Sinne, missä himo on

Muutettuamme syksyllä 2019 Etelä-Espanjassa sijaitsevalle pienelle paikkakunnalle ryhdyin ensimmäiseksi selvittämään, löytyikö sieltä pätevää fysioterapeuttia. Silmät veikeästi tuikkien poikani erään luokkatoverin äiti ojensi minulle numeron, johon soittamalla päätyisin maailman parhaisiin käsiin. Myöhemmin minulle valkeni, että jos olisin kysynyt suositusta kenen tahansa oppilaan äidiltä, olisin saanut saman numeron ja nimen. En ole kuitenkaan koskaan päätynyt tämän hehkutetun herran hoitopöydälle, sillä hänen varauskirjansa on ollut aina monta kuukautta eteenpäin täyteen buukattuna. Tavattuani herra Taikanäpin ensimmäisen kerran ymmärsin hyvin, miksi.

Onnistuin kuitenkin varaamaan ajan samassa paikassa työskentelevälle toiselle, erittäin komealle ja sympaattiselle kolmekymppiselle espanjalaiselle fyssarille. Palvelu oli ensiluokkaisen ammattimaista, ja ihmettelinkin, että jos tämä nuori mies on näin taitava, niin millainen jumaloitu Midas Kultasormi mahtaa olla.

Tapasin lopulta hänetkin ollessani kerran maksamassa omaa hoitoani, kun yhdestä hoitohuoneesta putkahti ulos ensin hehkeä nainen posket hehkuen ja hänen perässään pitkä, atleettinen ja seksikkäällä tavalla aavistuksen harmaantunut parrakas patsas, jonka rinnalla George Clooney olisi näyttänyt viikon ryypänneeltä, 70-luvun keskustapuolueen puoluesihteeriltä.

Olin ehtinyt olla tämän hyvinvointikeskuksen asiakkaana jo puoli vuotta ennen koronaa ja nyt paluumuuton jälkeen muutaman kuukauden lisää, mutta vieläkään en ole nähnyt hänellä ainuttakaan miesasiakasta. Olen muutamaan kertaan ehtinyt hetken jutellakin hänen kanssaan ja ammatikseni puhuvana kuunnellut kateellisena hänen espanjalaismiehelle epätyypillisen matalaa samettista ääntään, jollaisella kastelisi kenet tahansa naisen napaan asti. Lisäksi tämän maailman seksikkäimmän hopeaketun näköisen miehen tapa kohdata ihmisiä on kuin suoraan Käytöksen kultaisesta kirjasta. Uskaltaisin kuitenkin lyödä vaikka alapääni vetoa siitä, että vaikka hänen vastaanotollaan käy toinen toistaan upeampia naisia, hän ei ole koskaan tarttunut yhteenkään houkutukseen. Hän on vain kerta kaikkiaan liian karismaattinen pilatakseen jo legendaarisiin mittasuhteisiin kasvaneen maineensa.

Kuin sinetiksi miehen charmista pääsin viime viikolla seuraamaan erikoista näytelmää. Odotin aulan sohvalla omaa vuoroani, kun viereiselle sohvalle istahti täydelliseen juhlameikkiin pynttäytynyt viisikymppinen brittikaunotar. Ei ollut vaikea arvata, kenelle hän oli vihdoin ja viimein onnistunut saamaan ajan. Tämän hopeisesti harmaantuneen jumalan ilmestyessä hoitohuoneestaan ja väläyttäessä täydellisen hammasrivistönsä välistä hellän heloun kurvikkaalle britille, alkoi tapahtua. Adoniksen keskittyessä ottamaan edelliseltä asiakkaaltaan maksua vastaan englantilainen potilas käänsi vaivihkaa kännykkänsä komistusta kohden ja nappasi tästä salakuvan. Britti oli tosin unohtanut kännykkäänsä äänet päälle, minkä vuoksi vilkaisin häntä pikaisesti. Nainen vastasi uteliaaseen katseeseeni hymyllä, jollaisia näkee sellaisten pikkutyttöjen kasvoilla, jotka ovat juuri jääneet kiinni jostain pikkuriikkisestä kolttosesta. Lähetin silmää iskemällä kurvittarelle sanattoman viestin, että naisena olisin toiminut tismalleen samoin kuin hän.

Yhdestä asiasta olen kuitenkin aivan varma. Tuona iltana Andalusiasta alkoi lennellä Englantiin kuvaviestejä, joiden alla luki: Pyysin häntä avaamaan kireät lonkankoukistajani ja manipuloimaan pikkuisen piriformistakin. Ja sen perään jokin puolirietas hymiö.

Mainittakoon, että jos piriformis on oikeasti jumissa, se on kokemuksena perseestä jo senkin takia, että se myös sijaitsee siellä.