Autot roihuavat ruotsalaislähiöissä – Laukaisiko tyytymättömyys poliisin toimintaan mellakan?

Jaa kaverilleTilaa Seura
palavia autoja
Kuva ei ole Ruotsin autopaloista. © iStock
Tutkija toivoo, että Suomessa aletaan purkaa eriarvoisuutta lisääviä käytäntöjä ja poliittisia ratkaisuja ennen kuin ollaan Ruotsin kaltaisessa tilanteessa.

Maanantain ja tiistain välisenä yönä Göteborgissa poltettiin 80 autoa. Autoja roihusi myös Tukholmassa ja Uppsalassa.

Seuraavana yönä autoja sytytettiin jälleen tuleen.

Tällä kertaa autopaloja oli Göterborgin lähiöiden lisäksi myös Gävlessä ja Karlshamnissa, uutisoi Helsingin Sanomat.

Ruotsin poliisi pidätti tiistaina kaksi miestä epäiltynä tuhopoltoista. Kolmas epäilty otettiin kiinni Turkin rajalla paikallisten rajaviranomaisten toimesta.

Miksi autot otetaan ilkivallan kohteeksi?

Sosiologian apulaisprofessori Eeva Luhtakallion mukaan ilmeisin syy autojen polttamiselle on se, että niihin on helppo päästä käsiksi.

Autoja on paljon kaikkialla, eikä niiden sytyttäminen ole kovin vaikeaa.

”Esimerkiksi talojen polttaminen on vaikeampaa ja tietenkin sisältää ilmeisen riskin ihmisten vahingoittamisesta, jota harva on valmis ottamaan”, Luhtakallio sanoo.

Auton merkitys statussymbolina voi korostua, jos niiden polttaminen on osa protestitoimintaa.

”Mutta jos kotilähiöissä poltetaan lähiössä asuvien autoja, tämä merkitys jää aika kaukaiseksi.”

Autojen polttajien motiivista ei ole tietoa, mutta ainakin Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson uskoo tapahtumien olleen lähinnä ilkivaltaa.

Nämä eivät ole protesteja vaan sabotaasia, Kristersson kirjoitti Facebook-sivullaan.

Väkivalta ja mellakointi ovat olleet viime vuosina yleisiä ruotsalaisissa lähiöissä, joissa on paljon ulkomaalaistaustaisia asukkaita.

Niiden yhteydessä on ennenkin poltettu autoja, mutta nyt tuhopoltot olivat poikkeuksellisen laajoja. Maanantain ja tiistain aikana poltettiin ainakin 80 autoa Göteborgissa, jossa tuhopoltettiin koko viime vuoden aikana 67 henkilöautoa.

Tällä elokuun kolmannella viikolla Ruotsissa on poltettu jo lähes sata autoa. Kymmenessä vuodessa tahallisten autopalojen määrä länsinaapurissa on lähes kaksinkertaistunut, selviää Ruotsin pelastusviranomaisten tilastoista.

Vuonna 2007 koko maassa tuhopoltettiin 843 henkilöautoa. Viime vuonna tahallisia autopaloja oli yli 1450.

Tyytymättömyys poliisin toimintaan voi laukaista mellakan

Luhtakallion mukaan mellakointi ja vandalismi ovat turhautuneisuuden äärimmäisiä ilmaisuja.

”Joskus tällaisen mellakoinnin laukaisee jokin tietty konkreettinen vääryys, jolloin mellakalla saattaa olla hyvin ilmeinenkin poliittinen viesti. Joskus taas laukaisijana on jokin sinänsä mitättömältä vaikuttava tapahtumaketju, jolla voi kuitenkin paikallisesti olla symbolisia merkityksiä.”

Silminnäkijät arvioivat Expressen-lehdessä toiminnan olleen järjestäytynyttä, eikä poliisi ole sulkenut pois tätä mahdollisuutta.

Palopaikoissa kuvatuilla videoilla näkyy, kuinka tekijät rikkovat autosta ikkunan, heittävät sisään sytykkeen ja auto roihahtaa tuleen. Sen jälkeen he siirtyvät seuraavan auton kimppuun.

Ruotsin poliisin mukaan göteborgilaiset nuoret heittelivät myös kiviä poliiseja päin.

Luhtakallio kertoo, että nykypäivän mellakoissa on usein taustalla poliisiväkivalta tai vastaava poliisitoiminnan epätasavertaisuus.

”Esimerkiksi rasistisena pidettyyn profilointiin perustuvat katuratsiat ovat tavalla tai toisella tilanteiden laukaisijoina. Myös Ruotsissa on aiemmin nähty juuri tällaisista syistä alkaneita mellakoita.”

Suomessa lähiöiden ongelmiin täytyy puuttua ajoissa

Helsingin Sanomien Tukholman-kirjeenvaihtaja Petja Pelli kirjoittaa kommentissaan, että autopalot ovat perinteisesti olleet moniongelmaisten ja maahanmuuttajavaltaisten lähiöiden ilmiö. Ruotsin lisäksi vastaavaa ilkivaltaa on ollut Ranskassa.

Suomessa on ollut joitakin yksittäisiä tahallisia autopaloja, mutta niiden taustalla ei ole ollut vandalismi vaan esimerkiksi rikosjälkien peittely tai henkilökohtainen vaino.

Viime vuonna vantaalaisen baariyrittäjän kolme autoa poltettiin kostona liiketoiminnasta, jonka katsottiin tukevan äärioikeistolaisuutta.

Itä-Suomen poliisi tutkii Mikkelissä tapausta, jossa sama auto sytytettiin tuleen jo toisen kerran tänä kesänä.

On vaikea löytää aukotonta selitystä sille, miksi Suomessa ei mellakoida autoja polttamalla kuten Ruotsissa tai joissain muissa Euroopan maissa.

Luhtakallion mukaan suomalaisten kunnioitus yksityisomaisuutta kohtaan on korkealla, mutta se tuskin estää mellakointia.

Sen sijaan luottamus poliisiin on tärkeää. Suomessa poliisi on kyennyt säilyttämään kansalaisten luottamuksen kohtuullisen hyvin.

”Tosin monissa lähiöissä Suomessakin tunnetaan jo hyvin kadulla ratsaaminen ilman näkyvää syytä poliisin rutiinikäytäntönä.”

Ruotsin tilannetta onkin hyvä tarkastella varoittavana esimerkkinä ja pohtia, miten tällaista toimintaa voidaan ennaltaehkäistä.

”Toivon tietenkin, että Suomessa herättäisiin purkamaan eriarvoisuutta lisääviä käytäntöjä ja poliittisia ratkaisuja ennen kuin ollaan vastaavassa tilanteessa”, Luhtakallio toteaa.

 

Päivitetty 17.8.2018, 10.37: Tarkennettu tilastotietoja Ruotsin autopaloista ja lisätty tieto kolmannesta epäillystä.

X