”Hallituksen kaunakokeiluja ja eriarvoistamista” - Paavo Lipponen murskaa hallituksen kielilinjauksen

Ex-puhemies pettyi, kun ei löytänyt kirjoitusta lehden sivuilta.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Paavo Lipponen kimpaantui koululaisia koskevasta ruotsin kielikokeilusta.

Ex-puhemies pettyi, kun ei löytänyt kirjoitusta lehden sivuilta.
(Päivitetty: )
Teksti:
Hannu Toivonen

Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd) tulittaa hallituksen puoliväliriihessä tekemää koululaisia koskevaa ruotsin kielikokeilua. Lipponen näkee siinä karhunpalveluksia, ideologista kaunapolitiikkaa, uhkia ja eriarvoistamista. Hän lähetti aiheesta mielipidekirjoituksen Helsingin Sanomiin.

Lipponen vahvistaa Seuralle, ettei hänen Helsingin Sanomille lähettämäänsä kirjoitusta ole lehteen painettu. Tarkempia syitä hän ei tunne.

Kirjoituksessaan Lipponen rusikoi maan hallituksen linjaamaa kielikokeilua.

”Hallituksen kielikokeilu on karhunpalvelus suomalaisille nuorille. Hallituksen esitys on suoranainen uhka. Pahimmillaan se laittaa aiempaa huonompaan asemaan ne nuoret, jotka eivät ole valinneet ruotsin kieltä”, huolestunut Lipponen sanoo.

Esityksen mukaan kokeilu koskee aluksi korkeintaan 2 200 oppilasta. He voivat halutessaan opiskella koulussa pakollisena kielenä ruotsin sijaan jotain muuta kieltä. Esimerkkeinä on mainittu ainakin saksa, ranska, espanja, kiina ja itäisessä Suomessa etenkin venäjä.

Erityisen tärkeä kokeilu on hallituspuolue perussuomalaisille. Heidän puheenjohtajaehdokkaansa, tuleva ministeri Sampo Terho (ps) kiirehti äskettäin kertomaan voitostaan jo ennen hallituksen kehysriihen tiedotustilaisuutta, mutta myös ministeri Sanni Grahn-Laasosen johtama opetus- ja kulttuuriministeriö on saanut kyseenalaista mainetta hallituksen päätöksestä tiedottaessaan.

Houkuttelua

Mitä Paavo Lipponen tarkoittaa puhuessaan karhunpalveluksesta ja ruotsia osaamattomien huonommasta asemasta?

Hän viittaa nuorten työllistymiseen ja jatko-opintoihin:

”Valinnaisuus johtaisi siihen, että moni oppilas luopuu ruotsin kielestä. Se taas johtaa nuoren aseman huonontumiseen työ- ja opiskelumarkkinoilla.”

Lipposen mukaan ruotsin kielen taito luetaan eduksi haettaessa virkoja paitsi Suomessa tai sen vapailla työmarkkinoilla, mutta myös työmarkkinoilla, jotka kattavat kaikki Pohjoismaat.

”Pohjolassahan vallitsee vapaa liikkuvuus, ja ruotsin osaaminen auttaa työllistymisessä. On kyse kymmenistä tuhansista työpaikoista ja toisaalta myös tuhansista suomalaisista nuorista, jotka voivat jatkaa opintojaan Ruotsissa tai toisaalla Pohjoismaissa. Norjan ja tanskan kielet ovat hyvin lähellä ruotsia.”

Lipponen on ennenkin puhunut ruotsin kielen puolesta Suomessa. Edellä sanomaansa viitaten hän jyrähtää:

”Kaikki tämä siis suljettaisiin pois, kun suomenkieliset koululaiset houkutellaan jättämään käyttämättä tämä ainutlaatuinen tilaisuus oppia ruotsia.”

 Ideologista kielipolitiikkaa

Sosiaalidemokraattien entisenä puheenjohtajana ja Suomen pääministerinä Lipponen puhuu tässä yhteydessä myös eriarvoistumisen riskistä.

”On vakavaa ja väistämätöntä, että myös sosiaalinen tausta vaikuttaisi oppilaan valintoihin. Alueellisesti ruotsista luopuvien nuorten mahdollisuudet muuttaa töiden tai opiskelujen perässä huononisivat.”

Lipponen toivoo, ettei tarkoitus sentään liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisen kielipolitiikan teon avulla.

Entä vanhempien ja oppilaiden oikeudet saada mahdollisimman totuudellinen ja puolueeton käsitys kaikista seurauksista, joita kielivalinta aiheuttaa?

Siihen ei Lipponenkaan tiedä koko vastausta vastata, mutta kysymys on hänen mielestään hyvin aiheellinen.

Kaunakokeiluja

Lipponen palaa Suomen pohjoismaiseen viitekehykseen. Hän sanoo, että vaarallinen ja kotikutoinen kielikokeilu vie nyt Suomea ja sen nuoria väärään suuntaan, loitommalle Pohjolasta. Tämä on hyvä huomata myös Iso-Britannian EU-vetäytymistä ajatellen.

”Nykymaailmassa Pohjoismaat ovat meille entistä tärkeämpi kulttuurialue. Pohjoismaiden talouden ja työmarkkinoiden yhtenäistyminen jatkuu ellei kiihdy. Tätäkin silmälläpitäen Suomen kaksikielisyys on osa meidän kansallista identiteettiämme. Suomen identiteettiä ei siis pidä hämärtää ratkaisuilla, jotka ovat ”kaunapohjaisia”, ex-puhemies varoittaa, mutta kieltäytyy arvioimasta erikseen perussuomalaisia tai turhan kansallismieliseksikin koetun hallituksen olemusta.

Yksinkertaisesti: Lipposen mukaan ruotsin kielen perustaito avaa nuorelle lisää vapautta tulevaisuuden vaihtoehtojen valinnassa sekä tietoisuutta siitä, mitä on olla suomalainen.

Helsingin Sanomiin lähettämänsä mielipidekirjoituksen Lipponen allekirjoittaa ruotsin kieltä ajavan Svenska nu -valtuuskunnan puheenjohtajana. Seuran haastattelu noudattelee valtaosin sitä, mitä Lipponen kirjoituksessaan käsitteli.

 

Lue myös:

Kaksikielinen koulu on lainsuojaton

Koulujen kaksikielisyys – Räjähdysherkkä poliittinen ruutitynnyri

Paavo Lipposen mielipidekirjoitus

Paavo Lipponen kirjoitti mielipidekirjoituksen, jota Helsingin Sanomat ei lehdessä julkaissut. Lue se tästä.

Pyydän ystävällisesti tilaa mielipidepalstallanne oheiselle kannanotolle ajankohtaisessa asiassa:

Kielikokeilu karhunpalvelus nuorille

Hallituksen kokeiluesitys ruotsin kielen opetuksesta uhkaa saattaa ruotsin kielen pois valitsevat nuoret muita huonompaan asemaan. Valinnaisuus johtaisi monet oppilaat luopumaan ruotsin kielestä, mistä seuraisi nuoren aseman heikentyminen työ- ja opiskelumarkkinoillla.

Ruotsin kielen taito on eduksi haettaessa virkoja Suomessa, Suomen yleisillä työmarkkinoilla sekä pohjoismaisilla työmarkkinoilla, joilla vallitsee vapaa liikkuvuus, ruotsin osaaminen todistetusti auttaa työllistymään. Kysymys on kymmenistä tuhansista työpaikoista. Samoin tuhannet nuoret suomalaiset voivat opiskella Ruotsissa tai muissa pohjoismaissa. Kaikki tämä suljettaisiin pois houkuttelemalla oppilaita jättämään käyttämättä ainutlaatuinen mahdollisuus oppia ruotsia.

Ruotsin kielen valinnaisuuteen sisältyy vakava eriarvoistumisen riski, kun väistämättä sosiaalinen tausta vaikuttaisi oppilaan valintoihin. Myös alueellisesti ruotsin kielestä luopuvien nuorten mahdollisuudet liiikkkua työn ja opiskelun perään heikkenisivät. Tarkoitus ei liene sitoa nuoria ”turpeeseen” ideologisella kielipolitiikalla.

Kuntien on valmistaudutttava lisäkustannuksiin, kun ruotsin kielen opetus on tarjottava kaikille oppilaille. Entä miten huolehditaan siitä, että vanhemmat ja oppilaat saavat tosiasiapohjaisen käsityksen kielivalinnan seurauksista?

Kielikokeilu vie Suomea ja Suomen nuoria väärään suuntaan. Pohjola on nykymaailmassa meille entistä tärkeämpi. Talous ja työmarkkinat Pohjolassa yhtenäistyvät edelleen. Suomen kaksikielisyyys kuuluu kansalliseen identiteettiimme. Sitä ei pidä hämärtäää kaunapohjaisilla ratkaisuilla. Ruotsin kielen perustaito antaa nuorillle enemmän tulevaisuuden vaihtoehtoja sekä paremman tietoisuuden siitä, mitä on olla suomalainen.

Paavo Lipponen Svenska nu -valtuuskunnan puheenjohtaja

X