Ennen lomat Euroopassa, nyt pienellä punaisella kesämökillä – mikä muutti mielen?

Kontiolahtelaiset Leila, 53, ja Jouni, 53, Koistinen ovat tottuneet aloittamaan kesälomansa Italian Dolomiiteilta. Sieltä matka on jatkunut milloin mihinkin päin Eurooppaa omalla matkailuautolla.

Pari vuotta sitten pieni punainen mökki kotikunnassa, kirkasvetisen Höytiäisen järven rannalla Kontiolahdella laittoi kesärutiinit uusiksi.

Matkailu vaihtui mökkeilyyn.

Parin vuoden aikana he ovat viettäneet kesäpaikallaan Purolassa tiiviisti viikonloppuja ja lomia ympäri vuoden. Tulevana kesänä Leila aikoo käydä mökiltä käsin töissä.

”En olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että meistä tulee mökki-ihmisiä”, Leila Koistinen sanoo ja nauraa.

Tehdään kierros Koististen rantatontilla ja tutkitaan, mikä tässä paikassa muutti matkailijoiden mielen.

Myyjän taikasanat

Koistiset alkoivat pohtia oman mökin ostamista alun perin rantasaunan takia. Ykkösasunnossa oli hyvä ja toimiva sähkökiuas, mutta se ei riittänyt. Himosaunojat halusivat puukiukaan, kuistin ja järven, johon pulahtaa suoraan löylyistä.

Saunan kylkeen tarvittiin mökki yöpymistä varten ja tontti, joka takaisi saunojille oman rauhan.

”Pysähdyimme matkailuautonkin kanssa aina paikkoihin, joissa tiesimme pääsevämme hyviin löylyihin. Saunominen on meille tärkeää ja siihen voi kulua helposti neljä tuntia”, Leila kertoo.

Vuosien varrella Koistiset kävivät harvakseltaan katsomassa myynnissä olleita kohteita. Yksikään ei tuntunut sopivalta. Jossain oli mutainen ranta, toisen piha oli täynnä Leilan inhoamia itikoita, kolmas oli liian kaukana.

Pienen punaisen mökin tullessa vastaan ensituntuma oli erilainen. Höytiäisen ranta oli pariskunnalle mieleinen paikka, sillä ajomatka kaupungista on lyhyt.

Paikan päällä Leila ihastui mökin tasaiseen ja avaraan pihaan. Omaa rantaviivaa on kymmeniä metrejä. Saunamökki on aivan rannan tuntumassa. Kun myyjä sanoi taikasanat: ”ei itikoita”, Leila oli myyty.

Jouni tarkisti vielä, että 3G-yhteys tontilla toimi, jotta etätöiden tekeminen Joensuussa, Jyväskylässä ja Espoossa sijaitseviin toimistoihin onnistuisi mökiltäkin käsin nettiyhteyden turvin.

Kymmenen päivää myöhemmin Koistiset olivat mökin omistajia.

Kalusteet mukana

Ensimmäinen omistaja oli rakentanut Purolan punaisen hirsimökin alusta asti itse 80-luvun vaihteessa.

Seuraavan omistajan käsissä se oli kokenut muodonmuutoksen. 36 neliön mökkiin oli remontoitu nykyaikainen keittiö, ja hirsiset seinäpinnat oli maalattu kauttaaltaan vaaleiksi.

”Juuri samalla tavalla olisin itsekin mökin remontoinut. Myös sisustusmakumme osuivat yksiin.”

Leila tykästyi mökin ulkonäköön niin paljon, että neuvotteli kauppaan mukaan sisällä olleet kalusteet.

”Kalustetussa mökissä pääsimme heti nauttimaan vapaa-ajasta. Muutoin minun olisi pitänyt alkaa etsiä kalusteita”, Leila sanoo.

Pikkuhiljaa sisustus on kuitenkin täydentynyt. Leilan mielestä mökki oli alun perin hieman askeettinen.

Hän lisäsi säilytystilaa keittiöön avohyllyillä, ripusti seinille naulakoita ja koukkuja, toi koriste-esineitä ja tekstiilejä. Tunnelma on nyt kotoisa, kaunis ja yksilöllinen.

Kesämökin ja ykköskodin sisustus eroavat Leilan mukaan kuin yö ja päivä. Parin omakotitalon sisustus on tyyliltään moderni ja suoralinjainen. Olohuoneessa on esimerkiksi valkoinen nahkasohva.

Kesämökille Leila halusi pehmeämpää ilmettä. Kumpikin tyyli on Leilalle mieleinen – ja paikkaansa sopiva.

Sopivasti mukavuuksia

Entinen omistaja asensi mökkitupaan ennen avaimien luovutusta ilmalämpöpumpun. Sen avulla sisätilat saa muutamassa minuutiksi lämpimäksi pakkasillakin. Noin 15 asteen peruslämmöstä huolehditaan pattereilla. Tuvassa olevan avotakan pari suunnittelee vielä vaihtavansa varaavaksi.

Sähköt takaavat sen, että rakasta mökkiä voi käyttää ympäri vuoden. Purolassa on käyty jouluaattonakin saunomassa ja tunnelmoimassa.

Eikä muistakaan mukavuuksista ole tingitty. Jounin mielestä mökkitupa on hyvä paikka kuunnella television lempiohjelmia täysillä. Naapurit eivät häiriinny samalla tavoin kuin ykköskodissa.

Leila haaveili rakentavansa rantaan lasisen huvimajan, jossa istuskella ja ihailla järvimaisemaa tuulelta suojassa. Se olisi kuitenkin vaatinut oman rakennusluvan. Leila luopui huvimajasta, mutta päätti hyödyntää lasien tuomaa suojaa mökin isolla terassilla. Kuudentoista neliön terassista tuli lasituksen avulla yksi huone lisää.

Terassin pitkälle seinustalle kohti järveä sijoitettiin suurikokoinen sohva. Silloin kun parin koirat Lilo ja Coco eivät valtaa sohvapaikkoja, Leila ja Jouni nauttivat vieretysten maisemasta.

Lisämukavuutta tuo sohvan yläpuolelle asennettu huomaamaton keraaminen lämmitin. Sen alla tarkenee istua vielä ilmojen viilettyäkin pitkälle iltaan.

”Mökissä ei ole paljon neliöitä eikä mitään ylimääräistä. Kaikki on käden ulottuvilla. Täällä olemme lähellä toisiamme. Ykköskotimme on sen verran suuri, että siellä voimme eksyä aivan eri puolille taloa”, Leila kertoo.

Ei vesiputkea

Melkeinpä ainoat asiat, jotka mökistä puuttuvat ovat juokseva vesi ja sisävessa. Niitä kaivataan parin mukaan harvoin.

”Käsin tiskaaminen on kiva ulkohomma. Se ei tunnu rasittavalta”, Jouni sanoo.

Mökkikauppojen jälkeen ensimmäisten muutosten joukossa oli perinteisen ulkohuussin muuttaminen hajuttomaksi biokäymäläksi.

Vesiputki ja viemäri olisi mahdollista vetää muutaman kymmenen metrin päästä. Niiden käyttö talvisin vaatisi kuitenkin joko perusteellista mökkiremonttia, jossa lisättäisiin eristeitä rakenteisiin, tai uuden mökin rakentamista. Tontilla olisi rakennusoikeutta vielä noin 80 neliötä.

”Minun mielestäni uusi mökki veisi idean tästä paikasta. Kodin ja kesämökin täytyy erota toisistaan. Kun koti on moderni ja iso, mökiksi sopii vaatimattomampi paikka”, Leila sanoo.

Lisänukkumapaikkojakaan kesämökille ei tarvita. Leila ja Jouni viihtyvät Purolassa lähinnä kaksin. Mainostoimistoyrittäjät pitävät mökkeilyä sosiaalisen työn vastapainona.

Leilan kahden aikuisen lapsen tullessa kylään perhe viettää aikaa yhdessä mökin sijaan Koististen kaupunkikodissa. Pari kertaa kesässä mökillä majoitettaville ystäville tarjotaan nukkumapaikat matkailuautosta, jolle on raivattu oma parkkitila.

Reilusti istuskeluryhmiä

Leila ihastui ensi näkemältä rannan tuntumassa olevaan pieneen saunamökkiin, mutta itse sauna kaipasi kasvojen kohotuksen. Heti mökkikauppoja seuraavana päivän paikalla olivat remonttimiehet, jotka tekivät saunaan uudet lauteet.

Odotetut puukiukaan löylyt omassa saunassa tuntuivat juuri niin hyviltä kuin Koistiset olivat toivoneetkin.

Koko mökin lempipaikka on Leilan mielestä pieni saunaveranta, johon mahtuu juuri ja juuri kaksi puista tuolia. Lisäksi seinällä on tilantuntua tuova peili, lyhtyjä ja kello, jotta saunojat eivät täysin kadota ajantajua.

Kaikkiaan tontilta voi laskea kymmenisen erilaista istuskelu- ja seurustelupaikkaa. Jounin mukaan paikkaa vaihdetaan päivänkierron mukaan. Esimerkiksi saunarakennuksen takana on suojaisa auringonottopaikka, johon järveltä puhaltava tuuli ei osu.

Viimeisimpänä tontille on tullut Leilan rannan rinteeseen tekemä grillauspaikka. Siitä on hyvä katsella auringon viimeisten säteiden painumista järvenselälle.

Seuraavaksi suunnitelmissa on rakentaa pihalle kesäkeittiö savustuspöntön ja vesipadan ympärille. Jouni suunnittelee myös pienen kasvimaan raivaamista.

”Päivätyömme on tietokoneen ääressä istuskelua, niin että mökillä huomaamme innostuvamme käsillä tekemisestä”, Leila kertoo.

”Mökki ja piha ovat helppohoitoisia. Ei ole vaaraa, että mökki muuttuisi työleiriksi. Täällä hakeutuu ulos huomaamatta. Tästä esimerkkinä meillä on sääntö, jonka mukaan mökillä juodaan vain nuotiokahvia”, Jouni lisää.

Valmista Purolassa ei taida tulla koskaan. Ehkä juuri se pitää mielenkiinnon mökkeilyyn yllä.

Halutessaan Höytiäisen rantaan voi kuitenkin tulla vain lepäämään – ja saunomaan.