Talvisodan aikaan Paavo Nurmi lähti Yhdysvaltoihin - Näin rahamatka hyytyi rauhaan

Pieni miesryhmä oli saattanut junaan kaksi hiljaista miestä. Toinen miehistä oli armeijasta loman saanut huippujuoksija, 29-vuotias Taisto Mäki ja toinen 42-vuotias liikemies, juoksijain kuningas Paavo Nurmi. Hän oli tullut rautatieasemalle suoraan läheisen Mikonkadun vaatetusliikkeestään. Liikkeen suuri näyteikkuna oli laudoitettu alhaalta ylös ilmapommien aiheuttamien paineaaltojen varalta.

Saattajina olivat Suomen Voimistelu ja Urheiluliiton puheenjohtaja J. W. Rangell, sotilasasuinen valmentaja Armas Valste ja ministeri Urho Kekkonen. Helsingin Sanomien valokuvaajan kameran magnesiumvalo leimahti ja sokaisi hetkeksi hämärään ja pimeään tottuneiden miesten silmät.

Elettiin talvisodan sydäntalvea vuonna 1940.

Katoamaton maine

Taisto Mäellä ja Paavo Nurmella oli edessään poikkeuksellinen matka. Juna vei miehet Turkuun ja sieltä laiva Tukholmaan, josta lähti juna kohti Osloa ja sieltä uusi juna Norjan länsirannikon kaupunkiin Bergeniin.

Sen satamassa odotti valtamerialus MS Bergensfjord. Miesten matka jatkui yli Atlantin valtameren, jonka pinnan alla liikkui jo kymmeniä saksalaisia sukellusveneitä. Toisen maailmansodan upotussota oli käynnistymässä.

Maailman paras kestävyysjuoksija Taisto Mäki oli pyydetty kilpailemaan Yhdysvaltojen sisäradoille. Viimeisenä rauhankesänä 1939 hän oli rikkonut 10 000 metrin juoksun maailmanennätyksen alittaen ensimmäisenä maailmassa puolen tunnin haamurajan.

Taisto Mäen managerin Paavo Nurmen maine rapakon takana oli katoamaton. Oli kulunut vain viisitoista vuotta siitä, kun hän oli tehnyt legendaarisen Amerikan kiertueensa – 55 kilpailua, 53 voittoa. Sitä ei ollut dollarimaassa unohdettu.

Tarkoitus ei ollut tehdä Taisto Mäestä sisäratajuoksujen sankaria. Kyseessä oli talvisotaa käyvälle Suomelle se tärkein – sotaponnistuksiin tarvittava raha. Amerikan kiertue saattaisi tuoda suuriakin lahjoituksia Suomea tukeville avustusjärjestöille.

”Molotusta kuului joka yö”

Taisto Mäki ja Paavo Nurmi saapuivat New Yorkiin helmikuussa 1940 samoihin aikoihin, kun suomalaiset kävivät talvisodan armotonta puolustustaistelua Summan lohkolla. Vastaanotto oli suurenmoinen.

Avoauto kuljetti miehiä pitkin Broadwayta. Auton edellä kantoi kolmisenkymmentä Suomen kansallispukuihin pukeutunutta nuorta naista jättikokoista, vaaka-asentoon levitettyä Suomen lippua, johon ihmiset heittelivät ikkunoista ja katuvieriltä seteleitä. Orkesteri pauhasi koko sen ajan, minkä matka kaupungintalolle ja pormestari La Guardian vastaanotolle kesti.

Madison Square Gardenin katsomoissa oli yli 17 000 ihmistä, kun kunniavieraiksi Pohjois-Amerikan sisäratamestaruuskilpailuihin kutsutut suomalaiset saapuivat.

Katsomoissa liikkui kauniita nuoria naisia yllään Suomen kansallispuvut. He keräsivät kolehtirahaa pienelle maalle, joka kävi yksin sotaa suurta vihollista vastaan. Illan kuuluttaja esitteli molemmat suomalaiset.

”His name was Paavo Nurmi and still is Paavo Nurmi”.

Ennen ensimmäisiä kilpailujaan Taisto Mäki harjoitteli Paavo Nurmen johdolla hotellinsa katolla keskellä New Yorkin kivierämaata. Urheilumuseo

Suosionosoitukset kohosivat huippuunsa. Nurmella oli yllään Suomen armeijan sotilaspuku, päässään sotilaslakki ja takin olkapäillä kersantin valkoiset natsat.
Taisto Mäeltä kuuluttaja kysyi, oliko hän ampunut rintamalla venäläisiä.

”Vihollisen molotusta kuulin joka yö, niin lähellä he olivat, mutta en tiedä osuinko.”

Vastaus miellytti yleisöä, samoin toinenkin:

”Öisin olivat hermot kireällä, kun kuunvalossa näkyi hahmoja ja kuului kuolinhuutoja… Ja kylmä oli, soppa jäätyi pakkeihin, jos ei syönyt nopeasti…”

New Yorkista miehet matkustivat länsirannikolle. Mäki voitti kolmen mailin juoksun San Franciscossa 5. maaliskuuta. Paluu itärannikolle tehtiin lentäen. Vuorossa oli kolmen mailin kilpailu Chicagossa. Mäki voitti myös sen. Suurimmat suosionosoitukset sai puoli mailia näytösmielessä juossut Paavo Nurmi.

Sisäratakilpailu seurasi toinen toistaan: Kansas City, Detroit, Cleveland, New York, Buffalo, Philadelphia… Muutama voittokin heltisi.

Ennen Buffalon kilpailua miehet lähtivät harjoituskentälle, mutta rahoistaan tarkka Nurmi ei halunnut maksaa kymmentä senttiä pukukopista, vaan sulloi pukunsa pensaan alle. Harjoituksen aikana se varastettiin. Taskussa oli ollut 50 dollaria.

Kotimaan uutiset sammuttivat Paavo Nurmen innostuksen. Talvisota päättyi raskaaseen rauhaan maaliskuun 13. päivänä. Amerikan kiertuetta Nurmi sieti enää vain lyhyen aikaa. Päätös oli selvä: ”Mäki saa jatkaa, minä palaan kotimaahan”.

Eurooppa kuohuu

Tilanne Euroopassa oli muuttunut. Saksa oli miehittänyt Tanskan ja Norjan, jonne oli miina- ja sukellusvenevaaran takia vaarallista matkustaa. Paavo Nurmi valitsi toisen reitin. Hän saapui laivalla Gibraltarinsalmen kautta Välimerelle, Italiaan, mistä jatkoi junalla kohti pohjoista.

Junamatkasta tuli hidas, sillä radat olivat täynnä sotilaskuljetuksia. Saksan arveltiin milloin tahansa hyökkäävän Hollantiin, Belgiaan ja Ranskaan. Nurmen oli jäätävä pariksi päiväksi Berliiniin, mistä matka jatkui toukokuun 9. päivänä. Vajaa vuorokausi myöhemmin Saksan maa- ja ilmavoimat aloittivat hyökkäyksen läntisen Euroopan maihin.

Paavo Nurmen kolme kuukautta kestänyt matka päättyi toukokuun 11. päivä, jolloin höyrylaiva S/S Arcturus saapui Turun satamaan.

Taisto Mäki palasi Suomeen kesällä höyrylaivalla, jossa hän teki kaikenlaista pientä työtä – siivosi, maalasi ja korjaili. Aika olisi muuten tullut liian pitkäksi, sillä matka kesti toista kuukautta.

Heinäkuun alussa alus saapui turvallisempaa Pohjois-Atlantin reittiä myöten Liinahamarin satamaan Petsamoon. Mäki pääsi Jäämeren tietä kulkevan kuorma-auton kyytiin ja lopuksi Rovaniemeltä junalla kotiinsa Rekolaan Helsingin tuntumaan.

Elettiin heinäkuun ensimmäistä viikkoa. Taisto Mäen lähes puoli vuotta kestänyt kilpailumatka on ajallisesti pisimpiä, mitä kukaan suomalainen on koskaan tehnyt.

Lähteet: Erkki Homanen: Taisto Mäki (Massaurheilu 5/1941); Antero Raevuori: Paavo Nurmi – juoksijain kuningas.

Lue myös: Kuka oli rauhanenkeli, joka viuhahti Helsingin olympialaisten avajaisissa 1952?

Lue myös: Uutuuskirja paljastaa: Juoksijalegenda Paavo Nurmi oli paitsi äksy ja yrmeä myös hurmaava pr-mies