Lentävä tekoäly tulee, mutta tavallinen drooni mullistaa jo nyt poliisin työtä – ”Käytämme niitä päivittäin jossain puolella Suomea”
Poliisin uusimpia ilma-aluksia voi lennättää säällä kuin säällä. Drooni muun muassa valvoo väkijoukkoja ja etsii kadonneita.
Neljä pientä roottoria pyörii vinhaa vauhtia. Mehiläisparven ääntä muistuttava surina käy, kun laite nousee ensin ylös, vaappuu siinä hetken ja aloittaa sitten kipuamisen yhä korkeammalle.
Ohjauspuikoissa on Heikki Vettensaari, joka antaa kauko-ohjattavalle lennokille ohjeita maasta käsin.
Laitetta ei pidä päästää näköyhteydestä.
Jos nyt olisi tosi kyseessä, laitteella etsittäisiin kadonnutta henkilöä vaikeakulkuisesta maastosta tai suoritettaisiin jotakin viranomaisen määräämää valvontatehtävää.
Silloin Vettensaaren parina olisi myös kaukotähystäjä, jonka tehtävänä olisi tutkia laitteen välittämää kuvaa.
Mutta nyt on tarkoitus demonstroida, miten drooni toimii. Toki jos hälytys tulisi, se ajaisi kaiken edelle.
Kauko-ohjattavat ilma-aluksia, drooneja, käytetään apuvälineenä esimerkiksi kadonneiden etsinnässä. Poliisi on panostanut uusien laitteiden hankintaa ja tällä hetkellä käytössä on yli sata ilma-alusta.
”Määrä lisääntyy koko ajan. Laitteet ovat edullisia hankkia, ja poliisi käyttää niitä päivittäin jossain puolella Suomea”, sanoo Poliisihallituksen ylikomisario Sami Hätönen.
Kehitys on ollut huimaa
Drooneilla tehdään etsintä- ja pelastustoimintaa, mutta niistä on apua monissa muissakin tilanteissa.
Onnettomuuspaikkoista voi saada ilmasta käsin paremman kuvan tapahtumista. Väkijoukkoja valvotaan ja öljytuhoja vesillä tutkitaan.
Ensimmäiset kauko-ohjattavat ilma-alukset otettiin mukaan poliisitoimintaan vuonna 2014. Kehitys on ollut huimaa, ja drooneja on verrattu jopa internetin mullistavaan vaikutukseen.
Perinteisiin pelastusmuotoihin nähden kauko-ohjattavilla ilma-aluksilla on selvä etu: ne ovat nopeammin käytössä, kuin esimerkiksi lentokoneet tai helikopterit, joiden saamisessa ilmaan on aina pidempi viive.
Droonit ovat myös paljon ketterämpiä käyttää.
Uutisia onnistuneista etsinnöistä saa lukea tämän tästä.
Droonin avulla on tänä vuonna löydetty esimerkiksi kadonnut vanhus maastosta Pirkanmaalla ja italialainen turisti Lapissa.
”On ollut tilanteita, joissa lähietsintä on tehty puutteellisesti ja myöhemmin todetaan, että etsittävä henkilö olisi löytynyt hyvinkin nopeasti dronella”, Hätönen kertoo.
Drooni on lyömätön apuväline maastossa
Laitteet myös kehittyvät hurjaa vauhtia ja säänkestävyys parantuu.
Poliisin uusimpia ilma-aluksia voi lennättää vaikka kovalla pakkasella, vesisateessa tai räntäkelissä.
Lämpökameran tehokkuus on yllättänyt poliisin positiivisesti.
”Lumihangesta voidaan havaita ihmisen jäljet hyvän aikaa sen jälkeen, kun henkilö on siitä kävellyt”, Hätönen sanoo. Tätä metodia käyttäen on jo saatu onnistumisia etsinnöissä.
Edelleen pelastustoimintaa tehdään ilmasta käsin lentokoneilla ja helikoptereilla, mutta droonit soveltuvat paremmin tilanteissa, joissa etsintäalue on rajattu.
Siinä missä lentokone lentää matalimmillaan 150 metrissä ja 150 kilometrin tuntinopeudella, pystytään droonilla lentämään paljon matalammalla ja myöskin leijumaan paikoillaan.
Sumuisella säällä droonilla pystytään lentämään sumuverhon alapuolella, mikä ei lentokoneella onnistu.
Kauko-ohjattavat lentolaitteet ovat lyömätön apuväline myös silloin, kun maasto on liian vaikeakulkuista ihmiselle.
Esimerkiksi kivilouhokset, hakkuualueet tai rannan korkea heinikko voidaan laitteella tutki helposti.
Hyvällä säällä näkee myös veden alle, jolloin pinnan alle vajonnut voidaan havaita nopeasti.
Vaaratilanteita ja uhkakuvia riittää
Koska laitteita on edullista kenen tahansa hankkia, on syntynyt myös ikäviä lieveilmiöitä.
Niin sanotut villit lennätykset aiheuttavat vaaratilanteita. Ylikomisario Hätönen mainitsee esimerkkinä lentokentän alueella tapahtuneet luvattomat lennätykset.
Selkeitä uhkakuviakin on, kuten laitteiden käyttäminen terroristisiin tarkoituksiin.
Jo nyt rikoksia on tehty drooneilla. Huumeita ja kiellettyjä aineita on yritetty salakuljettaa vankilan muurien sisäpuolelle.
Poliisilla on oikeus puuttua luvattomaan lennätykseen ja toisaalta myös tehdä väliaikaisia lentokieltoalueita.
Poliisi pyytä apua, kun sitä tarvitaan
Joskus ihmiset tekevät oma-aloitteista etsintä- ja pelastustoimintaa kertomatta siitä viranomaisille.
”Maalaisjärjen käyttö on suotavaa. Poliisi kyllä pyytää apua, jos sitä tarvitaan”, Hätönen sanoo.
Hän kehottaakin innokkaita siivililennättäjiä liittymään mukaan Suomen Lentopelastusseuran RPAS -toimintaan.
Lentopelastusseurassa pääsee omaa ilma-alusta käyttämään muiden auttamiseksi. Seura kouluttaa etsintätehtäviä ja muita soveltuvia tehtäviä varten. Vapaaehtoiset toimivat poliisin apuna, silloin kun virka-apua pyydetään.
Heikki Vettensaari Lentopelastusseuraan kuuluvasta RPAS Finland ry:stä kertoo, että vapaaehtoisille tarkoitettu koulutus on laaja kokonaisuus, johon kuuluu esimerkiksi maastoetsintää, tieturvan harjoittelua, ensiapukurssi ja laitteen operoinnin harjoittelua.
Vapaaehtoisilla lennättäjillä on oltava ammattitaito kohdillaan, jotta voidaan toimia poliisin apuna kun kutsu käy.
Parveilu on tulevaa teknologiaa
Poliisi näkee tulevaisuudessa droonien merkityksen kasvavan.
Kehittyvien laitteiden myötä myös käyttötarkoitukset lisääntyvät.
Yksi kehityssuunta on tekoäly, jonka ansiosta tulevaisuudessa kone tulkitsee laitteen välittämää kuvaa ja tunnistaisi etsittävän kohteen.
Toinen tuleva teknologia on niin sanottu parveilu.
Se tarkoittaa osittain tai kokonaan autonomista lennättämistä, jolloin yksi ihminen voi hallita useampaa lentolaitetta samanaikaisesti.
”Olen sanonut, että kymmenen vuoden päästä ihmettelemme sitä, miksi vuonna 2018 lennätykset tehtiin käsityönä”, Hätönen ennustaa.
Alla: Poliisi ohjeisti drooneista Facebookissa heinäkuussa 2017. Pääset lukemaan tekstin, kun klikkaat kuvaa.