Aarteita! Kenellä tahansa hyvät mahdollisuudet löytää keskiaikaisia kätköjä – näin etsit niitä
Keskiajalla kätkettyjä aarteita kannattaa etsiä esimerkiksi Hämeestä ja Kokemäenjoen varrelta.
Ulvilan kirkon pihalta löydettiin vuonna 2004 yhteensä 1474 hopearahaa, jotka olivat peräisin keskiajalta.
Kannattaako Suomessa ryhtyä etsimään aarteita? Kannattaa, sanovat tutkijat. Suuri osa Suomen kamaralla lymyävistä muinaisesineistä on edelleen löytymättä.
”Suomessa on edelleen hyvät mahdollisuudet löytää keskiaikaisia aarteita”, vakuuttaa Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museon tutkija, arkeologi Ilari Aalto.
Mistä aarteita sitten kannattaa etsiä?
Hämeestä, Kokemäenjoelta
Keskiaikaisten kaupunkien tienoot ja muut vanhojen asutusten paikat ovat aarteenetsinnälle otollisia paikkoja.
Parhaiten muinaisia kätköjä löytää vanhan asutuksen paikoilta, esimerkiksi Hämeestä ja Kokemäenjoen varrelta. Vanha asutus keskittyi usein veden äärelle, sillä vesi oli elintärkeää maataloudessa.
Kätköjen löytymistä helpottaa vanhojen arkistojen tutkiminen.
”Suomessa on kenties maailman parhaat historialliset kartat”, Aalto kertoo.
Myös ilmakuvista saattaa havaita pinnanmuodoissa tummentumia, jotka paljastavat vanhojen asumusten eli potentiaalisten löytöpaikkojen sijainteja.
Metallinilmaisimien buumi
Muinaislöytöjä päätyy ihmisten ilmoille sattumaltakin erityisesti vanhoilla pelloilla, joissa maata käännetään säännöllisesti.
Esineiden ja vaikkapa rauta-aikaisten kalmistojen lisäksi saattaa löytyä kolikoita, joita voi etsiä myös metallinilmaisimilla. Metallinilmaisinetsintä on Suomessa räjähdysmäisesti kasvava harrastus.
Alan aktiiveilla on oma keskustelufooruminsa www.aarremaanalla.com, jossa saa vinkkejä muilta aarteenetsijöiltä.
Metallinilmaisimella etsiessä on syytä muistaa, että muinaisjäännöksiä suojaa muinaismuistolaki, joka ohjaa toimintaa yli sata vuotta vanhojen löydösten kohdalla.
”Suurin osa etsijöistä on hyvinkin valveutuneita, mutta toki jotkut harrastajat iskevät surutta kiinni muinaisjäännöksiin”, Ilari Aalto sanoo.
Jokamiehenoikeudetkaan eivät ulotu aarteenetsintään, sillä toisen maalla ei saa kaivaa kuoppia ilman maanomistajan lupaa.
”Arkeologiassa löytöyhteys on kaikkein tärkein. Eli kun jotain löytyy, on syytä kutsua asiantuntija katsomaan paikkaa. Löytöyhteys katoaa, jos ottaa esineet pois paikoiltaan, ja samalla katoaa hyvin tärkeää informaatiota.”
Poikkeuksena tästä ovat pellot, joiden kohdalla löytöyhteys on todennäköisesti kadonnut jo aiemmin, kun maata on vuosisatojen ajan muokattu.
Löytämisen palkka?
Ammattiarkeologin mielestä amatöörien aarteenetsinnässä on paljon hyviäkin puolia, ja hän toivoisi ammattilaisten ja innokkaiden amatöörien välille enemmän vuoropuhelua.
”On hienoa, että ihmiset ovat kiinnostuneita Suomen historiasta. Menneisyys kuuluu kaikille”, tänä vuonna teoksen Matkaopas keskiajan Suomeen julkaissut Aalto summaa.
Muinaisen aarteen löytäjälle löytämisen riemu on paras palkka, sillä muinaismuistolain mukaan kaikki maasta ja vedestä löytyvät arkeologiset löydöt kuuluvat valtiolle.
Suurimmat löydetyt aarteet
Suomesta on tähän mennessä löytynyt 37 keskiaikaista kätköä (1200-luvun lopulta noin vuoteen 1560). Yhteensä on löydetty yli 10 000 yksittäistä rahaa.
Rahan käyttö jokapäiväisessä elämässä yleistyi Suomessa vasta 1500-luvulla, joten yli puolet löydöistä on tuolta ajalta.
Suurin Kansallismuseon rahakammion kokoelmissa oleva keskiaikainen kätkö löytyi vuonna 1903 Viipurista, kun Uudenportin- ja Vartiotorninkadun kulmasta löytyi vesijohtotöiden yhteydessä kuparikattila, jossa oli 2 660 keskiaikaista rahaa ja hopeinen kantasormus.
Suurin nykyisen Suomen alueelta löytynyt aarre on vuonna 2004 löytynyt Ulvilan rahakätkö, joka käsittää 1 474 keskiaikaista rahaa.
Muita löytöjä
Vaalan löytö: 923 ruotsalaista rahaa vuosilta 1405–1544.
Getan (Ahvenanmaalla) löytö: 850 rahaa 1280-luvulta.
Pattijoen löytö: 629 rahaa, 1380-luvulta.
Alatornion Oravaisensaaren löytö: 556 rahaa 1460-luvulta.
Säkkijärven (Viipurin läänissä) löytö: 403 rahaa, noin vuodelta 1515.
Terijoen (Viipurin läänissä) löytö: 286 rahaa 1400-luvun alusta.
Lemböten kappelin (Ahvenanmaalla) löytö: 270 rahaa 1400-luvulta
Maskun löytö: 250 rahaa 1400-luvun alusta.
Lähde: Keskiaikaisten rahakätköjen listaus, Frida Ehrnsten, Kansallismuseo.