskaampaa kuin yhden kilpailun mentaalinen vaativuus.”

Itsetuntemus paras puoli

Tuomas Grönmanin mukaan sellaista huippu-urheilijaa ei ole olemassakaan, jota ei ennen arvokisastarttia jännittäisi. Kyse on siitä, kuinka urheilija jännitykseen reagoi.

”Iivo latasi viidellätoista kilometrillä sellaisen hiihdon, että hän oli kyennyt kääntämään jännityksen positiiviseksi energiaksi. Varmasti Suomen kansa jännitti enemmän kuin Iivo Niskanen.”

Grönman huomauttaa, että Iivon luonnollisiin vahvuuksiin kuuluu seikka, jota moni muu huippu-urheilija opettelee psyykkisen valmentajan kanssa.

”Iivon valmentajalta Olli Ohtoselta on kysytty, mikä on Iivon paras puoli urheilijana. Moni varmaan odotti, että hän vastaisi jotain sellaista kuin hapenottokyky. No, sekin on tietysti tärkeää, mutta Ohtonen sanoi, että paras puoli on itsetuntemus.”

Itsetuntemus on urheilijalle olennaista, sillä ajattelu vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta toimintaan.

Niskanen kertoi Ylen haastattelussa eläneensä kaksi vuotta niin eristyksissä kuin suinkin on kyennyt. Koronavirusta välttääkseen hän karsi pois kaikki mahdolliset sosiaaliset kontaktit. Grönman pitää koronan tuomaa henkistä lisärasitusta merkittävänä.

”Onhan se hurjaa kenelle tahansa. Kaksi vuotta on varmasti todella raskasta tuolla lailla.”

Iivo Niskanen ja Kerttu Niskanen Sothissa 2014.

Kerttu Niskanen onnitteli Iivoa kultamitalista ensimmäisen kerran Sothissa 2014. Pekingissä myös Kerttu voitti ensimmäisen henkilökohtaisen mitalinsa ja jäi kullasta vain 0,4 sekuntia. © Markku Ullander / LK

Niskasen tiivis hiihtoperhe

Iivo Niskasen vahva pohja niin fyysisesti kuin psyykkisestikin on luotu Niskasen hiihtoperheen yhteisillä kokemuksilla, kun Iivo, isosisko Kerttu ja vanhemmat Eero ja Tarja ovat kiertäneet autolla kilpailuja ympäri Suomea.

Ennen lähtöään Pekingiiin Kerttu kertoi Seuralle vanhempiensa omistautuneen lastensa hiihtoharrastukselle ja muisteli kuntoilumielessä hiihtäneiden isän ja äidin olleen aina kannustavia.

”Vanhemmat ovat hommanneet meille välineet ja tietysti kuljettaneet niin treeniladuille kuin kisareissuillekin. Ilman vanhempien panostusta kilpaharrastus olisi lapsena ollut mahdottomuus.”

Lapsuusvuosien yhteinen harrastus lähensi Kerttua ja neljä vuotta nuorempaa Iivoa.

”Sekä minä että Iivo osallistuimme kisoihin. En muista sellaista reissua, että vain toinen olisi kilpaillut.”

Sisarusten tuki toisilleen auttoi myös harjoittelumotivaation ylläpidossa.

”Lapsena oli mukavaa, kun oli veljen kanssa sama harrastus, ja pystyimme harjoittelemaan yhdessä. Molemmille oli toisesta apua.”

Ainut mahdollinen valinta

Entinen Suomen maastohiihdon maajoukkueen päävalmentaja Immo Kuutsa tutustui Iivoon jo tämän ollessa pikkupoika. Kuutsa muistaa, että Iivo oli jo nuorena monipuolinen urheilija, joka pärjäsi myös korkeushypyssä ja josta olisi voinut tulla myös huipputason lentopalloilija. Kuutsalle on jäänyt mieleen, että jo Hopeasompa-kisoihin osallistuessaan Iivo kyseli, pääseekö hän televisiolähetykseen.

”Iivo on valmentajan kannalta superlahjakkuus. Hänen ominaisuuksistaan voi sanoa, että hänellä on sekä fyysinen että henkinen lahjakkuus korkeinta luokkaa huippu-urheilussa. Tällaisia tähtiä tulee harvoin.”

Tasapainoinen perhe-elämä on tukenut Iivon ja Kerttu-siskon tietä maailmanhuipulle, mutta Iivo on saanut tukea myös onnistuneista valmennussuhteista. Olli Ohtonen on valmentanut Iivoa vuodesta 2013.

”Iivolla on ollut hyviä valmentajia urheilulukiossa, ja Olli on auttanut häntä menemään eteenpäin. ”

Kuutsa on seurannut nuoruusvuosien jälkeen Iivon otteita esimerkiksi SM-kisoissa ja nähnyt myös hänen harjoituksiaan ja testijuoksujaan. Kuutsa nimeää yhdeksi Iivon vahvuudeksi sen, että hän on kokeillut ennakkoluulottomasti erilaisia harjoittelutapoja ja esimerkiksi lisännyt kesäharjoitteluunsa juoksua takavuosien huippujen tapaan.

”Huippu-urheilu vaatii, että siihen on laitettava koko sielu. Oleellisin seikka huippu-urheilijalle on tuntea oma fysiikkansa ja olotilansa. Kun painaa päähänsä, että tällä kaavalla mennään, tulee turvallisuuden tunne ja tuloksia.”

Iivo Niskanen tuuletti ykivoimaista voittoaan jo maaliviivalla.

Ylivoimaiseen voittoon hiihtänyt Iivo Niskanen tuuletti kolmatta olympiakultaansa jo maaliviivalla. © Jesse Väänänen

Voitontahto näkyi jo nuorena

Kun Iivo hiihti vielä poikien sarjassa, hän osallistui Kuopion SM-hiihtoihin ja hiihti Vieremän Koiton avausosuuden miesten viestissä. Joukkueella oli suurin numero ja Iivon lähtöpaikka oli takarivissä. Silloinen valmentaja Esko Paavola muistaa, että hotellin aamiaispöydässä keskusteltiin taktiikasta. Iivo vannoi, ettei hötkyile vaan aloittaa rauhassa. Paavola sanoi, että Iivo voisi pyrkiä hiihtämään 10. sijan paikkeille.

Iivo lähti metsään hännillä, mutta kun miehet olivat hiihtäneet kaksi minuuttia, yksi hiihtäjä oli jo karannut 50 metriä muista edelle. Se oli Iivo.

”Se siitä rauhallisesta alusta! Ihmettelin, mistä pirusta Iivo pääsi koko porukan edelle. Iivo hiihti koko kisan muita edellä, mutta viimeisellä sadalla metrillä keula meni edelle. Iivo oli kuitenkin viiden parhaan joukossa”, Esko Paavola kertoo.

Iivon voitontahto näkyi jo nuorena. Kun hän 17-vuotiaana osallistui 20-vuotiaiden SM-kisoihin ja jäi kärkikolmikon ulkopuolelle, hän soimasi itseään ankarasti. Häviäminen oli katastrofi.

Esko Paavola uskoo, että kova voitontahto erottaa Iivon muista.

”Iivolla on kyky sitoutua siihen työhön, mitä huippu-urheilu vaatii. Varmaan joka aamu, kun hän herää, hän tietää olevansa huippuhiihtäjä. Ei tule herpaantumisen hetkiä.”

Iivo oli jo nuorena parhaimmillaan tärkeissä kisoissa. Nuorempana hän kärsi kuitenkin sairastelusta ja oli usein kesällä flunssassa. Paavola ei kuitenkaan muista, että Iivo olisi ajatellut luovuttamista edes huonompien jaksojen aikana. .

”Tuskin kukaan suomalainen urheilija on pyrkinyt pysymään terveenä yhtä tunnollisesti. Iivo toimi niin jo ennen koronaa valmistautuessaan arvokisoihin. Hän eristäytyi pitkiksi ajoiksi ennen kisoja eikä käynyt edes kaupassa. Se kertoo täydellisestä heittäytymisestä.”

Iivo Niskanen Peking 2022

© Jesse Väänänen

”Se vaatii, että laitat 365 päivänä vuodessa urheilun joka tilanteessa ykköseksi”

Hiihtolegenda Harri Kirvesniemi on seurannut Iivo ja Kerttu Niskasen uraa näiden junioriajoista saakka. Kirvesniemi itse saavutti urallaan yhden maailmanmestaruuden lisäksi muun muassa kuusi olympiapronssia.

Kirvesniemi nostaa Iivon kohdalla esiin lahjakkuuden ja työnteon lisäksi priorisointikyvyn. Vain voitto merkitsee Iivolle.

”Iivo on tehnyt sen valinnan, että kaikki muut kilpailut, kuten maailmancup, palvelevat arvokisamenestystä.”

Kovan fyysisen iskun ja suksen voitelun onnistumisen lisäksi huippuhiihtäjältä vaaditaan paljon myös henkisesti.

”Se vaatii, että laitat 365 päivänä vuodessa urheilun joka tilanteessa ykköseksi. Teet kaiken elämässäsi urheilun ehdoilla. ”

Huippu-urheilussa se on Harri Kirvesniemen mukaan ainut mahdollinen valinta.

”Toinen valinta on se, että katselet olympialaisia kotisohvalla. Se on niin yksinkertaista.”

Kultamitalihiihdon jälkeen Niskanen antoi Ylen tv-haastattelussa sydämelliset kiitokset niin vanhemmilleen kuin Saana-vaimolleenkin. He ovat niitä tärkeitä lähimmäisiä, jotka ovat mahdollistaneet sen, että Niskanen pystyy asettamaan urheilun etusijalle. Kirvesniemen arvion mukaan Iivo Niskanen kykenee nauttimaan kokonaisvaltaisesta urheilijaelämäntavasta.

”Kyllä sen näin täytyy olla, sillä jos urheilija kokisi sen epämiellyttäväksi, ei sitä silloin pitkään jaksaisi, etenkään vuosia kuten Iivo on pystynyt tekemään.”

 

Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi voitti parisprintissä Sotšissa 2014. Neljä vuotta myöhemmin Iivo hiihti 50 kilometrin perinteisen kultaan.

Iivon olympiakultaputki alkoi Sami Jauhojärven kanssa parisprintissä Sotšissa 2014. © Antti Aimo-Koivisto / LK

Olympiakulta Iivo Niskanen Pyeongchang 2018

Miesten 50 kilometrin kuninkuusmatkalla Iivo Niskanen hiihti olympiakultaa Pyeongchangissa vuonna 2018. © LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Fyysinen kapasiteetti ja genetiikka ovat kohdillaan. Iivo pystyy tiukassa paikassa pitämään pään kylmänä.”

Kantti kestää

Kuten Harri Kirvesniemi, myös moninkertainen arvokisamitalisti Jari Isometsä kiinnitti huomiota Iivoon jo junioriaikoina. 18-vuotiaana Iivo hiihti ylivoimaiseen voittoon SM-kisoissa omassa sarjassaan, ja myöhemmin alkoi tulla menestystä myös nuorten kisoista.

”Kun joku on noin paljon parempi kuin muut, se herättää huomiota. Lopullinen niitti tuli, kun Iivo oli 22-vuotiaana neljäs olympialaisten perinteisen 15 kilometrillä Sotšhissa. Jos nuori mies on noin lähellä maailman kärkeä, jonain päivänä hän on paras.”

Isometsä muistuttaa, että Iivo on synnynnäisesti kuin tehty kestävyysurheilijaksi. Ruumiinrakenne sopii hiihtoon, hänellä on luontaisesti korkea hapenottokyky, hän on äärimmäisen lahjakas ja kova harjoittelija ja ennen kaikkea kova kilpailija.

Iivon on erottanut muista myös hänen hyvä paineensietokykynsä. Isometsä uskoo, että Iivo pystyy olemaan välittämättä muiden ihmisten mielipiteistä ja ottamatta ylimääräisiä paineita muilta. Hän keskittyy vain omaan tekemiseensä.

”Kun sietää hyvin paineita ja joutuu usein tilanteisiin, joista selviää voittajana, se lisää itseluottamusta. Iivo alkaa olla siinä tilanteessa, että hän suoriutuu paremmin, kun on paineita. Jos ei ole isoja panoksia, hän ei saa itsestään kaikkea irti. Se ei ole luontaista, mutta se jalostuu.”

Myös Iivon kanssa parisprintissä olympiakultaa Sotšissa voittanut Sami Jauhojärvi sanoo Niskasen fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien olevan huippuluokkaa.

Jauhojärven ensimmäisenä muistona Iivosta ei nouse mieleen olympialaisten palkintokorokkeen korkeimmalla tasanteella vietetty hetki, vaan leireillä vietetyt sadat yhteiset päivät. Jauhojärvi oli usein Iivon huonekaverina.

”Lyhyesti sanottuna fyysinen kapasiteetti ja genetiikka ovat kohdillaan. Iivo pystyy tiukassa paikassa pitämään pään kylmänä”, hän tiivistää Iivon menestyksen salaisuuden.

Hän muistuttaa, että muiltakin huippu-urheilijoilta löytyy samat ominaisuudet, mutta Iivon henkinen kantti on omaa luokkaansa.

”Toiset ovat vahvempia kuin toiset. Iivo osoitti sen, että on pystynyt keskittymään päämatkalleen ihan täysin ja tekemään sen, mitä itse odotti ja mitä kansa häneltä odotti.”

Iivo Niskanen ja Joni Mäki hiihtivät hopeaa parisprintistä

Viidentoista kilometrin kilpailusta saavutetun kullan lisäksi muutkin Niskasen Pekingissä kilpailemat matkat ovat kertoneet vieremäläisen olevan elämänsä kunnossa. Yhdistelmäkisassa tuli pronssia ja mitalisarja täydentyi keskiviikkona 16. helmikuuta Joni Mäen kanssa parisprintin olympiahopealla.

Torstaina 17. helmikuuta Iivo Niskanen ilmoitti, ettei aio kilpailla viikonloppuna 50 kilometrin kisassa. Sen sijaan hän suuntaa seuraavaksi kotimatkalle kohti Suomea.

Vaikka olympialaiset olivat varmasti vieremäläisen kauden päätavoite, on kevään aikana tarjolla vielä muutamia tärkeitä kisoja, kuten legendaarinen Holmenkollen.

Peking Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski saivat olympiamitalit 10 kilometrin hiihdossa.

Kerttu Niskanen ja Krista Pärmäkoski ottivat hopeaa ja pronssia 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan väliaikalähdössä Pekingin olympiakisoissa. Jopa olympiakulta oli lähellä, sillä Kerttu taipui kisan voittaneelle Norjan Therese Johaugille vain 0,4 sekuntia. © LEHTIKUVA / AFP Pierre-Philippe Marcou

Juttua päivitetty 17.2.2022 kello 15.16: Poistettu kappale, jossa virheellisesti kerrottiin Iivo Niskasen asettuvan 50 kilometrin kisan lähtöviivalle.

Lue myös: Kerttu Niskanen jäi olympiakullasta 0,4 sekuntia – Juha Mieto ylistää hienoa hiihtoa ja suksihuoltoa: ”Parhaansa kun on tehnyt, tyytyväinen saa olla”

X