Euroopan maat erkaantuvat kolmeen leiriin – Näin visioi EU:n tulevaisuudesta Ranskan presidentti Emmanuel Macron

Suomen pitkä kuuma ulkopolitiikan isännyyskesä jatkuu: elokuun lopussa valtiovierailulle saapuu Emmanuel Macron.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Pankkiritaustaista presidenttiä, Emmanuel Macronia, on Ranskassa ryhdytty arvostelemaan muun muassa rikkaiden suosimisesta.

Suomen pitkä kuuma ulkopolitiikan isännyyskesä jatkuu: elokuun lopussa valtiovierailulle saapuu Emmanuel Macron.
(Päivitetty: )
Teksti: Mikael Vehkaoja

Toukokuussa 2017 Ranskan presidentiksi noussut Emmanuel Macron haluaa palauttaa maansa takaisin kansainvälisen politiikan parras­valoihin. Suurten visioiden mies on haastanut kaikki EU-maat arvokeskusteluun.

Samalla karismaattinen päämies on näyttänyt, ettei Ranska taivu kovistelun edessä. Macronin ja Donald Trumpin kättelyt ovat muistuttaneet kädenvääntökisoja. Viime G7-huippukokouksessa Macron puristi Trumpin kättä niin lujaa, että tämän kämmenselkään jäi valkoinen peukalonjälki.

Poliitikkona Macron edustaa samaa suuntausta kuin Trump tai Suomen oma Juha Sipilä. Perinteisen puoluekoneiston ulkopuolelta tuleva bisnesmies (Macron toimi investointipankkiirina) lupaa äänestäjille isoja rakenteellisia uudistuksia.

Niistä puhutaan todennäköisesti myös Helsingissä.

EU-maiden liput liehuvat Starsbourgissa.

© iStock

Monitahtinen Eurooppa

Macronin ajattelu lähtee siitä, että yksitahtisen Euroopan aika on ohi. Jatkossa maat jakautuvat leireihin omien valmiuksiensa – ja euroskeptisyytensä – mukaisesti.

Macron on ollut aloitteellinen myös Euroopan puolustus­politiikassa.

Viime kesäkuussa yhdeksän maata allekirjoitti Macronin aloitteen, jonka tavoitteena on perustaa uudet, Natosta riippumattomat nopean toiminnan joukot. Ranskan lisäksi aloitteen allekirjoittivat Saksa, Belgia, Hollanti, Tanska, Viro, Espanja, Portugali sekä Iso-Britannia.

Suomi ei ole vielä kertonut kantaansa. On helppo ennustaa, että eurosotilasasiat ovat esillä Helsingissä. Sauli Niinistökin on voinut pedata aihetta vierailtuaan Venäjällä 22. elokuuta.

Varmasti Macronia kiinnostaa myös kuulla Niinistön suusta, mitä ihmettä Helsingissä tapahtui heinäkuussa. Mistä Trump ja Vladimir Putin sopivat? Sitä eivät tunnu tietävän edes Yhdysvaltain omat viranomaiset.

Kuherruskuukausi ohi

Seura teetti heinäkuussa Talous­tutkimuksella kyselyn, jossa selvitettiin, mitä suomalaiset ajattelevat maailman johtajista. Suhtautuminen Emmanuel Macronia kohtaan oli varovaisen neutraali.

Omassa kotimaassaan Macronin kuherruskuukausi on ohi.

Le Monde julkaisi viime heinäkuussa kännykkäkameralla kuvatun videon, joka oli kuvattu viime toukokuussa presidentin vastaisissa mielenosoituksissa. Videolla Macronin henkilökohtainen turvamies Alexandre Benalla pahoinpitelee kahta mielenosoittajaa. Presidentin mies oli pukeutunut poliisin mellakkakypärään.

Teosta nousi iso kohu, jonka seurauksena Benalla sai potkut. Mutta samalla Macron syytti lehdistöä asioiden vääristelystä: ”Meillä on lehdistö, joka ei enää etsi totuutta”, presidentti sanoi.

Hänen mukaansa väkivalta oli väärin. ”Mutta haluaisin nähdä mitä tapahtui ennen tätä ja sen jälkeen. Oliko näiden kuvien tarkoitus esittää faktat tasapuolisesti?”

Tapahtumapaikalla kuvatut valvontakamerafilmit kuitenkin katosivat mystisesti. Benalla ja kolme poliisia saivat syytteen videoiden hävittämisestä. Lisäksi Benalla sai syytteet poliisina esiintymisestä sekä väkivaltaisuudesta julkisessa tilaisuu­dessa.

Mielenosoitus Pariisissa keväällä 2018.

Mielenosoitus Pariisissa keväällä 2018. © iStock

”Rikkaiden presidentti”

Sekä Benallan tapaus että toukokuiset mellakat liittyvät Macronin tekemiin uudistuksiin. Alun perin Macronin En Marche -visio lähti siitä, ettei yhteiskunta kykene turvaamaan työpaikkoja. Sen sijaan on turvattava yksilön asema. Tämä tapahtuu panostamalla koulutukseen ja sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Vaaleissa Macron profiloitui ehdokkaana, joka ei ollut oikealla eikä vasemmalla.

Vähitellen hallituksen politiikkaa on kuitenkin alettu tulkita oikeistolaiseksi. Kesäkuussa joukko taloustieteilijöitä – joukossa Macronin vanhoja tukijoita – varoitti presidenttiä siitä, ettei suuri yleisö pysy uudistusten takana.

Vastustajien riveissä Macronille on jo annettu lempinimi ”rikkaiden presidentti”.

Tiesitkö tämän Emmanuel Macronista?

1. Emmanuel Macron oli 15-vuo­tias, kun hän rakastui opettajattareensa. Siitä kehkeytyi iso skandaali, joka ajoi Brigitte Trogneux’n avioeroon. Uusi rakkaus on kestänyt. Macron on kuvaillut vaimoaan sielunkumppaniksi ja uskotuksi.

2. Kun Timo Soini perusti ­perussuomalaiset, hän ”troolasi” ehdokkaita kansan syvistä riveistä. Nuottaan tarttui monenlaisia vonkaleita. Myös Macron on luonut LRM -liikkeensä tyhjästä. Hän ”troolasi” Ranskan parlamenttiin sekalaisen enemmistön, joista puolet oli ensikertalaisia.

3. ”Mitä kuuluu, Manu?” teini­poika huikkasi viime kesäkuussa väkijoukosta laulettuaan Kansainvälisen alkutahdit. ”Voit esittää pelleä, mutta virallisessa seremoniassa sinun on käyttäydyttävä. Joten kutsut minua Herra Presidentiksi”, Macron ärähti.

4. Rothschild-investointipankissa Macronin lempinimi oli ­rahoituksen Mozart. Ilmankos vastustajat syyttävät häntä talous­eliitin edunvalvojaksi. Virkaveli Sauli Niinistö on ollut onnekkaampi. Euroopan inves­tointipankin huippuvirassa istu­nutta Niinistöä ei haukuta ­rikkaiden ­presidentiksi.

X