Anna-lehti: Ihmisoikeusaktivisti Ujuni Ahmed elämästään monikulttuurisena naisena: ”Minulta on odotettu täydellisyyttä pienestä saakka”
Ihmisoikeusvaikuttaja Ujuni Ahmed, 33, valittiin hiljattain Kansallisteatterin kotikirjailijaksi. Hän haluaa kertoa kokemuksistaan monikulttuurisena naisena.
© Liisa Valonen
Ujuni Ahmed työstää omaelämäkerrallista esikoisteosta Kirjeitä tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin.
Teos perustuu Ujunin kokemukseen naiseksi kasvamisesta yhteisön ja ympäristön paineiden alla. Hän saapui Somaliasta Suomeen kolmevuotiaana, kun hänen perheensä pakeni sotaa.
Muslimimaan kulttuuri, uskomukset ja tavat elivät vahvana itähelsinkiläisessä yhteisössä, jossa Ujuni varttui. Hänen suku oli ajatellut tämän opiskelevan lähihoitajaksi ja avioituvan aikaisin.
”Koin, että minun pitää suoriutua kaikesta hyvin, jottei vanhempieni ponnistelu
olisi ollut turhaa. Minulta on odotettu täydellisyyttä pienestä saakka”, Ujuni Ahmed kertoo Anna-lehdessä.
Ujuni kipuili nuorena, koska hän ei voinut samastua täysin somaliyhteisöön, mutta ei tuntenut itseään myöskään suomalaiseksi.
”Minulla oli tosi vaikeaa. Koin, etten kuulu mihinkään yhteisöön, enkä tähän yhteiskuntaan. Olin näkymätön ihmisenä, jolla on omat tarpeet ja oma näkemys.”
Apua ADD-keskittymishäiriöön ampumisharrastuksesta
Koulussa Ujunin keskittymistä vaikeutti keskittymishäiriö ADD, joka tosin diagnosoitiin hänelle vasta pari vuotta sitten. Diagnoosi oli tietyllä tavalla helpotus.
”Nyt minulla on syy sille, miksi olen tuntenut huonommuutta. Kun lapsena istuin luokassa, mieleni kulki jossain muualla. En saanut kontaktia oikein keneenkään tai mihinkään.”
Ujuni Ahmed uskoo, ettei tarkkaavaisuushäiriötä huomattu aiemmin, sillä hän oli hyvä peittämään sen, koska häpesi erilaisuuttaan.
Ujuni näkee ADD:ssä myös hyvää.
”ADD:hen kuuluu se, että pystyn keskittymään todella hyvin sellaisiin asioihin,
jotka koen mielekkäiksi.”
Ujuni on saanut apua keskittymiseensä ammuntaharrastuksestaan.
”Pari kolme vuotta sitten kokeilin mökillä ilmakivääriä ja huomasin, että ampuminen
rauhoitti minua. Sain sitten syntymäpäivälahjaksi käynnin ampumaradalla ja jäin
koukkuun.”
”Minun täytyy olla tarkka, etten lähde tekemään mitään vain miellyttääkseni muita”
Ujuni Ahmed alkoi nuorena käydä Tyttöjen talolla. Siellä puhuttiin myös tyttöjen silpomisista. Toimenpide on tehty myös Ujunille ennen Suomeen tuloa. Kysymyksiä alkoi herätä.
”Pohdin, miksi se tehtiin. Mitä se merkitsee? En saanut vastauksia ympäriltäni ja lähdin
etsimään tietoa kirjoista ja netistä. Olisin halunnut puhua siitä jonkun kanssa, mutta
en löytänyt ketään.”
Ujuni päätti toimia itse.
”Vuosien varrella mielessäni voimistui ajatus siitä, etten voi luottaa siihen, että
suomalainen yhteiskunta ymmärtää, mistä on kyse – ellen sitten itse tee asialle jotain.”
Kirjan työstämisen lisäksi Ujuni Ahmed työskentelee ihmisoikeusjärjestö Fenix Helsingin toiminnanjohtajana. Fenix Helsinki ry on monikulttuuristen suomalaisten äänenkannattaja. Hän haluaa nyt myös huolehtia siitä, että elää omilla ehdoillaan.
”On niitä, jotka pitävät minua määrätietoisena ja vahvana naisena. Sitten on niitä, jotka ajattelevat, että olen huono esimerkki muille. Minun pitää olla todella tarkka, etten lähde tekemään mitään vain miellyttääkseni muita.”