Miehittämättömät ilma-alukset liitävät Lapin taivaalla
Kemijärvellä on jo vuosikymmenen ajan testattu miehittämättömiä ilma-aluksia, jotka kelpaavat paitsi siviili- myös sotilaskäyttöön. Toiminta ei edellytä poliittista päätöstä, eikä siitä käytännössä peritä korvausta.
Katapulttien avulla lennokit voi lähettää taivaalle ilman kiitorataa.
Suomen Lapissa testataan miehittämättömiä ilma-aluksia eli kauko-ohjattavia lentokoneita.
Palvelua tarjoaa tamperelainen Robonic-yhtiö. Se huolehtii toiminnan luvista ja vuokraa Kemijärven lentokenttää harjoitusten tukikohdaksi. Keskeisimmät lupaviranomaiset ovat liikenteen turvallisuusvirasto Trafi ja Puolustusvoimat. Harjoitusaluetta markkinoidaan nimellä RATUFC.
”Käytössämme voi olla koko Koilliskairan ilmatila, 11 tuhatta neliökilometriä – tosin vielä emme ole käyttäneet koko aluetta. Siellä ei ole muuta ilmaliikennettä, eikä juuri lainkaan asutusta. Pisimmät testilennot ovat ulottuneet noin sadan kilometrin päähän kentästä”, Robonicin toimitusjohtaja Juha Moisio kertoo.
Testipalveluja teollisuudelle
Suomalaisen ilmatilan yksityistäminen on saanut varsin vähän julkisuutta. Poliittisesti sitä on käsitelty toiminnan alkuvaiheessa eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa sekä Kemijärven kaupunginvaltuustossa.
Vuonna 2010 lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi (vas) teki asiasta eduskuntakyselyn. Silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies (kok) vastasi muun muassa näin:
”Nyt puheena oleva hanke on Robonic-yrityksen puhtaasti kaupallinen hanke. Puolustushallinto ei ole hankkeessa mukana, vaikka hanke saatettiinkin ennen sen aloitusta puolustushallinnon ja valtionjohdon tietoon. Ilmatilan käytöstä Robonic-yritys sopii ilmailuviranomaisten kanssa.”
Kaupallista testilentotoimintaa varten aktivoidaan tilapäinen lentorajoitusalue. Tämä ei edellytä esimerkiksi poliittista käsittelyä, vaan kyseessä on viranomaisprosessi. Ilmatilan varaaminen lentoharjoituskäyttöön on käytännössä ilmaista.
”Lupa maksaa 320 euroa. Hakemus tulee tehdä kahdeksan viikkoa ennen lentotoiminnan alkamista. Sitten kuulemme sidosryhmiä, joita ovat esimerkiksi ilmavoimat, Ilmailuliitto ja lentokentät”, liikenteen turvallisuusvirasto Trafin ylitarkastaja Mika Saalasti kuvailee prosessia.
Ilmatilaa yrityksille
Saalastin mukaan Suomessa on useita alueita, joissa ilmailun rajoittaminen esimerkiksi testilentotoiminnan vuoksi olisi mahdollista.
”Kaupallinen reittiliikenne painottuu muutamalle akselille. Kemijärveltä koilliseen on myös harrasteilmailua hyvin vähän.”
Itä- ja Pohjois-Suomessa hiljaisia alueita on priorisoitu ilmavoimien käyttöön. Sekään ei kuitenkaan estä yksityistä lentoharjoittelua.
Ilmavoimien esikunnan apulaisosastopäällikön, everstiluutnantti Henrik Elon mukaan Puolustusvoimilla ei ole asiasta huomautettavaa.
”Ilmoitus- ja lupakäytännöt mahdollistavat toiminnan yhteensovittamisen ja Puolustusvoimien näkökulmien esiin tuomisen suunnitteluvaiheesta toteutukseen.”
Mikään ei estä, että jokin muukin firma voisi hakea tilapäistä lentorajoitusaluetta. Näin on jo tapahtunutkin – tosin ei lentoharjoituskäyttöön.
Trafin erityisasiantuntija Jorma Kivinen kertoo, että tällaisia ovat olleet helikopterilla suoritettu sähkölinjojen raivaus ja postinpakettien kuljetus kauko-ohjattavilla pienoiskoptereilla.
Miehittämättömät ilma-alukset – koneita ilman aseita
Miehittämättömät ilma-alukset tunnetaan myös englanninkielisellä termillä UAV, joka on lyhenne sanoista Unmanned Aerial Vehicle.
Juha Moisio kuvailee kauko-ohjattavia lentokoneita hyödyllisiksi tehtävissä, jotka ovat tylsiä, likaisia tai vaarallisia.
Isoimmat lennokit voivat lentää yhtäjaksoisesti jopa 12 tuntia. Ne ovat siis aivan erityyppisiä kuin viime vuosina kuvauskäytössä suosiota saaneet pienoishelikopterit.
Lennokkeja käytetään siviilipuolella esimerkiksi kadonneiden etsinnässä, metsäntutkimuksessa ja maastopalojen sammutuksessa.
Kauko-ohjattavat alukset ovat tulleet tunnetuiksi ennen muuta sotilaskäytöstä. Tiedustelun lisäksi niitä voidaan käyttää hyökkäämiseen.
Israel on käyttänyt aseistettuja lennokkeja Gazassa. Yhdysvallat ja Nato ovat tappaneet ihmisiä lennokeilla esimerkiksi Afganistanissa. Tällaisessa operaatiossa koneen ohjaaja voi olla jopa toisella puolella maapalloa. Uhreina on ollut usein siviilejä.
Juha Moisio huomauttaa, että Kemijärvellä testataan itse lentokoneita, ei niiden varusteita.
”Meillä ei ole ollut aseistettuja aluksia.”
Katseilta piilossa
Kemijärvellä koelentoja ovat tehneet ainakin Robonicin emoyhtiö, ranskalainen Sagem, sekä italialainen Leonardo. Molemmilla on sekä siviili- että sotilaspuolen liiketoimintaa.
Leonardo oli vuonna 2013 ruotsalaisen rauhantutkimuslaitos Siprin mukaan maailman yhdeksänneksi suurin aseteollisuusyhtiö. Sagem puolestaan kuuluu Safran-konserniin, jonka lähes 15 miljardin euron liikevaihdosta vuonna 2013 kymmenesosa tuli sotilastekniikasta.
Testaustoiminta on luottamuksellista. Robonic mainostaa, että Lapissa laitteita voi testata uteliaiden silmien ulottumattomissa. Yhtiö kehuu nettisivuillaan, miten testialueella olosuhteet vaihtelevat arktisesta talvesta lauhkean kesän yöttömään yöhön.
Robonic ei maksa valtiolle korvausta testialueen käytöstä, mutta työllistää paikallisia ihmisiä ja yrityksiä. Heinäkuussa 2009 julkaistussa Ylen uutisessa Moisio mainostaa testilentoyhtiöiden jättävän paikkakunnalle sievoisen summan rahaa.
Robonicin kaupallinen toiminta ei kuitenkaan ole Lapissa ottanut kunnolla tulta. Vilkkain vuosi oli 2009. Sen jälkeen on ollut jopa kokonaisia vuosia ilman testitoimintaa.
Yhtiö onkin keskittynyt ydinliiketoimintaansa eli valmistamaan liikkuvia lähetysalustoja eli katapultteja. Niiden avulla lennokit voidaan lähettää ilmaan ilman kiitorataa.
”Olemme maailman johtava firma katapulteissa. 2015 liikevaihtomme oli 2,5 miljoonaa, ja se tuli lähes kokonaan ulkomailta.”
Myös tällä liiketoiminnan saralla asiakkaat ovat olleet yhtiöitä, joilla on sekä siviili- että sotilasliiketoimintaa, merkittävimpinä Airbus ja maailman suurin aseteollisuusyhtiö Lockheed Martin. Asiakkaina on myös armeijoita, kuten Yhdysvaltain maavoimat sekä Robonicin pitkäaikaisin asiakas, Suomen puolustusvoimat.
Lue myös:
Miehittämättömistä ilma-aluksista Suomen rajavalvonnan uusi ase – ja uhka turvallisuudelle
Turvallisuusasiantuntija Jarno Limnéll: ”Suomen turvallisuuden suurin uhka tulee rajojemme sisältä”
Ruotsissa myös asetestejä
Ruotsin valtion lentotestausalue on Euroopan suurin.
Keski-Euroopassa Kemijärven kaltainen testilentopaikka ei olisi mahdollinen, sillä ilmatila on täynnä kaupallisia lentoliikennereittejä. Tästä syystä Suomen itä- ja pohjoisosat kiinnostavat myös esimerkiksi sotilasliitto Natoa ja sen jäsenmaita lentoharjoituspaikkoina.
Yhdysvaltain hävittäjälentokoneet vierailivat Suomessa ensi kertaa jo vuonna 1997. Maan hävittäjäkalustoa on ollut mukana suurissa yhteispohjoismaisissa lentosotaharjoituksissa vuosina 2013 ja -15. Myös viime vuoden toukokuussa Yhdysvaltain Oregonin kansalliskaartin lento-osasto toi Kuopion Rissalan lentokentälle laivueen F15-hävittäjiä, jotka harjoittelivat Suomen ilmavoimien Hornetien kanssa.
Ruotsin Lapissa on kehitetty ilmasotaharjoitusaluetta jo vuodesta 1958. Se tunnetaan nimellä Vidsel Test Range tai North European Airspace Test range (NEAT). Ruotsissa on tarjolla peräti 24 tuhannen neliökilometrin ilmatila. Sen sisällä on 3 300 neliökilometrin laajuinen maa-alue, jolla liikkuminen on kielletty.
Ruotsi onkin Robonicin ykköskilpailija testilentotoiminnassa. Toisin kuin Kemijärvellä, Ruotsissa voi testata myös aseistusta ja jopa ohjuksia.
Ruotsin valtion hallinnoima lentotestausalue on ylivoimaisesti Euroopan suurin. Suomalaisetkin yhtiöt ovat käyttäneet sitä.
Länsimaiden suurin sotilaallinen testausalue on Australian Woomera, jonka pinta-ala on peräti 127 tuhatta neliökilometriä, yli kolmannes Suomen pinta-alasta.
Robonic aikoo jatkaa testilentotoimintaa Itä-Lapissa. Juha Moision mukaan yhtiö käy tälläkin hetkellä neuvotteluita kahden toimijan kanssa yhteistyöstä Kemijärvellä. Vetoapua hän toivoo – hieman yllättäen – matkailulta.
”Lappi on mielletty kaukaiseksi paikaksi. Kun matkailu lisääntyy, Lapista tulee tunnetumpi.”