Laittoman norsunluukaupan korruptiosta vaiettiin vuosikymmeniä – Pelko on hälvennyt, WWF:n Vietnamin maajohtaja Thinh Vanngoc sanoo

Seura haastatteli Maailman luonnonsäätiön WWF:n Vietnamin maajohtajaa hänen vieraillessaan Helsingissä.  

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Thinh Vanngoc

Seura haastatteli Maailman luonnonsäätiön WWF:n Vietnamin maajohtajaa hänen vieraillessaan Helsingissä.  
Teksti:
Miikka Järvinen

Vietnamissa voi joutua vankilaan puheista, joiden viranomaiset tulkitsevat uhkaavan kommunistista yksipuoluejärjestelmää ja valtion vakautta.

Maa on myös laittoman, kansainvälisen norsunluukaupan tärkeimpiä etappeja. Rikollisliigat organisoivat Afrikassa norsujen salametsästystä ja syöksyhampaiden salakuljetusta Kaakkois-Aasian maihin, joissa arvokkaasta norsunluusta jalostetaan koruja ja koriste-esineitä.

”Vietnamissa myydystä norsunluusta 99 prosenttia viedään Kiinaan. Vietnamissa ei ole kotimaista kulutusta. Meillä ei ole samanlaista uskomusta kuin kiinalaisilla, että norsunluisen korun käyttäminen tekee ihmisestä vahvan”, kertoi WWF:n Vietnamin maajohtaja Thinh Vanngoc Seuralle vieraillessaan toukokuussa Helsingissä.

Aasian markkinoille päätyvästä norsunluusta merkittävä osa on salametsästetty Afrikasta. Kuvan norsut on kuvattu Etelä-Afrikassa, Krugerin kansallispuistossa. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Afrikasta Vietnamin kautta Kiinaan

Vietnamilaisia on mukana kansainvälisissä rikollisliigoissa, jotka toimivat aktiivisesti Afrikassa, josta suurin osa maailman laittomasta norsunluusta on lähtöisin.

Helmikuussa Uganda pidätti kaksi ja etsintäkuulutti 18 vietnamilaista epäiltynä norsunluun ja muurahaiskävyn suomujen salakuljetuksesta.

Maaliskuussa Vietnamin Da Nangin satamassa tehtiin tiedettävästi maailman suurin norsunluutakavarikko, kun tullin haaviin rasahti yli 9,12 tonnia norsunluuta, joka oli lastattu puutavaralastin mukana laivaan Kongon tasavallassa.

Vain muutama päivä Da Nangin käryä myöhemmin Kiinan tulli sai kiinni 7,5 tonnin lastin norsunluuta, jonka uskotaan olevan historian toiseksi suurin takavarikko, heti Da Nangin jälkeen.

Afrikkalaista norsunluuta salakuljetetaan Vietnamin rajojen yli Vanngocin mukaan lahjottujen viranomaisten avustuksella.

”Vietnamissa on korruptiota. Vaikka rikollinen pidätetään, hän ei kerro, kenelle on antanut lahjuksia. Rikolliset antavat viranomaisille lahjoja, mutta en tiedä tarkkaan, kuinka tämä toimii”, Vanngoc sanoo.

Korruptiosta voi vihdoin puhua julkisesti

Eikö korruptio ole Vietnamissa vaarallinen ja kielletty puheenaihe, jonka ottaminen esille viranomaisten kanssa saattaa johtaa hankaluuksiin?

”Ennen se oli arkaluontoinen aihe. Nyt korruptiosta voi puhua, myös julkisesti. Kolme vuotta sitten se ei olisi ollut mahdollista. Mitään politiikkaan tai kaupankäyntiin liittyvää en voi sanoa, mutta luonnonsuojelusta ja lainsäädännöstä voin puhua”, Vanngoc tarkentaa.

WWF:n maajohtaja kertoo Vietnamin muuttuneen avoimempaan suuntaan. Vain kolme vuotta sitten oli vaarallista puhua epäilyistä, että joku valtion viranomainen olisi sekaantunut kansainvälisten rikollisliigojen pyörittämään laittomaan norsunluubisnekseen.

”Nyt hallitus tukee tällaista työtä. Jos he saavat tietää, että tällaista tapahtuu, he kertovat siitä meille. Ennen jos raportoi korruptiosta, piti olla todistusaineisto valmiina, tai saattoi itse joutua vankilaan. Nyt jo pelkistä epäilyistä voi puhua turvallisesti.”

Vietnamissa norsunluuta myyvät eniten korukaupat. Hyvänä kakkosena tulevat sisustusliikkeet. Kuvan esineet ovat Hanoin vanhasta kaupungista, Hang Gai -kadulta. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Rikoslaissa norsunluun mentävä reikä

Seura tutki toukokuussa Vietnamin norsunluumarkkinoita Ho Chi  Minh Cityssa, Nha Trangissa ja Hanoissa. Lehden numerossa 25-26 / 2019 julkaistun artikkelin keskeisimpinä tietolähteinä oli WWF:n lisäksi kaksi eläinbisneksen laittomuuksia vastaan taistelevaa järjestöä, kansainvälinen Traffic ja paikallinen Education for Nature Vietnam (ENV).

”ENV on järjestö, jolle ihmiset lähettävät valokuvia, ja he toimittavat niitä eteenpäin viranomaisille. Ennen ENV pelkäsi viranomaisia mutta nyt Vietnamin hallitus tukee järjestöä”, Vanngoc kertoo.

Vietnamin WWF:n palveluksessa kymmenen vuotta työskennellyt Vanngoc on nähnyt maansa muutoksen.

”Hallituksemme on kääntynyt suojelemaan luontoa. Ei se täydellistä ole, mutta nyt he välittävät luonnosta, joka ennen nähtiin ainoastaan resurssina. Vietnam on menossa parempaan suuntaan.”

Suurimpia ongelmia on edelleen Vietnamin vuotava lainsäädäntö. Norsunluun ostaminen, myyminen ja hallussapito on määritelty rikokseksi vasta, kun yhteenlaskettu määrä ylittää kaksi kiloa.

Käytännössä kaikki Vietnamin salaisissa norsunluuverstaissa valmistettavat korut ja koriste-esineet jäävät tuon rajan alapuolelle. Luonnonsuojelujärjestöt, kuten Traffic, ovat vaatineet tämän lain muuttamista ja kahden kilon alarajan poistamista.

Tähän on hyvä syy. Valmiita koruja tuodaan Kiinaan Vietnamista ja muista Kaakkois-Aasian maista yksittäisten turistien mukana, pieninä erinä, jotka eivät ylitä rikoslain alarajaa.

Tapahtuuko sellaista, että hyvin pienen määrän, kuten yhden rannerenkaan tai riipuksen päälleen pukenut turisti päästetään rajan yli tarkoituksella, koska viranomaisilla on niiden aitouden tutkimisessa liikaa työtä?

”Sitä tapahtuu. Sellaisen tutkiminen on viranomaisille ajan ja energian hukkaamista. Jos joku kuljettaa rajan yli raakaa norsunluuta, siitä tulee rikossyyte ja syyllinen joutuu mahdollisesti vankilaan.”

Suuri osa Vietnamissa prosessoitavasta raa’asta norsunluusta myydään kuluttajille pieninä ja helposti kuljetettavina koruina ja koriste-esineinä. Nämä buddhariipukset olivat myynnissä Ho Chi Minh Cityn keskustassa. © Miikka Järvinen / Otavamedia

Lisää koulutusta ja läpinäkyvyyttä

Norsunluusta valmistettujen korujen ja muiden esineiden suhteen Vietnamissa ei ole Vanngocin mukaan valvontaa eikä kontrollia.

”Markkinat ovat laittomat, mutta niitä ei valvota. Poliisi voi mennä kauppaan ja tarkistaa, mutta miten he voi sanoa että tuo on aitoa? Myyjät ovat fiksuja. Heillä ei ole kylttejä tai valokuvia joissa kerrotaan, että he myyvät norsunluuta. Aitoja norsunluuesineitä ei välttämättä panna tiskiin näkyville vaan pöydän alle piiloon.”

Raaka norsunluu eli kokonainen syöksyhammas tai sen pala on helppo tunnistaa. Mutta kun siitä valmistetaan koru, kuten sormus, tunnistaminen muuttuu vaikeammaksi.

”Meidän pitää kouluttaa poliiseja tunnistamaan norsunluu. Toisinaan poliisit tietävät jonkun kaupan myyvän pieniä norsunluuesineitä, mutta he katsovat sitä läpi sormien, koska heillä ei ole taitoa erottaa aitoa korua väärennöksestä”, Vanngoc sanoo.

Oma huolenaiheensa on viranomaisten takavarikoimien norsunluukuljetusten hävittäminen.

”Vietnamin hallitus on tuhonnut polttamalla useita tonneja norsunluuta. Kysymys kuuluu, kuka on varmistanut, kuinka paljon oikeasti tuhottiin ja kuinka paljon sitä on vielä jäljellä varastossa? Me emme tiedä. He ovat julkistaneet valokuvia tuhoamisesta, mutta kukaan ei ole tarkistanut määrää. Näissä tilanteissa pitäisi olla paikan päällä julkinen tarkastus, se toisi läpinäkyvyyttä,” Vanngoc pohtii.

X