Nyt puhuvat lumeliitoista epäillyt suomalaisnaiset – ”Minulta vietiin oikeus normaaliin elämään, koska nain ulkomaalaisen”

Jaa artikkeli
”Olemme rakastuneet, rakastamme ja olemme lainvoimainen aviopari. Sen pitäisi jo sinällään riittää”, Eeva Maria al-Khazaali kirjoitti tuomarille, kun aviomies Isam meinattiin karkottaa. © Veera Vehkasalo
Maahanmuuttovirasto epäilee yhä useampia ulkomaalaisen kanssa solmittuja avioliittoja lumeliitoiksi. Seura tapasi neljä pariskuntaa, joiden rakkauteen viranomaiset eivät usko.

Oma valtioni on kohdellut minua niin huonosti, ettei tee mieli pukea enää Suomen paitaa päälle. Minulta on viety oikeus normaaliin elämään, koska nain ulkomaalaisen”, helsinkiläinen Riikka Kallio sanoo.

Kallio, 35, on Suomen maajoukkueen jäsenenä amerikkalaisen jalkapallon hallitseva Euroopan-mestari ja sumopainin EM-hopeamitalisti. Kallion aviomies Ahmed Fareeq, 25, on juniorisarjan Irakin mestari kehonrakennuksessa.

Riikka Kallio ja Ahmed Fareeq valittivat oleskelulupapäätöksestä. He ehdottivat tuovansa koiransa oikeuteen todisteena yhteiselosta, koska ne tottelevat miestä parhaiten.

Riikka Kallio ja Ahmed Fareeq valittivat oleskelulupapäätöksestä. He ehdottivat tuovansa koiransa oikeuteen todisteena yhteiselosta, koska ne tottelevat miestä parhaiten. © Veera Vehkasalo

Helmikuussa pari sai kielteisen päätöksen avioliiton perusteella haettuun oleskelulupaan. Se oli järkytys. Maahanmuuttovirasto teki päätöksen tapaamatta paria.

Oleskelulupaa ei myönnetä, koska on perusteltua aihetta epäillä, että hakijan tarkoituksena on maahantuloa koskevien säännösten kiertäminen, Seuran lukemassa päätöksessä sanotaan.

Pari ei puhu päätöksestä arjessaan, jotta he eivät lannistuisi. Haastattelu tuo raivon pintaan. Molemmat puhuvat nopeasti ja suorasukaisesti, myös toistensa päälle.

”Emme ole tehneet mitään väärää, mutta emme saa elää tavallista elämää. Kun ajattelen asiaa, tuntuu pahalta ihan joka solussa”, Fareeq sanoo englanniksi.

Pari kertoo tavanneensa deittipalvelu Tinderissä maaliskuussa 2016.

Ensitapaamisella Hesburgerilla Fareeq kertoi avoimesti tilanteestaan: hän oli turvapaikanhakija, saanut kielteisen päätöksen ja odotti oikeuden päätöstä valituksesta.

Juttua riitti, ja pari huomasi jakavansa samat arvot ja intohimon urheiluun.

”Heitin hänet autolla kotiin ja suutelimme parkkipaikalla. Se tuntui taialta”, Kallio kuvailee.

Riikka Kallio ja Ahmed Fareeq eivät voi suunnitella tulevaisuutta niin kauan kun oleskelulupa-asia on auki.

Riikka Kallio ja Ahmed Fareeq eivät voi suunnitella tulevaisuutta niin kauan kun oleskelulupa-asia on auki. © Veera Vehkasalo

Fareeq muutti jo kuukauden päästä Kallion luokse. He eivät onnistuneet rekisteröimään muuttoa. Turhautunut Kallio vaihtoi aiheesta sähköposteja Pudasjärven vastaanottokeskuksen kanssa, koska Fareeq oli siellä kirjoilla.

Sähköpostit ovat nyt liitteenä hallinto-oikeuteen tehdyssä valituksessa. Ne tukevat parin kertomaa siitä, että he ovat asuneet yhdessä jo kahdeksan kuukautta ennen vihkimistä.

Sillä on merkitystä: Maahanmuuttovirasto väittää liittoa lumeliitoksi, koska ilman todisteita yhteisasumisesta se katsoo, että avioliitto solmittiin lyhyen tapailun jälkeen ja nopeasti kielteisen turvapaikkapäätöksen tultua.

Päätöstä valituksesta pari voi joutua odottamaan yli vuoden.

Kallio sanoo ottaneensa lainan, jotta he voisivat elää normaalisti. Hääjuhlaan ei ollut rahaa.

”Mutta kun saamme luvan, pidämme suurimmat bileet koskaan”, Kallio lupaa.

Ennätysmäärä kielteisiä

Maahanmuuttovirasto epää nyt yhä useamman suomalaisen puolison oleskeluluvan.

Pari vuotta sitten kielteisiä päätöksiä annettiin alle joka kymmenennelle suomalaisen puolisolle. Tämän vuoden toukokuuhun mennessä virasto on hylännyt lähes joka viidennen 875 hakijasta, 163 hakijaa.

Lupia on kahden viime vuoden aikana haettu eniten suomalaisten kanssa avioituneille irakilaisille.

Parissa vuodessa heidän saamiensa kielteisten päätösten osuus on kolminkertaistunut: lupa on tänä vuonna evätty lähes joka toiselta, 44 henkilöltä. Heistä moni on Suomeen turvapaikanhakijoina saapuneita miehiä.

Suomen lain mukaan maan kansalaisella on oikeus elää Suomessa, ja kansainväliset sopimukset takaavat oikeuden perhe-elämään. Poikkeustapauksissa Maahanmuuttovirasto voi jättää luvan myöntämättä.

Seura haastatteli kuutta ulkomaalaisasioihin perehtynyttä juristia. He ovat viime vuoden aikana edustaneet noin 80 kielteisen avioliittopäätöksen saanutta asiakasta.

Enemmistö oli sitä mieltä, että Maahanmuuttovirasto on kiristänyt suomalaisten puolisoille myönnettävissä luvissa linjaansa – vaikka lakia ei ole muutettu.

”Meillä ei minkäänlaista tarkoitusta kiristää linjaa. Sellaista tavoitetta ei ole, eikä saakaan olla”, sanoo ylitarkastaja Sanna Helariutta Maahanmuuttovirastosta.

Kielteisiä päätöksiä annetaan eri syistä. Useimmiten virasto uskoo parin suhteeseen, mutta puoliso on aiemmin antanut väärää tietoa viranomaisille tai tehnyt rikoksia, eikä lupaa siksi myönnetä. Joskus ulkomaalainen avioituu viraston mukaan vain saadakseen oleskeluluvan.

Seura tutustui neljään aviopariin, joissa puolisoilta on evätty oleskelulupa.

Kaikki ovat valittaneet päätöksistä, ja ne voivat vielä oikeudessa muuttua. Prosessi on pitkä ja raskas: se voi helposti viedä pari vuotta.

Ulkomaiset puolisot eivät sinä aikana saa tehdä töitä tai matkustaa ulkomaille. He eivät pääse virallisille suomen kursseille tai saa tukia.

Jos päätökset pitävät oikeudessa, puolisot käännytetään. Heille annetaan usean vuoden maahantulokielto, jonka aikana he eivät saa palata EU-alueelle.

”Tunsin, etten voi naisena päättää omasta elämästäni”, sanoo Sini Vacklin. Maahanmuuttoviraston päätöstä ihmettelee myös Vacklinin mies Hamed Abedalqader.

”Tunsin, etten voi naisena päättää omasta elämästäni”, sanoo Sini Vacklin. Maahanmuuttoviraston päätöstä ihmettelee myös Vacklinin mies Hamed Abedalqader. © Veera Vehkasalo

Unelmana Tallinna

Kätilö Sini Vacklinin, 36, ja hänen taiteilijamiehensä Hamed Abedalqader, 29, koti Espoossa on vaalea ja harkitusti sisustettu. Asunnossa asuu vuoroviikoin myös Vacklinin tytär sekä Onni-kissa. Parvekkeella Abedalqader maalaama abstrakti maisemataulu on ripustettu väärin päin.

”Sellaista elämä usein on”, mies sanoo englanniksi. Molemmat puhuvat sitä sujuvasti.

Palestiinalainen Abedalqader tuli Suomeen hakemaan turvapaikkaa vuonna 2015. Pari sanoo löytäneensä toisensa maaliskuussa 2016 Tinderistä.

”Kuulostaa tosi kliseiseltä, mutta tunsin heti, että tässä on mies, jonka kanssa menen vielä naimisiin”, Vacklin nauraa.

Pari kihlautui joulukuussa: valokuvissa on kuohuviinilaseja ja Vacklinin tytär juhlamekossa. Joulukuussa Abedalqader saatiin myös rekisteröityä Vacklinin kotiin. Välissä hän sai kielteiset päätökset turvapaikkahakemukseensa. Keväällä 2017 pari avioitui ja haki oleskelulupaa sen perusteella.

Syksyllä heidät kutsuttiin Maahanmuuttoviraston kuulemiseen.

Kerro puolisosi arkirutiineista. Kenen kanssa hän harrastaa kalastusta? Mitä teitte viime viikonloppuna? Onko teillä ollut viime aikoina riitoja?

”Tuntui, kuin olisin tehnyt rikoksen”, Vacklin sanoo.

Toukokuussa tulleen kielteisen päätöksen mukaan puolisot kertoivat yhdenmukaisesti toisistaan. Silti viraston mukaan Abedalqader on solminut avioliiton kiertääkseen maahantulosäännöksiä. Hän siis viraston mukaan huijaa Vacklinia.

”Miten voidaan väittää, että turvapaikanhakijana tuleminen tarkoittaa, ettei ihminen voi rakastaa? Tai että jos on kotoisin Lähi-idästä, ei osaa rakastaa?” Abedalqader kysyy.

Vacklin kuvaa kielteistä päätöstä elämänsä kovimmaksi iskuksi. Se tuo kyyneleet silmiin.

”Tulin surun lisäksi todella vihaiseksi. Tunsin etten voi päättää omasta elämästäni”, Vacklin sanoo.

Kun Vacklin kirjoitti päätöksestä Facebookissa, kolme naapuria toimitti parille kirjeen.

Seuran näkemässä kirjeessä lukee, että se on kirjoitettu ”vapaaehtoisesti ja pyynnöttä”.

Naapurit kirjoittavat nähneensä parin usein yhdessä, keskustelleensa heidän kanssaan säännöllisesti ja pariskunnan osallistuneen usein taloyhtiön talkoisiin.

”Olin liikuttunut eleestä. En olisi kehdannut sellaista pyytää”, Vacklin sanoo.

Kirjeitä on myös Abedalqader suomalaiselta kalakaverilta ja Vacklinin äidiltä sekä kahdelta läheiseltä ystävältä.

Tapauksen käsittelyyn hallinto-oikeudessa voi mennä jopa vuosi.

”Haaveilin siitä, että veisin Hamedin kesällä vihdoin Tallinnaan. Mutta ilman oleskelulupaa se on mahdotonta”, Vacklin sanoo.

Lumeliitto on ontto

Lumeavioliitto on muodollisesti pätevä liitto, joka on solmittu vain sen vuoksi, että ulkomainen puoliso saisi jäädä maahan.

”Jos hakemuksessa on jotain lumeliittotyylistä, kuulemme puolisoita. Selvitämme, viettävätkö he todella perhe-elämää”, sanoo Maahanmuuttoviraston Helariutta.

Lumeliittoa voidaan epäillä, jos pari ei elä yhdessä eikä hoida yhteisiä velvollisuuksia, he eivät ole tavanneet ennen vihkimistä, antavat toisistaan ristiriitaista tietoa tai heillä ei ole yhteistä kieltä, avioliiton solmimisesta on maksettu rahaa tai puolisoilla on jo taustalla lumeavioliittoja.

EU:n lumeavioliittoja käsittelevässä oppaassa on mainittu yhdeksi epäilyn syyksi se, että ulkomaalainen solmii liiton, kun taustalla on kielteinen oleskelulupapäätös. Yksittäinen tunnusmerkki ei vielä kerro mitään: monessa aidossakin liitossa useat tunnusmerkit täyttyvät, oppaassa huomautetaan.

Helariutan mukaan ei esimerkiksi haittaa, jos pari on oikeasti yhdessä ja oleskelulupa on yksi syy mennä naimisiin. ”Aika monen seikan tulee täyttyä, että päätämme, että kyse on lumeliitosta”, hän sanoo.

Juristit ovat eri mieltä. Esimerkiksi kielteinen turvapaikkapäätös ja alle vuoden seurustelun jälkeen solmittu avioliitto riittävät kielteiseen päätökseen.

”Päätöksissä epäillään lähtökohtaisesti kaikkia, jos suhde on kestänyt lyhyen aikaa, puolisoilla on ikäeroa tai he ovat kotoisin tietyistä maista”, asianajaja Sofia Räsänen sanoo.

Virallisesti ikäero tai tietty kansallisuus eivät ole lumeliiton tunnusmerkkejä.

”Kuulemisissa hakemalla haetaan ristiriitoja puolisoiden kertomassa”, Räsänen jatkaa.

EU-käsikirjan mukaan enemmistö lumeliitoista on molempien osapuolten yhdessä sopimia, mutta joskus yksi puoliso huijaa toista.

Nykyään entistä useammassa Maahanmuuttoviraston päätöksessä sanotaan, että ulkomaalainen puoliso huijaa suomalaista, kertoo kaksi vuoden sisällä kymmeniä päätöksiä lukenutta asianajajaa.

”Suurin osa naisasiakkaistani kokee, että virasto haluaa suojella heitä muka valehtelevalta ulkomaalaiselta. Ikään kuin suomalaista naista voisi huijata ihan miten vain. Se on nöyryyttävää”, kokenut asianajaja sanoo.

”Tervetuloa kotiimme katsomaan”, sanoo Isam al-Khazaali niille, jotka ovat arvioineet hänen ja Eeva Marian liiton aitoutta.

”Tervetuloa kotiimme katsomaan”, sanoo Isam al-Khazaali niille, jotka ovat arvioineet hänen ja Eeva Marian liiton aitoutta. © Veera Vehkasalo

Nimet iholla

Oululaiset Eeva Maria, 31, ja Isam, 27, al-Khazaali olivat olleet naimisissa vuoden, kun heidät maaliskuussa kutsuttiin poliisiasemalle. Perillä kerrottiin, ettei Isam saa oleskelulupaa avioliiton perusteella ja hänet käännytetään seuraavana päivänä kotimaahansa Irakiin. Hänet vietiin suoraan putkaan.

”Halasin Eevaa ja itkin. Uskoin että sydämeni menee rikki”, Isam al-Khazaali kertoo hieman ujolla suomella parin yksiössä. Muisto tuo kyyneleet silmiin.

Eeva Maria al-Khazaalin mukaan poliisikin huomasi parin järkytyksen.

”Hän sanoi moneen kertaan, että meistä näkee, että rakastamme toisiamme, mutta hänen työnsä on kertoa päätöksestä.”

Vaimo keräsi ystäviltä ja perheeltä lausuntoja siitä, että he todella ovat pariskunta, kirjoitti oman vetoomuksen ja haki todistuksen yhteisasumisesta. Hallinto-oikeus kielsi käännytyksen 20 minuuttia ennen kuin matka Bagdadiin olisi alkanut.

”Huusin, itkin ja nauroin. Soitin kaverit ja perheenjäsenet läpi. Kuulin puhelimessa, että äitikin itki ilosta”, hän kertoo.

Maahanmuuttovirasto piti pariskunnan suhteessa epäilyttävänä muun muassa nopeaa avioitumista ja sitä, että liitto solmittiin pian kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen.

Isam ja Eeva Maria al-Khazaali ovat tatuoineet toistensa nimet ihoonsa.

Isam ja Eeva Maria al-Khazaali ovat tatuoineet toistensa nimet ihoonsa. © Veera Vehkasalo

Eeva Maria al-Khazaali kertookin kosineensa Isamia neljä päivää ensitapaamisen jälkeen. Isam suostui heti perheeltään kysyttyään.

”En tietenkään ollut suunnitellut, että kosin heti ensimmäistä vastaantulijaa. Isam teki minuun heti lähtemättömän vaikutuksen”, Eeva Maria al-Khazaali sanoo.

Pari tapasi kotibileissä. Isam al-Khazaali osasi silloin vain vähän suomea. Ystävät ja käännösohjelma auttoivat yhteydenpidossa. Pari painottaa sitä, että irakilaisessa kulttuurissa seurustelua ennen avioliittoa ei hyväksytä. Nopea avioituminen on tavallista.

Pari odottaa nyt hallinto-oikeuden päätöstä valituksestaan. Odotusajan Isam al-Khazaali käyttää suomen kielen opiskeluun.

Eeva Maria al-Khazaali osaa arabiaksi yksittäisiä sanoja. Yhden hän on tatuoinut ihoonsa: Isam, kädessä lukee. Isamin olkapäässä lukee Eeva.

Lapsi ei estä käännytystä

Erityisesti viime aikoina lapsiperheillekin on annettu kielteisiä päätöksiä, juristit kertovat.

Silloin ei epäillä parisuhdetta, vaan taustalla on ulkomaalaisen puolison aiempi toiminta.

Joskus kyse on rikoksista, joskus riittää se, että on antanut viranomaisille väärää tietoa tai oleskellut Euroopassa ilman lupaa.

”Usein tausta ei ole erityisen raskauttava. Henkilö on voinut esimerkiksi hakea Suomessa useamman kerran turvapaikkaa”, asianajaja Ville Punto sanoo.

”Onko tällaisessa hakemusten hylkäämisessä ikään kuin rangaistuksena järkeä, jos avioliiton aitoutta ei epäillä?” hän kysyy.

Päätöksissä mainitaan yleensä lauseella, että lapsen etu ei vaarannu, jos toinen vanhempi käännytetään.

”On ihan käsittämätöntä, että suomalaisen lapsen edun katsotaan olevan se, että isä lähtee pois”, kokenut asianajaja sanoo.

Elzuddin Al-Mashhadani ja Hilda Holmi-Al-Mashhadani miettivät, missä maassa perhe voi asua yhdessä, jos isä käännytetään maasta.

Elzuddin Al-Mashhadani ja Hilda Holmi-Al-Mashhadani miettivät, missä maassa perhe voi asua yhdessä, jos isä käännytetään maasta. © Veera Vehkasalo

Isää ei tarvita

Mariam Al-Mashhadani täyttää heinäkuussa kahdeksan kuukautta. Hän elää äitinsä Hilda Holmi-Al-Mashhadanin, 23, ja tämän siskon kanssa Oulussa.

Isä, irakilainen Ezzulddin Al-Mashhadani, 30, piilottelee, mutta tapaa säännöllisesti perhettään.

Hänellä on lainvoimainen käännytyspäätös ja siksi etsintäkuulutus päällä. Poliisi on käynyt etsimässä häntä perheen kotoa.

Äidinkielenopettajaksi opiskeleva Holmi-Al-Mashhadani ja sähköteknikoksi valmistunut Al-Mashhadani kertovat aloittaneensa seurustelun kesällä 2016. Holmi-Al-Mashhadani oli jo aiemmin opiskellut arabiaa netistä: hän puhuu miehelleen englannin ja arabian sekoitusta. Al-Mashhadani vastaa arabiaksi.

Pian Al-Mashhadani sai kielteisen turvapaikkapäätöksen. Syksyllä hän lähti Ranskaan, sillä oli kuullut, että irakilaiset saavat sieltä helpommin turvapaikkoja.

”Keskustelimme siitä kuukauden. Sanoin lopulta, että helpompi minun on sinne muuttaa kuin Irakiin”, Holmi-Al-Mashhadani sanoo.

Al-Mashhadani otettiin Ranskassa kiinni. Poliisille hän sanoi, että hänellä on Ranskassa irakilainen vaimo ja lapsi.

”Tajusin myöhemmin, että keksimäni syntymäpäivän mukaan lapsi olisi syntynyt Turkissa 11 kuukautta sen jälkeen, kun saavuin Suomeen”, Al-Mashhadani sanoo.

Hän sanoo valehdelleensa Ranskassa. Hän uskoi väitteen avulla pääsevänsä vapaaksi ja voivansa jäädä Ranskaan.

Al-Mashhadani palautettiinkin Suomeen. Täällä hän sai kielteiset päätökset myös turvapaikkavalituksiin.

Holmi-Al-Mashhadani ja Al-Mashhadani menivät naimisiin ja hakivat lupaa avioliiton perusteella. Helmikuussa 2018 Maahanmuuttovirastolta tuli kielteinen päätös. Hallinto-oikeus piti sen voimassa.

Oikeuden päätöksen mukaan parin perhe-elämä on todellista, mutta avioliiton pätevyyttä epäillään Al-Masshadanin Ranskassa kertoman takia. Hän on antanut väärää tietoa myös passistaan ja maahantuloreitistään. Tämän perusteella hänet määrättiin käännytettäväksi.

Päätöksen mukaan Mariamin etu ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Korkein hallinto-oikeus ei ole ottanut kantaa valitushakemukseen, eikä ole myöntänyt täytäntöönpanokieltoa, joka kieltäisi käännyttämisen oikeuden päätökseen asti. Siksi käännytys voi tapahtua milloin vain.

”Me pysymme yhdessä, vaikka yhteiskunta haluaa hajottaa perheemme. Jos on pakko lähteä, lähdemme kaikki”, Holmi-Al-Mashhadani sanoo.

”Jos joudumme Irakiin, Suomen vastuulla voi olla kolmen ihmisen henki”, Al-Mashhadani sanoo.

”Tällä päätöksellä ei rangaista minua, vaan Hildaa ja Mariamia.”

X