Ihan hullua menoa YK:ssa: Turvaneuvoston diplomaatit tutkivat asetta ja ottavat avuksi Sherlock Holmesin
Venäjä ei ole ainoa, joka esiintyy turvallisuusneuvostossa kuin teatterissa. Korean sodan aikaan Yhdysvallat toi rekvisiitaksi konepistoolin.
Suurlähettiläs Warren Austin ja neuvostomallinen ase YK:n turvallisuusneuvostossa 18.9.1950.
Raportin oli kirjoittanut yhdysvaltalaiskenraali Douglas MacArthur.
Neuvostoliitto väittää, ettei se ole toimittanut sotamateriaalia Koreaan…
Äänessä oli Yhdysvaltain YK-suurlähettiläs Warren Austin, joka siteerasi raporttia YK:n turvallisuusneuvoston kokouksessa New Yorkissa 18. syyskuuta 1950.
Austinin lukeman raportin mukaan YK:n joukot olivat takavarikoineet Koreassa erilaisia Neuvostoliitossa valmistettuja sotatarvikkeita, jotka oli leimattu vuonna 1949 tai 1950.
”Esimerkiksi 7,62 millimetrin PPŠ-41-konepistooli…”
Austin kurotti tuolinsa taakse ja nosti esiin aseen. Hän piti sitä tiukasti käsissään, piippu kohti kattoa.
Tämä ase on otettu korealaisilta vangeilta, sanoi Austin.
Hänen mukaansa se on selkeä todiste siitä, että Neuvostoliitto toimittaa aseita Pohjois-Korealle.
Video: Konepistooli YK:ssa 18. syyskuuta 1950. Lähde: British Pathé / YouTube.
Warren Austin laittoi aseen eteenpäin muille turvallisuusneuvoston jäsenille.
Silloin Neuvostoliiton YK-edustaja Jacob Malik nousi tuoliltaan ja poistui salista.
Ase päätyi Britannian suurlähettilään Sir Gladwyn Jebbille, joka tutki sitä ilmeettömästi ennen kuin palautti sen takaisin Austinille.
Pohjois-Korea ja Kiina taistelivat Yhdysvaltain johtamia YK:n joukkoja ja Etelä-Koreaa vastaan Korean sodassa vuosina 1950–1953.
Se oli tyypillinen kylmän sodan aikainen niin sanottu sijaissota, jossa ulkopuoliset valtiot tukivat vastakkaisia osapuolia. Neuvostoliitto ei osallistunut siihen virallisesti, mutta maa tuki Pohjois-Korean johtoa ja varusti sitä.
PPŠ-konepistooli oli yksi Neuvostoliiton eniten valmistamista aseista toisen maailmansodan ja Korean sodan aikana.
Skripal-syytökset ”propagandasotaa”
Kärkevä, jopa kovisteleva retoriikka YK:n turvallisuusneuvostossa on aina ollut suurvaltojen jännitteiden mittari.
”Maiden edustajat haluavat korostaa puheenvuoroissaan oman maansa statusta muihin verrattuna sekä vedota ’kotiyleisöön'”, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Katja Creutz.
Creutzin mukaan turvallisuusneuvosto on ”eräänlainen maailmannäyttämö, jossa suurvaltojen näkemykset tulevat esille”.
Teatterimaisuus ei jäänyt vain kylmään sotaan.
Draamaa oli myös huhtikuun 2018 alussa, kun neuvosto käsitteli Britanniassa tapahtunutta entisen venäläisagentti Sergei Skripalin ja hänen tyttärensä myrkytystä.
Aiemmin venäläisenä tiedustelueverstinä toiminut Skripal alkoi välittää Euroopassa peitetehtävissä toimivien venäläisagenttien tietoja Britannian tiedustelupalvelulle 1990-luvulla.
Skripal tuomittiin Venäjällä 13 vuodeksi vankilaan vuonna 2006, mutta hänet vapautettiin neljä vuotta myöhemmin.
Skripalien myrkytyksestä epäiltiin alusta saakka Venäjää.
Teko tapahtui Novitšok-hermomyrkyllä, jonka kehittäminen alkoi Neuvostoliitossa 1970-luvulla.
Yhdysvallat ja moni EU-maa asettautuivat tukemaan Britanniaa sekä karkottivat venäläisiä diplomaatteja.
Turvallisuusneuvoston kokouksessa Venäjän YK-edustaja Vasili Nebenžja syytti länttä ”propagandasodasta” ja vertasi lännen toimia ”tohtori [Joseph] Goebbelsin menetelmiin”.
Eivätkä viittaukset jääneet vain natsi-Saksan propagandaministeriin.
Diplomaatit ja Liisa ihmemaassa
Vasili Nebenžja rinnasti myrkytystapauksen fiktiiviseen Midsomerin murhat -brittisarjaan ja viittasi puheenvuorossaan venäläiskirjailija Fjodor Dostojevskin teokseen Rikos ja rangaistus.
Lisäksi Nebenžja luki katkelman Liisa Ihmemaassa -kirjasta, jossa kuningatar määrää tuomion ennen syytettä.
”Tuleeko jotain mieleen?”
Britannian YK-lähettiläs Karen Pierce vastasi:
”Kirjassa on toinenkin hieno sitaatti: joskus minä olen uskonut kuusi mahdotonta asiaa – ennen aamiaista.”
Kirjallisuuskokousta muistuttava sanailu alkoi jo maaliskuussa 2018, kun turvaneuvosto kokoontui ensimmäistä kertaa myrkytystapauksen tiimoilta.
Silloin Nebenžja vertasi Britannian hallitusta Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes -tarinoista tuttuun tarkastaja Lestradeen.
”Hänellä ei ole päättelykykyä, eikä hän ole erityisen fiksu. Hänen roolinsa on olla vain Sherlock Holmesin uskomattoman päättelykyvyn takana.”
”Britannia nostaa esiin törkeitä, pinnallisia ja vailla tukea olevia syytöksiä, joilla on kauaskantoisia seurauksia.”
Sherlock Holmes -vertaukset jatkuivat, kun Britannian Karen Pierce tyrmäsi ennen huhtikuisen kokouksen alkua Venäjän tarjouksen murhatutkimuksien avustamisesta.
”Se on kuin Scotland Yard kutsuisi professori Moriartyn avustukseen.”
Kuka huolehtisi kissoista ja marsusta?
YK-asiantuntija Richard Gowanin mukaan asian lyöminen farssiksi sopii Venäjälle.
Venäjä onnistuu melodraamalla hämäämään, kuinka vakavasta rikoksesta on kyse.
Venäjän näkemys myrkytystapauksesta on selvä: se ei ole syyllinen.
Vasili Nebenžjaa kiinnosti neuvoston kokouksessa myös Skripalien lemmikkien kohtalo: mitä tapahtui kahdelle kissalle ja marsulle?
”Miksei kukaan mainitse niitä? Niiden kunto on tärkeä osa todistusaineistoa”, Nebenžja sanoi.
”Tämä on jonkinlaista absurdia teatteria. Ettekö kyenneet keksimään parempaa väärennettyä tarinaa?”
Juuri teatteri istunnosta tulee mieleen.
Sellainen YK:n turvallisuusneuvoston ei pitäisi olla. Sen tehtävä on rauhan ylläpitäminen ja hyvien suhteiden rakentaminen kansakuntien välille.