Vieraskielisten osuus kasvaa kouluissa – Lapsen määrääminen väärin perustein suomi toisena kielenä -ryhmään voi johtaa alisuoriutumiseen

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Suomi toisena kielenä
S2-opetuksella on kouluissa tärkeä paikka niille lapsille, joiden kielitaidossa puutteita. © LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Joitakin peruskoulun oppilaita määrätään väärin perustein suomi toisena kielenä -ryhmään. Se voi syödä lapsen opiskelumotivaatiota.

Syksyllä 2020 turkulaisen varhaiskasvatuksen opettajan tytär aloitti ensimmäisen luokan. Lapsi laitettiin vanhempia kuulematta suomi toisena kielenä –opetukseen.

Turkulaisäidin äidinkieli on suomi, ja hän puhuu lapselleen suomea. Lapsen isä puhuu lapselle omaa äidinkieltään daria, mutta siinä lapsen kielitaito on suomea selvästi heikompi.

”Hänen suomen kielen kehityksensä on aina ollut hyvä, ja päiväkodissa hänen sanavarastoaan kehuttiin”, äiti kertoo.

Päätös huoltajalla

Suomi toisena kielenä -oppimäärä, tuttavallisesti S2, on tarkoitettu koululaisille, jotka eivät pärjää tavallisilla äidinkielen tunneilla. Se on erityisesti tarpeen lapsille, jotka ovat edellisten vuosien aikana muuttaneet Suomeen ja vasta oppineet kielen.

Lisäksi tunneilla käy monikielisten perheiden lapsia, joilla on puutteita suomenkielisen puheen ymmärtämisessä, tekstin ymmärtämisessä tai kirjoittamisessa.

S2-oppimäärää opiskeli lukuvuonna 2020–21 lähes 40 000 peruskoululaista ja yli tuhat lukiolaista.

Ennen S2-opetukseen ohjaamista oppilaan kielitaito tulisi arvioida joko testaamalla tai seuraamalla sitä oppitunneilla, ja aiheesta tulisi keskustella vanhempien kanssa.

Perusopetuslain mukaan päätös oppimäärän valinnasta on huoltajalla.

Virallinen äidinkieli ei kerro kielitaitoa

Koulusta ei oltu vanhempiin yhteydessä S2-oppimäärästä. Asia tuli esille joulukuussa 2020 vanhempainvartissa.

Vanhemmat eivät olleet tietoisia, että he voisivat päättää oppimäärästä, eikä koulu kertonut asiasta. Lapsi opiskeli kaksi ensimmäistä vuotta S2-oppimäärää, mutta siirrettiin kolmosluokan alussa tavallisille äidinkielen tunneille. Siitäkään ei konsultoitu äitiä, joka kuuli siirrosta lapseltaan.

”Väestörekisterissä on lapsen kotikieli, ja jos se on muu kuin suomi, lapsi on silloin automaattisesti S2-oppilas”, rehtori kommentoi Seuralle.

”Meidän on pakko tehdä niin, kun lapsella on se status.”

Rehtori kertoo, että kun lapsi tulee ensimmäiselle luokalle, S2 valitaan automaattisesti väestörekisterin äidinkielen perusteella, mutta sitten ­asiaa seurataan ja ryhmää saatetaan vuosien mittaan vaihtaa. Ykkös- ja kakkosluokkalaiset opiskelevat lähinnä samassa ryhmässä, olivat he sitten tavallisessa äidinkielessä tai S2:ssa.

Ihmisellä voi olla väestörekisterissä vain yksi virallinen äidinkieli. Turkulaislapsella se on dari. On melko yleistä, että monikielisten lasten vanhemmat valitsevat esimerkiksi tunne- tai identiteettisyistä ulkomaisen kielen viralliseksi äidinkieleksi silloinkin, kun suomi on vahvempi.

Virallinen äidinkieli ei siis kerro lapsen todellisesta kielitaidosta. Siksi se ei ole peruste S2-oppimäärän valinnalle. Tämä pitäisi kouluissa tietää.

Koulun pitäisi kuunnella huoltajaa, mutta aina tämä ei syystä tai toisesta toteudu. © Lehtikuva / Mikko Stig

Koulun pitäisi kuunnella huoltajaa, mutta aina tämä ei syystä tai toisesta toteudu. © Lehtikuva / Mikko Stig

Koulumotivaatio vaarassa

Epätietoisuutta on silti. Opetusministeriön teettämään, keväällä 2022 julkaistuun selvitykseen vastanneista opettajista lähes joka kymmenes vastasi, että S2-oppimäärä valitaan pelkästään lapsen virallisen äidinkielen perusteella. Yli viidesosa ei pitänyt opetuskielen kielitaitoa olennaisena sen määrittämisessä, ketkä S2-opetukseen päätyvät. Kyselyssä vastaajat saivat valita useamman vaihtoehdon.

Opetushallituksen opetusneuvos Katri Kuukan mukaan kaikissa kouluissa pitäisi olla selvää, että S2-opintoihin tulisi ohjata oppilaita ainoastaan opetuskielen eli suomen tai ruotsin kielitaidon perusteella. Huoltajia pitäisi informoida asiasta, ja heillä on siinä viimeinen sana.

”Tämä asia on ollut perusopetuslaissa jo vuodesta 1998.”

Suomi toisena kielenä -opetuksella on kouluissa tärkeä paikka niille oppilaille, joiden kielitaidossa on puutteita.

Väärin perustein S2-tunnille joutuminen voi kuitenkin syödä lapsen koulumotivaatiota ja johtaa alisuoriutumiseen, jos tehtävät ovat liian helppoja. Kielitaito jää helposti luokkatovereihin nähden vajaaksi, koska vaatimustaso on alhaisempi.

Lapset voivat kokea kielitaidon epäilyn erityisen leimaavana ja heidän suomalaisuutensa kyseenalaistamisena.

Yläaste meni pilalle

Helsinkiläinen yrittäjä Katariina Smirnova, 24, on inkeriläistaustainen ja syntynyt Suomessa mutta puhuu perheensä kanssa venäjää.

Ala-asteella hän luki suomea toisena kielenä ja pärjäsi tunneilla hyvin. Myös yläasteella hänet ohjattiin Suomi toisena kielenä -opetukseen. Koulussa oli erittäin vähän maahanmuuttajataustaisia: Smirnova oli S2-tunneilla kaksin juuri maahan muuttaneen oppilaan kanssa.

”Kävimme hänen kanssaan ihan minä, sinä, hän -juttuja. Ei se ollut minun kielitaidolleni yhtään tarpeellista: olen käynyt päiväkodista asti kaiken suomen kielellä.”

Smirnovan äiti otti kouluun yhteyttä, mutta rehtori kieltäytyi siirtämästä häntä tavallisille äidinkielen tunneille. Perhe vei asian oikeuteen, joka totesi vuonna 2013, ettei koulu ollut osoittanut Smirnovan kielitaidossa sellaisia puutteita, jotka olisivat estäneet osallistumisen tavallisille äidinkielen tunneille. Päätöksen tullessa Smirnova oli jo lopettanut yläasteen.

Tilanne pilasi Smirnovan kouluajan, hän sanoo nyt.

”Minulla ei ole mitään positiivisia muistoja yläasteelta. Se lensi silmien edessä, eikä jäänyt mitään hyvää mieleen. Tunsin, että opettajat pelkäsivät minua, vaikka äiti vain haki minulle oikeutta.”

Lue myös: Tutkimus: Opettajan tunnetuki auttaa yläkoululaisia opiskelussa – ”Opettaja kohdistaa oppilaille positiivisia kommentteja ja odotuksia”

X