Helleaallot vievät hautaan entistä useamman – Kesän 2018 kuumuus koitui jopa 380 suomalaisen kohtaloksi aiheuttaen ennenaikaisen kuoleman: ”Ilmaston ääriolot ovat suuri terveysriski”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
Helteiden kohtalokkaat terveysvaikutukset kohdistuivat viime kesänä etenkin yli 65-vuotiaisiin. Ikäryhmän päivittäinen kuolleisuus suureni hellejakson aikana keskimäärin 14 prosenttia tavanomaiseen verrattuna.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tarkasteli kuolleisuutta 24 vuorokautta kestäneen hellejakson aikana heinä-elokuussa 2018, jolloin kaikkialla Suomessa vallitsi helle.

Asiantuntijoiden toteuttaman alustavan arvion mukaan viime kesän pitkittyneestä helleaallosta aiheutui jopa 380 ennenaikaista kuolemaa.

Kuumia helleaaltoja ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja tulee olemaan jatkossa entistä enemmän.

”Kun ilmasto lämpenee, myös helleaaltojen todennäköisyys kasvaa. Niistä tulee entistä pidempiä ja kuumempia”, kertoo Ilmastotieteen laitoksen tutkija Reija Ruuhela, joka on tutkinut viime vuonna julkaistussa väitöskirjassaan, miten sään terveysvaikutuksia.

Väitöskirjasta kävi ilmi, että jopa Suomen ilmastossa kuumuus lisää kuolleisuusriskiä enemmän kuin kylmyys.

Kuumarasitusta kestetään nykyisin paremmin

Reija Ruuhelan mukaan ihmiset sopeutuvat omaan ilmastoonsa.

”Suomalaiset kestävät huonommin kuumutta kuin kansat, jotka asuvat lämpimässä. Tämän takia hellejaksojen tultaessa kuolleisuus nousee yllättävän nopeasti.”

Ruuhela arvioi, että suomalaisten herkkyys äärilämpötiloille on kuitenkin pienentynyt. Kuuma- ja kylmärasitusta nykyään paremmin kuin muutama vuosikymmen sitten.

”Kun mennään vuosikymmeniä taaksepäin 1970-luvulle, hellejaksot aiheuttivat nykyistä enemmän kuolemantapauksia. Vuosikymmenten saatossa suomalaisten kyky sietää kuumaa on parantunut. Luultavasti tämä johtuu siitä, että suomalaiset ovat terveempiä ja terveydenhuoltopalvelut ovat kehittyneet.”

Hän uskoo, että tulevaisuudessa suomalaiset sopeutuvat tulevaisuudessa entistä lämpimämpiin sääolosuhteisiin nykyistä paremmin.

”Kun ilmasto lämpenee entisestään, tulevaisuuden ilmaston ääriolot ovat suuri terveysriski, vaikka sopeutuisimme siihen jossain vaiheessa.”

Hoitolaitosten varauduttava paremmin

Ilmatieteen laitos on varoittanut helteistä vuodesta 2011 alkaen.

Toistaiseksi Suomessa ei ole olemassa hellevaroitusjärjestelmää, joka käynnistäisi varautumiseen liittyviä toimenpiteitä terveydenhuollossa.

Kesän 2018 helleaallon jälkeen ollaan aloitettu keskustelemaan siitä, miten terveydenhuolto on varautunut helteisiin. Pitkittyneiden hellejaksojen aikana esimerkiksi sairaaloissa ja vanhusten kotihoidossa on tukalaa, jos rakennuksissa ei ole riittävää viilennystä.

”Toivon, että terveydenhuolto varautuisi paremmin pitkiin helleaaltoihin.”

Koneellinen jäähdytysjärjestelmä pitää sisälämpötilat siedettävinä

Reija Ruuhelan mukaan suurimman ongelman hoitolaitoksissa aiheuttavat helleaallot, jotka nostavat sisälämpötiloja ja aiheuttavat kuolemantapauksia.

”Hellejaksojen takia rakennukset lämpenevät, jolloin öisinkään ei tule riittävästi helpotusta kuumarasitukseen.”

”Uusissa rakennuksissa, joissa on kunnollinen koneellinen jäähdytysjärjestelmä, pystytään pitämään sisälämpötilat siedettävinä. Suomessa on liian vähän riittävän hyvin toimivia jäähdytysjärjestelmiä.”

Ruuhelan mukaan on vaikea säätää tiettyä sopivaa lämpötilaa sisärakennuksille.

”Jos ihminen on levossa eikä tee mitään ja aurinko ei paista, 27 astetta on sopiva lämpötila. Silloin ihmisen lämpötila pysyy sellaisena, kun sen tulisi olla, eli noin 37 astetta.”

X