Juha Sipilä lintsaa omista talkoistaan: Veronkiristykset rokottavat miljonääriä vain joitakin satasia

Jaa artikkeliTilaa Seura
Pääministeri Juha Sipilä on sijoittanut pääomansa kiinteistöjen lisäksi erilaisiin vakuutuskuoriin. © OM-arkisto
Solidaarisuusvero kirpaissee pääministeriä kolmisen sataa euroa ja pääomaveron korotus tuskin lainkaan.

Hallitus kertoi eilen torstaina suunnitelmistaan, jolla varakkaat pannaan osallistumaan valtiontalouden sopeutukseen. Suunnitelmissa on laskea solidaarisuusveron alarajaa sekä nostaa ylempää pääomaveroprosenttia.

Miljonääripääministeri Juha Sipilää ja muita todella rikkaita nämä toimet koskevat vain vähän.

Hallituksen pääomaveroon suunnitteleman kiristyksen mukaan ensi vuonna 30 000 euroa ylittävältä osalta maksettaisiin 34 prosenttia pääomatuloveroa. Tuoreimmat julkiset verotiedot ovat vuodelta 2013. Silloin Juha Sipilällä oli verotettavia pääomatuloja hieman alle 20 000 euroa.

Nyt suunniteltu ylemmän pääomaveroasteen kiristäminen 33 prosentista 34:een tuskin koskee pääministeri Sipilää lainkaan, sillä hänen pääomansa on kiinteistöjen lisäksi sijoitettu erilaisiin vakuutuskuoriin. Niiden keskeinen tarkoitus on tarjota mahdollisuus kartuttaa pääomia ilman, että pääomaverotus hidastaisi tätä. Kun pääomatulot tulevat vakuutuskuoreen, ne eivät ole veronalaista tuloa.

Juha Sipilä on kieltäytynyt kertomasta sijoituksistaan muuta kuin että kyseessä on “merkittävä rahoitusomaisuus”.

Vuonna 2012 Juha Sipilä kertoi Ylen haastattelussa omaisuutensa olevan samaa luokkaa kuin mitä hän sai yrityskaupoissaan vuonna 1996. Tuolloin hän myi omistuksensa yhtiössään noin 15 miljoonan euron hintaan.

Vakuutuskuoria, holdingyhtiöitä

Suomalainen veromalli on rakennettu veronmaksukyvyn periaatteelle. Sen mukaan verotaakka tulisi jakaa suhteessa kansalaisten kykyyn maksaa veroja. Tällaisessa oikeudenmukaisuusperiaatteessa erotetaan veroteoriassa kaksi tasoa: horisontaalinen oikeudenmukaisuus ja vertikaalinen oikeudenmukaisuus.

Vertikaalinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että suurituloisempia ihmisiä tulisi verottaa pienituloisempia enemmän.

Horisontaalinen oikeudenmukaisuus taas tarkoittaa sitä, että ihmisiä, joiden veronmaksukyky on keskenään samanlainen, tulisi verottaa saman verran riippumatta siitä, mistä heidän tulonsa tulevat ja ovatko ne esimerkiksi korko- vai palkkatuloja.

Sipilän hallituksen verolinjaukset eivät ainakaan pääministerin itsensä kohdalla näytä toteuttavan kumpaakaan näistä periaatteista erityisen hyvin. Tilanne on tyypillisesti sama myös muiden todella rikkaiden osalta: he nostavat veronalaisina tuloina vain murto-osan todellisista tuloistaan loppujen tuottaessa lisää vakuutuskuorien tai holdingyhtiöiden kaltaisten pääomaverosta vapauttavien järjestelyjen suojissa.

Sipilän hallituksen tuoreiden verolinjauksien perusteella Sipilä osallistuu julkisen talouden tasapainottamiseen joillakin sadoilla euroilla solidaarisuusveron korotuksen kautta.

Pääministerin tuloilla 354 euroa

Solidaarisuusveroksi kutsutaan ylintä palkkaveroporrasta. Solidaarisuusvero sai alkunsa Jutta Urpilaisen (sd) valtiovarainministerikaudella vuonna 2012.

Silloin palkkaverotaulukkoon päätettiin lisätä yksi uusi porras, jossa veroprosentti nousi kahdella prosenttiyksiköllä 100 000 euroa ylittävän ansiotulon osalta.

Solidaarisuusveron alarajaa on laskettu jo kertaalleen. Tänä vuonna valtio perii veroja 31,75 prosenttia yli 90 000 euroa ylittävältä osalta.

Sipilän hallituksen budjettilinjausten mukaan ensi vuonna ylin veroprosentti menee jo 72 300 euroa ylittävän tulon osalta. Pääministerin palkkio on 10 742 euroa kuukaudessa. Tällaisista karkeasti laskien noin 140 000 euron verotettavista vuosituloista maksetaan tänä vuonna kahden prosentin “solidaarisuusveroa” tasan tuhat euroa, eli kaksi senttiä jokaiselta 50 tuhannelta palkkaeurolta 90 000 euron rajan jälkeen.

Ensi vuonna solidaarisuusveron raja ylittyy pääministerituloilla jo 67 700 eurolla, eli solidaarisuusveroa menee 1 354 euroa. Solidaarisuusvero siis nousee ensi vuonna näillä pääministeritason tuloilla 354 euroa.

X