70 vuotta täyttävä presidentti Sauli Niinistö ei ole enää puolivallaton mies

Jaa kaverilleTilaa Seura
Sauli Niinistö
Sauli Niinistö, s. 24.8.1948. Päivänsankari on pyytänyt ohjaamaan syntymäpäivälahjansa joko nuoria auttavalle Tukikummit-säätiölle tai Hurstien Laupeudentyö-yhdistykselle. © Lehtikuva
Syntymäpäiväsankari Sauli Niinistöllä on näkymätöntä valtaa enemmän kuin monilla edeltäjillään. Tästä muistuttaminen saa hänet jopa kiusaantumaan.

Elokuun 24. päivänä 70 vuotta täyttävästä Sauli Niinistöstä on hyvää vauhtia tulossa EU-jäsenyysaikamme vaikutusvaltaisin presidentti. Mediassa kuullut vertaukset seitsenkymppiseen Urho Kekkoseen ovat silti pahasti pielessä. Niinistön valta ei perustu oman hovin rakentamiseen tai peloteltuun alamaiskoneistoon.

Kekkosen yksinvaltiuden pohjana oli sen ajan lainsäädäntö. Presidentillä oli velvollisuus ohjata valtiota detaljeihinkin puuttumalla, nykykielellä siis mikromanageroinnilla. Kukaan nykypresidentti ei riisuttuine valtaoikeuksineen pystyisi käskemään samalla tavalla Suomen politiikkaa mihinkään suuntaan.

EU-aikana heidän ei ole tarvinnutkaan sitä tehdä. Suomella on yleensä ollut kohtuuvoimakkaita pää- ja muita ministereitä, joita ei ole tarvinnut patistella hoitamaan tonttiaan.

Silloin on toisin, jos hallituksessa istuu liikaa erityisen saamattomia reppanoita. Tasavallan presidentti on vallan kanssa samanlainen kuin vanhan vertauksen kasakka: hän ottaa sen, mikä on heikosti kiinni. Ei vallanhimon takia, vaan koska jonkun on se tehtävä. Jotkut maalle tärkeät asiat eivät saa repsottaa.

Niinistölle on hyvin luontevaa olla Suomen ulkopolitiikan keulakuva, ja hänen karismansa kestää mainiosti vaikka Vladimir Putinin ja Donald Trumpin seurassa. Koska, kaikella rakkaudella, siihen ei Juha Sipilän (kesk) lutuisesta porukasta olisi.

Toiveetkin vaikuttavat

Syksyllä 1999 Niinistö luonnehti itseään ”puolivallattomaksi leskimieheksi”, joka oli tottunut elämään rauhassa ilman houkutusta maan johtamiseen. Nytkään hän ei halua rehvastella vallallaan, päinvastoin.

Viime viikolla Niinistö kiusaantui hänestä tehdystä kirjasta. Into-kustannuksen Mäntyniemen herra väitti, että tasavallan presidentti sai vuonna 2015 energiayhtiö Fortumin sijoittamaan rahojaan Fennovoiman venäläiseen ydinvoimalaan. Niinistö kiisti heti vaatineensa koskaan yhtiöltä mitään tällaista. Fortumin johto komppasi Niinistöä, vaikka myönsikin jutelleensa hänen kanssaan idänsuhteista.

Jos energiajätti lähti miljardihankkeeseen vain presidentin ääneenlausumattoman toiveen takia, se kertoo vielä enemmän Sauli Niinistön todellisesta arvo- ja vaikutusvallasta kuin mitä suoran pyynnön toteuttaminen olisi tehnyt.

X