Älä säästä lapsen rahoja tilille – äläkä tee näitä virheitä, kun hoidat lapsen raha-asioita

Jaa kaverilleTilaa Seura
© COLOURBOX
Suurin osa vanhemmista säästää lapselleen. Alaikäisen talousasioiden hoito ei kuitenkaan ole täysin vanhemman oman harkinnan varassa. Lapsen omaisuus on lailla suojattu.

Vain harvan suomalaisvanhemman mielestä lapsille säästäminen ei ole tarpeellista. Jopa kolme neljästä vanhemmasta laittaakin lapselleen rahaa talteen sukanvarteen. Asia käy ilmi Nordean tekemästä kyselystä.

Kysely paljastaa myös, että joka neljännelle lapselle myös isovanhempi laittaa rahaa säästöön. Useimmiten lapselle säästämisen tavaksi valitaan rahan makuuttaminen joko säästö- tai käyttötilillä.

”Tilille säästäminen ei ole järkevää, koska usein puhutaan kuitenkin pitkän aikavälin säästämisestä. Esimerkiksi kymmenestä vuodesta. Rahastosäästäminen olisi monelle tuottoisampi tapa”, toteaa Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen.

Suomessa alaikäisten talousasioiden hoidosta säädetään holhoustoimesta annetussa laissa. Lapsen omaisuus on siis lailla suojattu.

Jos säästöt ovat lapsen nimissä olevalla tilillä, rahoilla ei voi tehdä mitä tahansa. Alkaen siitä, mihin niitä saa käyttää.

Mihin lapsen omia rahoja saa käyttää?

Ensimmäinen nyrkkisääntö lapsen varojen hoidossa on, että lapsen omaisuutta voidaan käyttää vain hänen hyväkseen.

”Ei siis esimerkiksi vanhempien tai sisarusten menoihin. Varallisuutta voi käyttää lapsen omiin menoihin, jos menot eivät ole sellaisia, että ne eivät kuulu vanhempien elatusvastuun piiriin. Vanhemmat vastaavat lapsen elatuksesta kykynsä mukaan”, ohjeistaa henkikirjoittaja Nuutti Pennanen Uudenmaan maistraatista.

Omalta lapseltaan ei siis saa esimerkiksi lainata rahaa omaan käyttöönsä, kattaa omia menojaan tai lahjoittaa lapsen rahoja eteenpäin. Vaikka rahat olisi säästänyt lapsen tilille itse.

Se mihin lapsen varoja lopulta käytetään, on edunvalvojan vastuulla.

Kuka lapsen rahoista huolehtii?

Lapsen syntymästä lähtien hänen talousasioistaan vastaava edunvalvoja on lapsen huoltaja. Useimmiten siis lapsen isä ja äiti. Jos molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, lapsella on kaksi edunvalvojaa. Riippumatta siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu.

Vanhempien edunvalvojan tehtävä lakkaa, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Silloin lapsella on oikeus määrätä itse omista raha-asioistaan. © COLOURBOX

Lapsen omaisuutta, josta edunvalvojien tulee huolehtia ovat muun muassa lapselle annetut lahjat, osuudet jakamattoman kuolinpesän varoista, vakuutuskorvaukset, eläketulot, vahingonkorvaukset ja sijoituksista saatavat tuotot.

Lapsen omaisuutta valvoo myös maistraatti, jolle kuuluu edunvalvojien toiminnan valvominen. Aina maistraattiin ei tarvitse lapsen talousasioiden suhteen olla yhteydessä. Jos lapsen koko varallisuuden arvo kuitenkin ylittää 20 000 euroa, vanhemman tulisi oma-aloitteisesti ilmoittaa asiasta maistraatille.

Samoin edunvalvojan tulee informoida maistraattia, jos lapsesta tulee kuolinpesän osakas. Muun muassa Suomen nuoret lesket -yhdistys on kerännyt ohjeita alaikäisen omaisuuden hoitoon.

”Viime vuonna Uudenmaan maistraatissa tuli tällainen vireille noin 1700 alaikäistä koskien. Noin 40 prosentissa tapauksista todetaan varallisuuden ylittävän 20 000 euroa”, kertoo Nuutti Pennanen.

Miten lapsen omaisuutta pitäisi hoitaa?

Lapsen raha-asiat eivät ole täysin vanhemman oman harkinnan varassa.

Kun vanhempi edunvalvojana hoitaa lapsensa talousasioita, hän on velvollinen noudattamana holhoustoimilain määräyksiä. Vanhemman pitää muun muassa pitää tunnollisesti huolta lapsen oikeuksista.

Nordean kyselyn mukaan viidesosa vanhemmista säästää lapsilleen rahastojen ja noin neljä prosenttia osakkeiden kautta. Sijoittamisen suhteen lapsen omaisuus on sijoitettava maistraatin mukaan siten, että sen säilymisestä on riittävä varmuus ja että sille saadaan kohtuullinen tuotto.

”Alaikäisten kohdalla pätevät samat sijoistoiminnan ohjenuorat kuin muutenkin. Riittävä hajauttaminen, pitkäjänteisyys ja suunnitelmallisuus. Alaikäisen varat on myös sijoitettava hänen omiin nimiinsä”, Pennanen kertoo.

Joihinkin sijoitustoimiin vaaditaan myös erillinen lupa. Se haetaan ja saadaan maistraatista.

Lupa tarvitaan muun muassa asunnon ostamiseen tai myymiseen, puun myyntiin ja osakkeiden ostamiseen EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta, kuten Yhdysvalloista. Luvan hakeminen on maksullista.

Lapsen omaisuuden sijoittamisessa vanhempien tulee välttää riskinottoa. Korkeaa tuottoa tärkeämpää on maistraatin mielestä pääoman säilyminen. © COLOURBOX

Entä jos vahempi töpeksii lapsen raha-asiat tai jopa kavaltaa rahat?

Jos vanhempi töpeksii lapsensa raha-asiat, korvausvastuu on vanhemmalla.

”Edunvalvoja on velvollinen korvaamaan alaikäiselle vahingon, jonka hän on tehtäväänsä hoitaessaan tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut. Jos edunvalvojan menettely täyttää rikoksen tunnusmerkit, esimerkiksi kavalluksen, voi seurata rikosprosessi ja rangaistus”, toteaa henkikirjoittaja Nuutti Pennanen.

Näin on myös käynyt. Esimerkiksi viime syksynä uutisoitiin äidistä, joka kavalsi poikansa tililtä lapsen saaman perinnön. Nainen tuomittiin törkeästä kavalluksesta ja luottamusaseman väärinkäytöstä ehdolliseen vankeuteen.

Puolestaan vuonna 2015 Päijät-Hämeen käräjäoikeus tuomitsi naisen seitsemäksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen törkeästä kavalluksesta. Äiti oli anastanut tyttärensä varoja liki 13 000 euroa.

Edunvalvojan toimiin on mahdollista puuttua. Jos edunvalvoja ei hoida tehtäviään asianmukaisesti, hänet voidaan vaihtaa.

Kuka tahansa, esimerkiksi isovanhempi, voi olla maistraattiin yhteydessä, jos katsoo vanhemman hoitavan tehtäväänsä huonosti.

”Tällaisia yhteydenottoja tulee jonkin verran koskien myös alaikäisten vanhempia”, Pennanen kertoo.

Lue myös:

Miten säästän lapsenlapselle?

Ennakkoperintö: Lapsen taloudellinen avustaminen

Kannattaako sijoittaa? Asiantuntija vastaa: osakeindeksirahastot turvaavat tulevaisuuden

X