Rokka sauvakävelee ja Viirilä polttaa viidesti täisen paitansa – Seura osallistui Tuntemattoman sotilaan viimeiseen kuvauspäivään

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tuntematon sotilas
© Juha Metso/Otavamedia
Uuden Tuntemattoman sotilaan viimeisenä kuvauspäivänä ikuistettiin sauvakävelevä alikersantti Rokka ja poltettiin viidesti sotamies Viirilän paita. Seuran toimittajakin sai filmiroolin: avustavana vänrikkinä hän toivotti olemattomalle majurille hyvää joulua.

Käsky on kuin sivallus.

”Venäläiset seis!”

Puna-armeijan hyökkäys pysähtyy ilman laukaustakaan kahden rinteen väliseen notkelmaan.

Ohjaaja Aku Louhimies tarkastaa tallennettua materiaalia kameran näytöltä. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Elokuvaohjaaja Aku Louhimies nostaa punaisen megafonin taas suunsa eteen:

”Kuvaus ohi!”

Miehiä nousee hangesta lumipukujaan puistellen. Rinteeseen kaivetun juoksuhaudan reunalle kuuluu pulinaa.

Puna-armeija puhuu suomea.

Karjalan Prikaatin maastossa Kouvolan Vekaranjärvellä seisoo reilun parin metrin korkeudelta räjäyttämällä katkaistuja koivuja ja mäntyjä. Puiden katkeamiskohdat on poltettu mustiksi. Pihka tuoksuu. Hangella on nokiläikkiä.

Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan kolmannen elokuvaversion 80. ja samalla viimeinen kuvauspäivä alkaa pian hämärtyä.

Elokuvanteko alkoi testikuvauksilla huhtikuussa 2016 Vekaranjärvellä, ja tänne se myös päättyy maaliskuussa 2017.

Illalla, pimeän laskeuduttua tulee vielä tykistökeskitys, mutta aamulla Vekaranjärvellä vallitsee taas rauha.

Liian lyhyt helma

Elokuvaosakeyhtiö Suomi 2017 Oy:n tuottama Tuntematon sotilas on reilun seitsemän miljoonan euron budjetillaan kallein kokonaan Suomessa kuvattu suomalainen elokuva.

Tuntematon sotilas tulee ensi-iltaan 27.10., ja loppuvuodesta 2018 se esitetään tv-sarjana.

Elokuvan pääosissa nähdään maan tunnetuimpia näyttelijöitä: Rokkana Eero Aho, Hietasena Aku Hirviniemi ja Koskelana Jussi Vatanen.

Kaiken kaikkiaan Tuntemattomassa sotilaassa esiintyy useita satoja ihmisiä, ja elokuvan tekemiseen on osallistunut noin 5 000 avustajaa.

Yhtenä heistä valmistaudun nyt jalkaväen vänrikin rooliin.

Vedän ylleni M36-univormun, rinnan ympärille rähinäremmin ja päähäni karvahatun. Mantteli on liian lyhyt. Helman pitäisi olla 27 senttimetrin korkeudella maasta, mutta nyt se jää ylemmäs.

Pukusuunnittelija Marjatta Nissinen (oik.) ja puvustopäällikkö Päivi Koivula pukevat Seuran toimittajan Suomen armeijan vänrikiksi. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

”Autenttisesta filmimateriaalista käy ilmi, ettei sota-aikanakaan helmoja mittailtu, kertoo pukusuunnittelija Marjatta Nissinen.

Kun vielä hiukset leikataan korvien päältä, kelpaan riviin kuuntelemaan majuri Sarastien joulupuhetta.

Näyttelijät ovat valmistautuneet fyysisesti vaativiin kuvauksiin etukäteen kohottamalla kuntoaan ja pudottamalla painoaan personal trainereiden ohjauksessa. Lisäksi 1940-luvun rintamamiesten mittoja on ylläpidetty vähähiilihydraattisella ruokavaliolla.

Riutuneen sotilaan rinnanympärys saa olla enintään 87 senttimetriä.

Eero Aho on laihtunut Rokkana lähes kymmenen kiloa.

Yksinäinen upseeri

Kun Jarkko Lahden näyttelemä sotamies Viirilä sytyttää kuusen siimeksessä paitansa kolmatta kertaa tuleen, luutnantti Lammio seisoo korsulle johtavan polun varrella yksin.

Elokuvassakin hän on jäänyt tietoisesti yksin.

Kun muut näyttelijät ovat yöpyneet puolijoukkueteltassa, Lammiota esittävä Samuli Vauramo on nukkunut muista erillään.

Samuli Vauramo tulkitsee Lammion roolin. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

”Sota on Lammiolle näytön paikka edetä niin urallaan kuin yhteiskunnassakin”, Vauramo kertoo.

”Lammiossa vannoutunut idealismi kohtaa sodan realismin. Hän selviää sodasta hengissä, mutta sen hintana on yksinäisyys.”

Vauramolle Lammion rooli Louhimiehen ohjauksessa on ollut myös itsestään ohjautuvaa näyttelemistä.

”Pelkkä läsnäolo ei riitä, vaan täytyy käsittää olevansa läsnä. Elokuvan myötä ylpeyteni Suomesta on kasvanut. Tämä on maa ja yhteiskunta, jota kannattaa jatkossakin puolustaa.”

Avustajanrooli on odotusta.

Kun Viirilä täitä karkottaakseen tuikkaa paitansa jo neljättä kertaa tuleen, hieman liian pienien nahkasaappaitteni puristus yltyy varpaiden jomotukseksi. Housut ovat ylhäältä kiinni henkseleillä ja alhaalta jalanpohjan ympäri kiertävillä lenkeillä. Kroppaa pitää venyttää, ettei selkä painu kumaraan.

Marssin tauolla poltetaan sotamies Viirilän täitä kuhiseva paita. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Neljä lumipukuista miestä kiertää korsun taakse, etenee mäellä ja saapuu nuotiopaikalle.

Kohta Viirilän paita on viidettä kertaa liekeissä.

Jos kohtaus onnistuu, niin seuraavaksi on oma vuoroni.

Hiljaisuus! Ääni! Kamera! Olkaa hyvät!

Terveisiä kotirintamalta

Aku Louhimiehen elokuvan käsikirjoitus pohjautuu Väinö Linnan Tuntematon sotilas -romaaniin sekä sen myöhemmin julkaistuun sensuroimattomaan Sotaromaani-versioon.

Käsikirjoituksen Louhimien kanssa tehnyt Jari Olavi Rantala kertoo, että elokuvassa on kohtauksia, joita ei löydy Linnan teoksista.

Rantala ja Louhimies ovat kirjoittaneet elokuvaan kotirintaman tapahtumia. Tarinaan on nostettu esimerkiksi Rokan vaimo Lyyti, joka mainitaan alkuperäisteoksessa ainoastaan nimeltä.

Elokuvassa Lyytiä näyttelee muusikko Paula Vesala.

”Rokasta näytetään piirteitä, joita hänessä ei aiemmin ole nähty”, Rantala kertoo.

Louhimies työryhmineen pitää tärkeänä, ettei kotirintaman kantamaa vastuuta yhteiskunnastamme unohdeta.

”Sotaelokuvat kuvaavat usein etulinjaa, vaikka sota koskettaa todellisuudessa kaikkia”, Louhimies toteaa.

Hallittu taistelustressi

Nuori sotamies etenee Kouvolan Vekaranjärven varuskunnan maastoon kaivetussa juoksuhaudassa. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Päivän edetessä ilma lämpenee. Puiden ympärillä on jo pälviä, ja lumeen poljettuihin polkuihin nousee vettä. Kuusenhavut tuoksuvat. Märkä naava välkehtii.

Elokuvaa ei filmata kronologisessa järjestyksessä vaan kohtauksittain. Kesällä 2016 kapteenina kaatunut Kariluoto palaa viimeisenä kuvauspäivänä Vekarajärvelle luutnanttina.

Kariluotoa esittävä Johannes Holopainen on kuvauksissa saanut aavistuksen siitä, mitä on taistelustressi.

 

”Vaikka järki sanoo, että etulinjan tulitukseen ei pidä mennä, niin sinne on mentävä. Todellisessa tilanteessa sitä ristiriitaa on varmasti raskasta hallita.”

Holopaisen mielestä jatkosotaa ei voida verrata tähän päivään, vaikka myös nykyään luodaan uhkakuvia rauhan rikkoontumisesta.

”Kukaan ei halua sotaa. Kenties suurinta rohkeutta on toisten ihmisten kohtaaminen.”

Ohjaaja Louhimies huutaa kuusen katveesta kiitokset, joita seuraavat aplodit.

Viidettä kertaa eri kuvakulmista kuvattu paidanpoltto on viimein onnistunut. Louhimies pyrkii antamaan näyttelijöille tilaa kokeilla.

”Joskus paras tulos syntyy siitä kuvaushetkestä, kun näyttelijä ammattitaitoaan ja sattumaa yhdistellen päätyy kokeilemaan jotain kiinnostavaa.”

Nyt alkaa hieman jännittää. Kohta on alettava oikeasti vänrikiksi.

Riittääkö läsnäoloni kameran edessä?

Puheen hiljaisuus

Elokuvatiimi on oma armeijansa, jossa jokaisella on tarkoin määrätty tehtävänsä. Elokuvan apulaisohjaaja Joona Mielonen huhuilee megafonilla näyttelijöitä paikalle, ja toinen apulaisohjaaja Tuula Nikkola puhuu radiopuhelimeen.

Järjestäjä sahaa kuusennäreestä oksaa poikki, ja maskeeraaja ajaa avustajan partaa. Ahkiossa kiskotaan kameraa ja kaapelikelaa.

Kuvauksen ajaksi kaikki pysähtyy.

Kun kuuntelemme majuri Sarastietä, hän ei ole paikalla, koska hänen joulupuheensa on kuvattu Kuhmossa jo helmikuussa.

Ohjaaja Aku Louhimies näyttää kameran takaa rintamasuunnan.

”Hiljaisuus! Ääni! Kamera!”

Sitä me kuuntelemme, kun ei puhetta pidetä, hiljaisuutta.

Louhimies komentaa asennon ja levon, jonka jälkeen toivotamme majurille hyvää joulua.

Tämä kaikki tehdään useaan otteeseen. Välillä vaihdetaan paikkoja ja siirrytään ensin 20 senttiä taaksepäin ja sitten vasemmalle.

Useaan kertaan filmattu kohtaus tallentui lopulta kameran näytölle. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

Vielä kuunnellaan hetki hiljaisuutta. Otetaan asento ja lepo. Vielä kerran toivotetaan majurille hyvää joulua.

Sitten se on ohi.

Olen tallentunut vänrikkinä kameran muistiin. Siitä ei kuitenkaan ole takeita, päädynkö koskaan valkokankaalle saakka.

Lopullinen kohtaloni vänrikkinä ratkeaa vasta leikkauspöydällä.

Kyyneleitä rivissä

Kohtauksen jälkeen halataan. Viimeisen kerran Kariluotona kameran edessä ollut Johannes Holopainen halaa ensin ohjaaja Aku Louhimiestä ja sitten näyttelijäkollega Samuli Vauramoa.

Mustat käsineet taputtavat univormujen selkämyksiä.

Näyttelijöillä on vedet silmissä.

Tuntemattoman sotilaan vänrikki Koskelan joukkue on kuvauksien aikana hitsautunut tiiviiksi ryhmäksi, hieman kuten alkuperäinen, sotaa käynyt joukkue.

Kaveria ei ole jätetty, mutta hyvästit joudutaan Vekaranjärven metsässä jättämään.

Kolmannen Tuntemattoman sotilaan kuvauksista kertyvä materiaali riittäisi neljään tai viiteen elokuvaan. Lopulliset muotonsa elokuva ja tv-sarja saavat vasta leikkausvaiheessa.

Ohjaaja Aku Louhimies (oik.) ja Rokkaa esittävä Eero Aho suunnittelevat elokuvan viimeisiä kuvauksia. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

”Tämä on Louhimiehen tapa tehdä elokuvaa. Tilanteet ovat mahdollisimman autenttisia. Viime kädessä valmis elokuva on ennen kaikkea ohjaajan näkemys”, kertoo Rokkaa esittävä Eero Aho.

 

Näyttelijöiden odotukset valmistuvan elokuvan suhteen ovat korkealla.

”Emme ole välittäneet edellisistä filmatisoinneista vaan tehneet omaa työtämme. Tämä on kansainvälisen tason sotaelokuva. Uskomme tämän tarinan kantavuuteen.”

Joulupuhekohtauksen jälkeen ohjaaja kättelee myös meidät avustajat. Louhimies hämmästyttää muistamalla kiittää kaikkia nimeltä.

Viimeisenä kuvauspäivänä kiireinen, hernekeittonsakin kävellessä hotkiva ohjaaja ei vielä ehdi ruotia sitä, miten elokuvanteko on edennyt.

”Kun yksi kohtaus on valmis, niin aletaan tehdä seuraavaa.”

Lyhenevä jono

Valoryhmä levittää korsun eteen valkoisen kankaan, ja sitten sotamies Sutta näyttelevä Arttu Kapulainen heittää kameran edessä sukset Sihvosta esittävälle Kimi Vilkkulalle.

Kuva rajataan vyötäröstä ylöspäin. Suomi-konepistooli keikkuu Rokan lanteilla, kun hän sauvakävelee kameran edestä.

Seuraa yksi niistä repliikeistä, joka on jäänyt sanonnaksi kansan suuhun:

”Kuule vänskä. Mis sie tarvitset oikei hyvvää miestä. Täs siul on sellane.”

Kohtaus päättyy alkuunsa. Elokuvassa Rokka ampuu pian 52 venäläistä hengiltä, mutta vainajat ovat jääneet jo edellisellä viikolla Kainuun hangille.

Aho jättää sauvat nojaamaan mäntyä vasten ja lähtee astelemaan pitkillä askelilla polkua eteenpäin. Vänrikin vaatetus kiristää, kun yritän pysyä näyttelijän kannoilla. Tulee hiki. Sotilassaappaiden pohjatkin lipsuvat.

”Ryteiköissä rymytessä ovat kyljet olleet välillä mustina ja nahka verillä”, Aho myöntää.

Hän luonnehtii Rokkaa hauskaksi kaveriksi, joka ei kunnioita auktoriteetteja ja pitää huolta tovereistaan.

”Mutta mitä kertoo ihmisestä se, että hän puhuu itsestään kolmannessa persoonassa? Kyllä se on oire jostakin.”

Kolmas Tuntematon sotilas on ollut lukuisia, rankkojakin rooleja tehneelle Aholle fyysisesti ja henkisesti raskain elokuva, missä hän on ollut mukana.

”Kun näkee, miten perässä kävelevä sotilaiden jono lyhentyy, niin tunnelma on aika haikea ja vähän surullinenkin.”

Räjähdys sotaa vastaan

Kohtaus 211 on vihollistykin laukausta seuraava räjähdys.

Se iskee voimalla tulpilla suojattuihin korviin ja tärähtää jalkojen alla sekä vatsanpohjassa.

Brittiläistä erikoisefektiryhmää johtavan Duncan Cappin johdolla asennetut dynamiitit, redexit ja räjähtävät tulilangat kaatavat puita ja ryöpyttävät mustaa maata hangelle.

Hetken on ihan hiljaista. Savu leijuu juoksuhaudan yllä ja haihtuu ilmaan.

Juoksuhaudan reunalle painuneiden jalanjälkien päälle aletaan lapioida lunta. Hanki on saatava ehjäksi seuraavaa kohtausta varten.

”En suosittele kenellekään jousipyssyn ottamista metsään”, sanoo kaatuneen petäjän rungolla istuva, sotamies Honkajokea näyttelevä Juho Milonoff.

”Jousipyssy tarttuu joka oksaan ja näreeseen. Se on kantajalleen vaarallinen ase.”

Minua ei ole enää kaivattu avustavana vänrikkinä kameran eteen. Illalla ovat myös Milonoffin kuvaukset ohi.

Tuntematon sotilas

Sotamies Honkajokea esittävä Juho Milonoff ja sotamies Sutta näyttelevä Arttu Kapulainen mittaavat paremmuuttaan pelikorteilla. ©JUHA METSO/OTAVAMEDIA

”Ajattelen, että tämä sotaelokuva tehdään sen vuoksi, ettei kukaan joutuisi enää vastaavanlaiseen tilanteeseen”, hän pohtii.

Aikataulun mukaan Rokka kuitenkin kulkee vielä yhteyshaudassa ja katsoo periskooppiin. Susi vapautuu vartiosta, ja vielä kerran Vanhala ampuu valoraketin pimeään.

Call Sheetissa eli paperisessa päiväaikataulussa tuotantoyhtiö kiittää koko työryhmää ja näyttelijöitä hienosta työstä ja yhteisestä kokemuksesta.

Olkaa hyvä vaan.

Oli kunnia olla mukana.

Lue myös:

Lue elokuva-arvio: tällainen on uusi Tuntematon sotilas – ei seuraa kuuliaisesti klassikkoromaania

Ohjaaja Aku Louhimies kohtasi surun – Isä kuoli Tuntemattoman sotilaan filmausten valmistusvaiheessa

 

X