Tutkimus: Opettajan tunnetuki auttaa yläkoululaisia opiskelussa – ”Opettaja kohdistaa oppilaille positiivisia kommentteja ja odotuksia”

Oppitunneilla, joilla opettajan tunnetuki oli vahvaa ja toiminnan organisointi selkeää, oppilaiden kiinnittyminen oppituntiin oli vahvempaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Opettajan tunnetuki yläkoulun oppilaalle parantaa oppilaan osallistumista oppimiseen ja sitoutumista työskentelyyn.

Oppitunneilla, joilla opettajan tunnetuki oli vahvaa ja toiminnan organisointi selkeää, oppilaiden kiinnittyminen oppituntiin oli vahvempaa.
Teksti:
Jukka Vuorio

Kun yläkoulun oppilaan saatavilla on opettajan tarjoama tunnetuki, on oppilaan suhde kouluun ja opiskeluun parempi, kertoo uusi väitöstutkimus.

Kasvatustieteen maisteri Sanni Pöysän marraskuussa julkaistu väitöstutkimus tarkastelee oppilaiden kouluun kiinnittymistä sekä siinä ilmenevää tilannesidonnaista vaihtelua.

Pöysän tutkimuksessa havaittiin, että yläkoululaisen oppimista edistävä kiinnittymisen kokemus vaihtelee oppitunnista toiseen ja opettaja voi omalla toiminnallaan edistää kiinnittymistä.

Tunnetuki voi olla moninaista, ennen kaikkea opetustilanteen positiivista ilmapiiriä.

”Silloin sekä opettajalla että oppilaalla on hyvä olla opetustilanteessa. Viestintä on kunnioittavaa ja rauhallista. Opettaja kohdistaa oppilaille positiivisia kommentteja ja odotuksia. Hän voi esimerkiksi sanoa, että tämä tehtävä on hieman haastava, mutta uskon teidän pystyvän kyllä tähän”, Sanni Pöysä kertoo Seuralle.

Erityisesti opettajan antama tunnetuki edistää kiinnittymistä.

”Koulupäivän aikana kiinnittymiseen vaikuttaa hurjan paljon erilaisia tekijöitä. Kouluarjessa kiinnittyminen siis vaihtelee päivän mittaan”, Pöysä sanoo.

Olennaiseksi tutkimuksessa nousee havainto opettajan tunnetuen positiivisesta vaikutuksesta.

”Kun opettaja tarjoaa oppilaalle tunnetukea, on oppilaan tunnetason kiinnittymisen havaittu olevan korkeampi.”

Kouluun kiinnittyminen tarkoittaa oppilaan suhdetta kouluun ja opiskeluun sekä sitoutumista työskentelyyn.

Opettajan voi sanoa onnistuneen tunnetuen antamisessa, kun oppilaat uskaltavat ja haluavat osallistua opetustilanteeseen sekä siihen liittyvään keskusteluun.

Pöysän tutkimustulokset osoittivat, että myös kiinnittyminen, eli se, miten oppilas osallistuu oppimiseen ja sitoutuu työskentelyyn, vaihtelee oppimistilanteesta toiseen.

Sanni Pöysän tutkimustulokset osoittivat, että myös kiinnittyminen, eli se, miten oppilas osallistuu oppimiseen ja sitoutuu työskentelyyn, vaihtelee oppimistilanteesta toiseen. © Jyväskylän yliopisto

Eroja aineiden välillä

Yläkouluikäisten oppilaiden koulupäivää sävyttävät vaihtuvien oppiaineiden, opettajien ja ryhmäkokoonpanojen sekä erilaisten vuorovaikutustilanteiden tuomat muutokset.

Opettajan työssä haasteena on tunnistaa tukea tarvitsevat oppilaat. Väitöstutkimuksen aineisto ei kuitenkaan tarjoa vastausta siihen, löytyykö kaikille apua tarvitseville tukea.

”Se on todella mielenkiintoinen kysymys ja ansaitsi varmasti lisätarkastelua. Tämä tutkimus ei kuitenkaan valitettavasti tarjoa aineistoa antaa siihen kysymykseen vastausta.”

Kiinnittymisen vaihtelua tapahtuu jonkin verran myös sen mukaan, mitä ainetta opetetaan. Pöysän väitöstutkimus on kokoelma artikkeleita, joista eräs tutkii nimenomaan eri aineiden välisiä eroja kiinnittymisessä.

”Pääviesti on, että ei-akateemisissa aineissa, kuten kotitaloudessa tai liikunnassa, oppilaat ovat yleensä enemmän kiinnittyneitä kuin akateemisissa aineissa. Akateemisten aineiden välillä erot olivat pieniä.”

Sanni Pöysän kasvatustieteen (Opettajankoulutuslaitos) väitöskirjan “Students’ situational engagement in lower secondary school: Association with overall engagement and contextual factors” tarkastustilaisuus pidetään 27.11.2020 klo 12.00 alkaen verkossa. Suomeksi käytävää väitöstilaisuutta voi seurata tästä linkistä.

Lue myös: Koulujen modernit avotilat täyttävät oppilaiden arjen melulla ja kaaoksella – Miksi luokkahuoneettomuus on yhä muotivillitys? Opetusneuvos: ”Avit ovat niitä, joihin ongelmista voi kannella”

X