Kemin kaupunginvaltuusto päätti ulkoistaa sairaanhoidon Mehiläiselle – Hoidon taso aiheuttaa hämmennystä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Tapio Turpeinen
Meri-Lapin omapäiset päätökset ja diili terveysjätti Mehiläisen kanssa lisäsivät soten sotkua. Seuran toimittaja lähti kapinan syntysijoille Kemiin.

Kovana helmikuisena pakkasyönä vuonna 1953 tervolalainen taksikuski Alafrantti sai hätäisen soiton läheisen Louen kylän kansakoululta. Nuoren opettajattaren lapsivedet olivat tulleet ja supistukset alkaneet.

Hätääntynyt isä ei osannut porilaisena valita määränpäätä. Kemiin oli matkaa 55 kilometriä, Rovaniemen sairaalaan kymmenkunta kilometriä enemmän.

Kyytimies Alafrantti käytti valinnanvapauttaan ja polkaisi Pobedan kovaan vauhtiin. Nokka kääntyi Kemiä kohti.

Tervolan terveyskeskuslääkärin Jouko Aution mukaan Alafrantti toimi kuten tervolalainen oli aina ennenkin toiminut.

sote-uudistus

Terveyskeskuslääkäri Jouko Aution mukaan tervolalaiset hakevat keskussairaalahoidon Kemistä. ©TAPIO TURPEINEN

”Täältä on aina lähdetty Kemijoen alajuoksun suuntaan. Kemiin on menty syntymään ja hakemaan hoitoa. Ja hoitoa tarvitaan, sillä matalan koulutustason kunnassa tupakkaa ja viinaa kuluu eli sydän- sekä keuhkosairaudet jylläävät”, Jouko Autio sanoo.

Kun tervolalaisia lapsia syntyi vielä 1950-luvulla satakunta vuodessa, nykyään luku on enää kolmisenkymmentä.

”Sote-uudistuksen myötä tervolalaisten on lähdettävä synnyttämään joko Ouluun tai Rovaniemelle. Jos vakavien sairauksien hoito häviää Kemistä, siitä johtuvat lisäkilometrit voivat hätätapauksissa tulla tervolalaisille kalliiksi”, Autio sanoo.

Lähes 65 vuotta sitten taksimies Alafrantti otti Pobedastaan kaiken irti ja ehti ajoissa. Eikä aikaakaan, kun Kemin aamuyössä kuului kauhea parku. Nelikiloinen ja puolimetrinen poika kiitti kyydistä.

Synnytystuskaa

Vuonna 1940 valmistuneen Kemin yleisen sairaalan valkeaksi rapatun funkisrakennuksen suunnitteli arvostettu arkkitehti Uno Ullberg. Myöhemmin vanhaa osaa laajennettiin ja nimi muutettiin sairaanhoitopiirin mukaan Länsi-Pohjan keskussairaalaksi.

Kun Kemin yleisen sairaalan kätilö toi muutaman tunnin ikäisen lapsen nähtäväksi, lasiseinän takana ollut isäni tokaisi poikansa tuiman ilmeen nähtyään:

”Tuon kanssa tulee vielä vaikeuksia.”

Isä kesti ennustamansa koettelemukset, mutta nyt koetellaan syntymäpaikkani Länsi-Pohjan sairaalaa. Punaisen Kemin kaupunginvaltuutettujen päätöksellä keskussairaalan tuottoisimmat toiminnat ulkoistetaan terveysyritys Mehiläiselle.

Ensimmäisenä leikkauslistalla on sairaalan poikkeusluvalla toimiva synnytysosasto.

”Toivottavasti Mehiläisen tulo pelastaa synnytykset”, neljän päivän ikäistä tytärtään paijaavat simolaiset Riika Lasila ja Markku Nikupeteri pohtivat.

Riika Lasila ja Markku Nikupeteri toivovat Mehiläisen säilyttävän synnytykset Kemissä. Nelipäiväisellä tyttärellä ei ole asiaan vielä mielipidettä. ©TAPIO TURPEINEN

Ei pelasta Mehiläinen, eikä laki sitä edes vaadi. Länsi-Pohjan sairaalan vuosittaiset 500 synnytystä eivät riitä, pitäisi olla lakisääteiset 1 000.

Kemissä ei synnytä enää vuoden 2019 jälkeen.

Ruuhkaa nelostielle

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin raskaana olevat äidit joutuvat vuoden kuluttua valitsemaan Oulun ja Rovaniemen välillä. Valinta lienee helppo; matka Ouluun on lyhyempi ja nelostie leveä.

”Samalla kun matkasynnytykset lisääntyvät, riskit kasvavat. Ikävää on myös, että synnyttäjien mukana lähtevät Lapin maakunnan rahat Pohjois-Pohjanmaalle”, synnytyslääkäri Pia Vittaniemi harmittelee.

Johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa ja synnytyslääkäri Pia Vittaniemi eivät lupaa Mehiläisenkään tuovan Kemiin synnytyssairaalaa tai muutenkaan ”täyden palvelun tavarataloa”. ©TAPIO TURPEINEN

Kolmihenkinen Lasilan ja Nikupeterin perhe kuuntelee madonlukuja ihmeissään. Nuorimmainen tyytyy vielä vain tuhahtelemaan, vanhemmat ovat valmiit käymään taistoon Kemin puolesta.

”Täällä henkilökunta on kuunnellut ja hoito ollut yksilöllistä. Jos jotain adresseja synnytysosaston puolesta kerätään, me laitamme nimet. Eikö vain Markku?” äiti-Lasila sanoo. Tuore isä nyökkää.

Vaikka synnytysosasto lähtee, naistentaudit jäävät. Jäädä aikoo myös synnytyslääkäri Pia Vittaniemi. Oli sitten palkanmaksaja Mehiläinen, sairaanhoitopiiri tai jokin muu.

”On kolme vaihtoehtoa. Joko meille jää tynkäsairaala, perustamme yhteisyrityksen Mehiläisen kanssa tai jatkamme toimivana keskussairaalana. Minä valitsisin tuon jälkimmäisen”, Vittaniemi sanoo.

Mehiläisen sekä neljän Meri-Lapin kunnan, Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon, omistaman yhteisyrityksen on määrä aloittaa kesäkuun alussa. Sairaanhoitopiirin kunnista Tervola ja Yli-Tornio tulevat mukaan vain erikoissairaanhoidon osalta.

”Olen elävä esimerkki”

Kemiläinen mainosalan yrittäjä Sakari Laukkanen, 57, tulee Länsi-Pohjan keskussairaalaan palauttamaan kävelykeppejään. Miehen laskuvarjo-onnettomuudessa vaurioitunut reisiluu on leikattu jo kahdeksan kertaa.

”Viime leikkaus meni perseelleen, mutta sairaala on säilytettävä”, Laukkanen täräyttää heti kättelyssä.

Laukkanen sanoo olevansa elävä esimerkki Länsi-Pohjan sairaalan tarpeellisuudesta. Siellä miehen henki on pelastettu kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli, kun miehen laskuvarjohyppy meni pitkäksi 23 vuotta sitten.

”Isoja verisuonia katkesi, ja verenvuoto oli kauhea. Ensihoitaja huusi ambulanssissa kuskille, että ’aja saatana lujempaa, potilas kuolee’. Onneksi matka sairaalaan oli lyhyt.”

Toisella kerralla miehen onneksi koitui kotiosoite. Laukkanen asui sairaalaa vastapäätä, kun sydäninfarkti iski.

Sydäninfarkti iski, mutta onneksi Sakari Laukkanen asui sairaalaa vastapäätä – ja pelastui. ©TAPIO TURPEINEN

”En olisi selvinnyt hengissä Rovaniemelle asti. On ihan hyvä, että Mehiläinen tulee. Näin isot leikkaukset ja sydän- ja aivoinfarktit voidaan edelleen hoitaa täällä Kemissä”, Laukkanen sanoo.

Ei, ei Laukkanen. Vaikka asia on sinulle näin markkinoitu, totuus on karumpi.

Tavaratalosta kioskiksi?

Länsi-Pohjan keskussairaalan johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa on osallistunut sopimuksen viilaamiseen Mehiläisen kanssa useaan otteeseen, mutta ei voi luvata potilailleen ”täyden palvelun tavarataloa”.

”En takaa, että vaativat leikkaukset säilyvät Mehiläisenkään alla. Silti se on minun nähdäkseni enemmän kuin mitä maakunta on meille luvannut”, Paavo Uusimaa sanoo.

Pahalta näyttää. Vuoden alusta voimaan tulevan keskittämisasetuksen mukaan sairaalan tekemien leikkausten ja toimenpiteiden määrät ratkaisevat sen, mitä sairaalaan jää.

Länsi-Pohjan sairaalassa pitäisi leikata esimerkiksi 600 lonkka- ja tekonivelpotilasta tai 150 rintasyöpäpotilasta tai 75 suolistosyöpätapausta, jotta vaativampi kirurgia säilyisi sairaalassa.

”Emme yllä vaadittaviin lukuihin, ellei potilaita saada hankittua muualta tai jos lukuihin ei tule muutoksia”, Uusimaa sanoo.

Karu totuus ei käännä yrittäjä Laukkasen päätä. Vaikka Mehiläinen ei vaativia ja kalliita hoitoja ottaisi kontolleen, mies toivottaa yksityisen terveysyrityksen tervetulleeksi.

”Yrittäjänä ymmärrän, että Mehiläisen on tehtävä voittoakin. Työllistäähän yritys myös tuhatkunta ihmistä”, Laukkanen muistuttaa.

Mehiläinen omistaa tulevasta yhteisyrityksestä 81 prosenttia ja kunnat 19 prosenttia.

Tehon tehohoitaja

Länsi-Pohjan keskussairaalan teho-osaston kaikki kymmenen paikkaa on miehitetty viimeiseen vuoteeseen asti. Letkujen ja johtojen päässä on diabeetikkoa, tulehduspotilasta sekä sydän- että aivoinfarktin saaneita.

Torniolainen uimaopettaja Jukka Myllymäki sai keuhkoveritulpan.

Torniolainen Jukka Myllymäki sai kiirehoidon keuhkoveritulppiinsa. Kemin teholla hänen kuntoaan vahtii sairaanhoitaja Sari Auvinen. ©TAPIO TURPEINEN

”Ensin epäiltiin sydäninfarktia, mutta tutkimuksissa löytyi veritulpat molemmista keuhkoista”, Myllymäki sanoo.

Myllymäen tapaus on suomalainen klassikko. Mies oli krapaamassa lunta auton ikkunoista, kun rinnasta alkoi puristaa. Hengitys salpasi, ja mies putosi polvilleen.

Ambulanssi ehti paikalle kymmenessä minuutissa. Puoli tuntia sairaskohtauksesta Jukka Myllymäki oli jo Länsi-Pohjan sairaalan teho-osastolla.

”Lähipalvelut pitää säilyttää. Matka Ouluun tai Rovaniemelle olisi vienyt tunteja. Tänne Kemiin omaisetkin jaksavat tulla katsomaan”, Jukka Myllymäki tuumaa.

Teholla potilas Myllymäki on tehokkaissa käsissä. Miestä hoitava Sari Auvinen on hoitajana potilaan paras turva. Pääluottamusmiehenä Auvinen ajaa henkilökunnan etuja ja on vielä kaupunginvaltuuston demarijäsenenä päättämässä Kemin politiikasta.

”Tulin juuri Mehiläisen henkilökunnalle järjestämästä tiedotustilaisuudesta. Mehiläisen mukaan noin 750 sairaalan työntekijää siirtyisi yhteisyrityksen palkkalistoille. Teho-osaston säilymisestä tai leikkausten määrästä ei annettu takeita”, Auvinen kertoo.

Johtajaylilääkäri Paavo Uusimaa myöntää, että teho-osaston pysymisestä ei ole takeita, mutta kumppanuus Mehiläisen kanssa näyttäisi antavan siihen paremmat mahdollisuudet.

”Jos meiltä viedään nukutusta ja kirurgiaa vaativat leikkaukset pois, niin samalla saattaa lähteä teho-osastokin. En voi taata mitään, mutta neuvottelut jatkuvat”, Uusimaa sanoo.

Uhkakuvia

Sari Auvinen muistuttaa, että Mehiläisen tulo on usein tiennyt henkilökunnalle myös yt-neuvottelujen tuloa.

”Pelko on kova. Mehiläisen linja on ollut nipistää lomaviikoista, jolla sitten on vaikutus varsinkin uusien työntekijöiden palkkoihin. Lisäksi entisestään kireä työtahti kiristyy kiristymistään ja näin väki vähenee”, Auvinen tietää ja jatkaa:

”Kun Mehiläinen tuli naapurikuntaan Siikalatvaan viime vuoden alussa, yt-neuvottelut alkoivat nopeasti. Lisäksi kaikki vakituiset lääkärit ovat jo sanoneet itsensä irti kiristyneen työtahdin takia.”

Kesken tulevaisuuden kauhukuvien pääluottamusmies Auvinen muuttuu sairaanhoitaja Sariksi.

”Minkälaista hoito on muuten ollut?” hän kysäisee infarktipotilas Myllymäeltä.

”Kun rinta on täynnä johtoja ja letkut sieraimissa, niin tässä tilanteessa ei kannata kuin kehua”, infarktipotilas Myllyniemi lohkaisee.

Auvista naurattaa.

Sairaanhoitaja, pääluottamusmies ja kaupunginvaltuutettu Sari Auvinen muistuttaa, että Kemissä ja sen ympäristössä on paljon suurteollisuutta, vilkas nelostie ja lentokenttä.

”Suuronnettomuuden riski on jatkuvasti läsnä, joten teho-osasto on välttämätön”, hän sanoo.

Näillä näkymin Länsi-Pohjan sairaalan palveluista säilyvät vanhustenhuolto, psykiatria sekä sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepalvelut. Ne jäävät kuntien vastuulle.

Kuka maksaa?

Mehiläisen ja Meri-Lapin neljän kunnan terveydenhuollon ulkoistamissopimus tehdään 15 vuodeksi. Sen arvo on runsas miljardi euroa ja irtisanomissakko huimat 100 miljoonaa euroa.

”Kiinteistöjen ja laitteiden käytöstä sovitaan yhteisyrityksen ja laajennetun sairaanhoitopiirin välillä käyttöoikeussopimuksella”, johtava ylilääkäri Uusimaa kertoo.

Kemin keskustan marketissa yrittäjä Natella Hyyppä harjoittaa uhkapeliä. Toiveena on, että hedelmäpelin vinhasti pyörivät mustikat, mansikat ja sitruunat asettuvat selkeään järjestykseen. Se antaisi sijoitetut eurot moninkertaisesti takaisin.

Natella Hyyppä on seurannut kauhistuneena paikallista sote-ulkoistusta. ©TAPIO TURPEINEN

”Äitini oli vuosikymmeniä lääkärinä Länsi-Pohjan sairaalassa. Olen hänen kanssaan kauhistuneena seurannut tätä sote-ulkoistusta. Suurista rahasummista puhutaan, mutta kukaan ei tiedä, mitä pitäisi tehdä”, Natella Hyyppä päivittelee.

Länsi-Pohjan johtajaylilääkärin Paavo Uusimaan mukaan Mehiläisen tulo jäi ainoaksi mahdollisuudeksi, kun tehtäväjako Lapin maakunnan toisen keskussairaalan Rovaniemen kanssa takkusi.

”Lähtökohta oli, että maakuntaan tulee vain yksi keskussairaala. Se oli luonnollisesti Rovaniemi, koska se on terveydenhuoltolain mukaan laajan päivystyksen sairaala. Meille ei olisi jäänyt juuri mitään”, Uusimaa vakuuttaa.

Marketin peliautomaatin hedelmät hyppelevät Natella Hyypälle. Parin minuutin jutustelumme aikana voittosarakkeeseen on kertynyt jo parikymmentä euroa.

”Jos sairaala lähtee, osaaminen lähtee ja sen myötä nuoret lähtevät, perheet lähtevät. Harmi, että sinä lähdet. Olet hyvä takapiru”, Natella huikkaa hyvästiksi.

Meri-Lapin ihmisten terveydestä kannattaa pitää hyvää huolta. Heitä on väestöstämme vain yksi prosentti, mutta meri-lappilaiset tuottavat 6–8 prosenttia viennistämme.

”Hallitusta vastaan”

Tulehduspotilas Pekka Jurvelin on piipahtanut tupakille Länsi-Pohjan sairaalan pihamaalle. Miehellä on selkeä näkemys uudesta isännästä.

”Hesassa käyneet kaverini kertovat, että Mehiläisellä on tosi hyvät lääkärit. Veronsa ne silti taitavat maksaa ulkomaille”, Jurvelin pohtii.

”Tokkopa sinnekään”, saattomies Jari Laukkanen säestää.

Tulehdusta poteva Pekka Jurvelin ja saattomies Jari Laukkanen pohdiskelevat, minne Mehiläisen lääkärit maksavat veronsa. ©TAPIO TURPEINEN

Mehiläisen tulon punaiseen Kemiin sinetöi kaupunginvaltuusto yhden äänen enemmistöllä. Ratkaisevan ääneen veroparatiisikeskusteluissa ryvettyneen terveysfirman puolesta antoi työväenpuolue demarit.

”En, en minä se ollut. Olen vastaan. Äänestystulos on enemmän kemiläisten kapinaa hallituksen sote-sekoilua vastaan kuin tuki pääomasijoittajien omistamalle terveysyritykselle”, demarien valtuutettu ja teho-osaston hoitaja Sari Auvinen puolustautuu.

Johtajaylilääkäri Uusimaan mukaan kaikki terveydenhuollon päätökset ovat poliittisia.

”Palvelujen keskittäminen isoihin sairaaloihin pienten kustannuksella on terveyspoliittinen linjaus. Onhan tässä käyty poliittista kaupankäyntiä keskustan maakuntahallinnon ja kokoomuksen valinnan vapauden välillä. Siinä sijaiskärsijöiksi ovat joutuneet pienet sairaalat.”

Poliittinen ja taloudellinen peli on kovaa.

Yhtä kovaa, joskin hieman erilaista pelijännitystä saa Kemin keskustasta, jossa toimii vielä yksi maamme harvoista bingoista. Kun jännitys käy sietämättömäksi ja pelurien keski-ikä on pitkälti yli 70, hätänumero 112 on tarpeen.

”Jos täältä elvyttäjät ja teho-osastot häviävät, niin sitten on tultava toimeen minun ensiapukoulutuksellani. Tosin meidän asiakkaat eivät enää monta vuotta sote-herroja häiritse”, bingoemäntä Tiina Manni tuumaa.

Bingoemäntä Tiina Manni lupaa auttaa asiakkaitaan minkä pystyy, jos Kemin keskussairaala ajetaan alas. ©TAPIO TURPEINEN

Lue myös:

Ulkomaalaiset pääomasijoittajat iskivät Mehiläiseen ja keräävät nyt hunajan.

Neljä väitettä sote-ratkaisun vaikutuksista – Miten asiantuntija vastaa?

X