Ulkomaalaiset pääomasijoittajat iskivät Mehiläiseen ja keräävät nyt hunajan.

Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen muuttui kymmenessä vuodessa kotimaisesta arvoyhtiöstä ulkomaalaisten pääomasijoittajien pelimerkiksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

1930-luvulla Mehiläinen muutti nykyisiin Töölön tiloihinsa Helsingissä. Tänä päivänä firma ei omista toimitilojaan, vaan kaikki tilat on vuokrattu. Vuokrasopimuksiin perustuvat vuokravastuut olivat vuoden 2015 lopussa 207 miljoonaa euroa.

Yksityisiä terveyspalveluja tarjoava Mehiläinen muuttui kymmenessä vuodessa kotimaisesta arvoyhtiöstä ulkomaalaisten pääomasijoittajien pelimerkiksi.
Teksti: Juha Granath

Neljän lääkärin vuonna 1909 perustama Mehiläinen on kasvanut sadassa vuodessa 42-paikkaisesta sairaalasta Suomen johtavaksi terveys- ja sosiaalipalveluiden tuottajaksi. Se työllistää 11 000 alan ammattilaista yli 200 eri toimipisteessä eri puolilla Suomea.

”Kun Mehiläinen oli vielä kotimaisessa omistuksessa, yhtiön tase oli velaton. Yhtiö maksoi kymmenen miljoonan tuloksestaan veroa vajaat kolme miljoonaa euroa”, Reilu vero ry:n asiantuntija Reijo Kostiainen sanoo.

”Suomalaisomistuksessa Mehiläisen ei tarvinnut antaa konserniavustuksia kenenkään muiden lainojen korkojen maksamiseen”, Kostiainen jatkaa.

Reilu vero ry:n asiantuntija ja Metso-konsernista eläkkeelle jäänyt talousjohtaja Kostiainen on käynyt läpi Mehiläisen tilinpäätökset viime kymmenen vuoden ajalta. Ja mitä sieltä löytyikään?

Mehiläisestä pelimerkki

Keväällä 2006 Mehiläisen suomalaiset omistajat Sitra ja Capman myivät yhtiön osake-enemmistön ruotsalaiselle pääomasijoittaja 3i:lle.

Kaupan jälkeen Mehiläisen liiketoiminta lähti kovaan nousuun sen tekemien yritysostojen ansiosta. Yhtiön liikevaihto nousi vuosien 2006 ja 2009 välisenä aikana 102 miljoonasta eurosta 167 miljoonaan euroon.

”Uudet omistajat ottivat heti vuonna 2007 käyttöönsä konserniavustukset, joilla Mehiläisen verotettavaa tulosta siirrettiin omistajayhtiöille. Näin pääomasijoittajat kattoivat Mehiläisen ostamiseen ottamiensa lainojen korkokuluja”, Kostiainen sanoo.

”Pääomasijoittajien strategia on nostaa ostamiensa yhtiöiden arvoa kannattavalla kasvulla ja rahastaa sijoituksensa myymällä ne eteenpäin noin viiden vuoden välein.”

Ensimmäinen pääomasijoittaja myikin vuonna 2010 Mehiläisen amerikkalaisen KKR:n ja ruotsalaisen Tritonin Luxemburgin kautta hallinnoimille rahastoille. Mehiläisen ruotsalaisen omistajayhtiön nimeksi muutettiin Ambea.

”Yleensä kauppahinta ja käytetyn velan määrä kasvavat, kun pääomasijoittajat myyvät yhtiöitä toisilleen”, Kostiainen muistuttaa.

Mehiläisen pääomasijoittajien korkokulujen aggressiivinen verosuunnittelu ei kuitenkaan vakuuttanut Suomen verottajaa.

Parhaillaan Mehiläisellä ja Suomen verottajalla on menossa 12,3 miljoonan euron riita. Verottaja ei hyväksy Mehiläisen 30 miljoonan euron korkovähennyksiä vuosilta 2006–2012.

Verokikkailu pilasi maineen

Vuosien varrella alkoi kuulua kuisketta Mehiläisen verosuunnittelusta. Huhuista tuli totta vuoden 2011 syksyllä.

Mehiläisen tilinpäätöksestä kävi ilmi, että yhtiö oli maksanut noin 35 miljoonan euron liikevoitostaan veroja Suomeen vain 360 000 euroa.

Mehiläinen nousi niin mediassa kuin kansan suussa aggressiivisen verosuunnittelun syntipukiksi.

Kohusta huolimatta Mehiläinen jatkoi entisin eväin. Omistajayhtiöiden tilinpäätöksistä löytyi sisäisiä fuusioita ja omistus-, rahoitus- ja sivuliikejärjestelyitä. Liiketoiminta pyöri hyvin, mutta maine oli mustunut.

”Silti uudet omistajat KKR ja Triton jatkoivat samaa konserniavustuksien hyödyntämistä, joilla verotettavaa tulosta siirrettiin omistajayhtiöille korkokulujen kattamiseksi”, Kostiainen sanoo.

Vihdoin Mehiläisen ulkomaalaiset omistajat huolestuivat Suomesta tulevista ikävistä uutisista ja vaativat yhtiön johtoa puhdistamaan Mehiläisen menetetyn maineen.

Merkittävimmäksi muutokseksi jäi yhtiön toimitusjohtajan Matti Bergendahlin potkut vuonna 2014.

Viime keväänä yhtiön uusi toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää vakuutti, että Mehiläistä ei enää voi yhdistää verokikkailuun.

”Yhtiö pääsi tavoitteeseensa. Ulkomaalaiset pääomasijoittajat ottivat vuonna 2010 Mehiläisen ostoa varten lainan. Lainaa siirrettiin Mehiläisen taseeseen noin 300 miljoonaa euroa. Samalla leivottiin yhtiön tulovero pieneksi”, Reijo Kostiainen sanoo.

Mehiläisen viime vuoden liikevaihto oli 445 miljoonaa euroa. Yhtiön tuloslaskelman mukaiseksi tuloveroksi jäi vaatimattomat 2,2 miljoonaa euroa.

Konsernin sisäisten rakennejärjestelyiden seurauksena yhtiön oma pääoma hupeni vain kolmeen miljoonaan euroon.

Julkinen mielipide on riski

Suomen sosiaali- ja terveysuudistus (sote) on Mehiläisen pääomasijoittajille suuri riski.

Tilinpäätöksessään Mehiläinen mainitsee liiketoimintansa riskeiksi mm. mahdolliset muutokset sairausvakuutuslaissa sekä yleisen mielipiteen kehityksen suhtautumisessa yksityisiin terveys- ja sosiaalipalveluihin.

”Jos valtio tai kunnat suuntaavat nykyistä selkeästi enemmän resursseja julkiseen terveys- ja sosiaalituotantoon, voi se vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan negatiivisesti.” (tilinpäätös 2015)

Yhtiön enemmistöomistus on nyt toista kierrosta pääomasijoittajilla. Viime vuonna Mehiläinen siirtyi käyttämään tilinpäätöksessään kansainvälisiä IFRS-standardeja.

”Tämän voi tulkita valmistautumiseksi omistajavaihdosten kolmanteen kierrokseen”, Reijo Kostiainen arvioi.

Mikä sitten on Mehiläisen tulevaisuus? Valmistautuuko Mehiläinen kolmanteen omistajavaihdokseen, Mehiläinen Oy:n talousjohtaja Herkko Soininen?

”IFRS-tilinpäätöksen tavoitteena on parantaa talousinformaation läpinäkyvyyttä ja vertailukelpoisuutta. Pörssilistaus joskus tulevaisuudessa on toki mahdollisuus. Päätös on täysin omistajien”, talousjohtaja Herkko Soininen sanoo.

Eli Mehiläisen tulevaisuudesta päättävät amerikkalaisen KKR:n ja ruotsalaisen Tritonin pääomasijoittajat, jotka omistavat yli 90 prosenttia Mehiläisen osakkeista.

”Mehiläisen kymmenen viime vuoden tarina on kouluesimerkki siitä, miten hyvälle suomalaiselle yrityskansalaiselle ja veronmaksajalle käy, kun se joutuu kansainvälisten pääomasijoittajien pelimerkiksi”, Reilu vero ry:n asiantuntija Kostiainen sanoo.

X