Kiinnostavatko naapurin verotiedot? Todelliset tulot eivät aina paljastukaan julkisista tiedoista

Jaa kaverilleTilaa Seura
Monilla palkansaajilla julkiset verotiedot vastaavat todellisuutta, mutta jos on muita tulonlähteitä tai on oikeutettu verovähennyksiin, luvut voivat vaihdella paljon. © OTAVAMEDIAN ARKISTO
Vuoden 2018 verotiedot tulevat julkisiksi 4. marraskuuta. Julkisissa tiedoissa ei välttämättä ole nähtävissä kaikkia henkilön tuloja.

Maanantaina 4. marraskuuta julkaistaan taas suomalaisten verotietoja vuodelta 2018. Moni saattaa hieraista silmiään käydessään verotoimistossa katsomassa omia viime vuoden julkisia tietojaan. Naapurin palkkaakaan ei voi aina päätellä suoraan julkisten tietojen perusteella.

Harva tietää, että julkiset verotiedot eivät välttämättä ole samat kuin henkilön todelliset tulot, sillä julkisiin tietoihin lasketaan vain normaalisti verotettavat tulot. Sen sijaan julkisiin tietoihin ei lasketa verovapaita tuloja tai tuloja, joista peritään lähdevero.

Verohallinnon julkaisemissa tiedoissa tulot on jaettu ansio- ja pääomatuloihin.

”Julkaistaviin verotietoihin ei välttämättä sisälly verovelvollisen kaikkia tuloja. Tyypillinen esimerkki on, että tuloista puuttuu esimerkiksi joukkovelkakirjan tai pankkitalletuksen korko, josta peritään vero lähdeverona. Julkiset verotiedot eivät aina anna koko kuvaa henkilön tuloista”, johtava lakimies Matti Merisalo Verohallinnosta kertoo.

Joukkovelkakirjalla tarkoitetaan esimerkiksi bondeja tai obligaatioita. Myöskään osinkotulojen koko määrä ei aina näy pääomatuloissa.

”Jos osakeyhtiö jakaa voittoa tai osinkoja ja on jo maksanut verot, saajan veroa on huojennettu, jottei veroja tulisi maksettua kaksinkertaisesti. Osinkotulojen verovapaan osuuden koko tai määrä ei näy julkisissa tiedoissa.”

Palkkaa ei voi aina päätellä verotuloista

Veronalaisista tuloista vähennetään muun muassa pakolliset eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, lisäksi verotettavalla voi olla esimerkiksi tulonhankkimiskuluja, jotka huomioidaan verovähennyksissä.

Myös esimerkiksi kotitalousvähennys tai työmatkakulut pienentävät maksettavaa veroa, samoin kuin asuntolainan korko. Kotitalousvähennystä saa enintään 2 400 euroa vuodesta ja omavastuu on 100 euroa. Työpaikan ja kodin välisiä matkakuluja puolestaan voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuu on 750. Vähennykset vaikuttavat suoraan veroprosentin suuruuteen.

Jotkin sosiaaliset avustukset, esimerkiksi lapsilisät, ovat verovapaata tuloa, joten niitäkään ei näy julkisissa verotiedoissa. Lisäksi ansiotuloihin lasketaan muitakin tulomuotoja kuin palkka, esimerkiksi eläkkeet, sairaus- ja äitiyspäivärahat.

”Verotettavista tuloista ei aina voi erikseen todeta, kuinka paljon henkilö tienaa. Julkisissa tiedoissa näkyy vain loppusumma, joka jää verotettavaksi vähennysten jälkeen.”

X