Mediapeliä 2019: Paavo Väyrynen syyttää tappiostaan Yleisradiota, vilauttaa Nato-korttia ja pohtii koko vaalituloksen mitätöimistä
Vaalitappion kärsinyt Paavo Väyrynen on antanut perusteellisen selvityksen, miksi hänen puolueensa Seitsemän tähden liike jäi ilman yhtään kansanedustajaa.
Veteraanipoliitikko Paavo Väyrynen keräsi Seitsemän tähden liikkeen ehdokkaana 1 235 ääntä mutta putosi eduskunnasta.
Sunnuntaina 14.4. Väyrynen katosi vaalivalvojaisista Helsingin yöhön, mutta teki näyttävän paluun syväluotaavine tappioanalyyseineen jo seuraavana päivänä.
Väyrynen muistuttaa ennustaneensa Keskustan alamäen, jonka syy oli äänestäjäkunnalle vieras aatteellinen ja poliittinen linja.
”Liberaalit saivat ensimmäisen kerran yliotteen vuoden 2010 Lahden puoluekokouksessa, jossa Mari Kiviniemi valittiin puheenjohtajaksi ja Timo Laaninen puoluesihteeriksi. Liberaalin linjansa vuoksi puolue menetti äänestäjien luottamuksen”, Väyrynen kirjoittaa blogissaan.
Keskusta ei kuunnellut pelastajaansa
Jos liberaalius aiheutti luottamuksen menetyksen, se palautettiin vuoden 2012 presidentinvaaleissa. Luottamuksen palautti tietenkin Paavo Väyrynen itse, joka kertoo asettuneensa ehdolle Keskustan puoluejohdon tiukasta vastustuksesta huolimatta.
Juha SipiläänVäyrynen kertoo pettyneensä tämän haluttua hallitusyhteistyöhön Kokoomuksen kanssa, vaikka Keskustan eduskuntaryhmän enemmistö kannatti kimppakivaa demareiden kanssa.
”Oli nähtävissä, että hallituksen linja olisi oikeistoliberaali. Suomea ryhdyttiin viemään kohti sotilaallista liittoutumista. Maahanmuuttoon suhtauduttiin holtittomasti.”
Liberaalipuolueeksi luisuvan Keskustan linjaan Väyrynen yritti vaikuttaa, mutta hänen mielipiteilleen ei annettu arvoa.
”Jos olisin ollut kymmenen vuotta nuorempi, olisin voinut antaa Sipilän ajaa puolueen karille ja ryhtyä sen jälkeen sitä jälleen nostamaan”, Väyrynen kirjoittaa.
Sipilän johtama Keskusta on Väyrysen mukaan hylännyt alkiolaisen aatemaailmansa. Tämän vuoksi suuri osa puolueen kannattajista jätti äänestämättä tai antoi tukensa Perussuomalaisille.
”Keskusta voi nousta nykyisestä alennustilastaan vain palaamalla talonpoikaisille ja alkiolaisille juurilleen”.
Väyrynen olleensa valmis palaamaan keskustan toimintaan, jos hänelle olisi turvattu mahdollisuudet vaikuttaa puolueen politiikkaan. Liberaaleille tämä ei sopinut.
Mediapeliä jo vuodesta 1994
Väyrysen perustamalla Seitsemän tähden liikkeellä oli 175 ehdokasta, joista yksikään ei päässyt läpi eduskuntavaaleissa.
”Äänestäjien keskuudessa Tähtiliikkeen politiikan kannatusta ei päästy mittaamaan sen vuoksi, että meidät suljettiin vaalikeskustelujen ja -ohjelmien ulkopuolelle,” Väyrynen kirjoittaa.
Syyttävä sormi osoittaa Yleisradioon, jonka toiminnan vuoksi toukokuun Eurovaaleihinkin osallistuminen mietityttää veteraanipoliitikkoa.
”Yleisradiolla on kuulemma sama linja kuin eduskuntavaaleissa. Vaalikeskusteluihin pääsevät puolueet, joilla on enemmän kuin yksi kansanedustaja. Kun meillä ei ole nyt ainuttakaan, jäisimme taas täysin TV-julkisuuden ulkopuolelle. Eduskuntavaalien tulos osoittaa, kuinka tämä vaikuttaisi vaalien tulokseen.
Vanha kunnon mediapeli elää ja voi hyvin. Sanan lanseerasi Väyrynen vuoden 1994 presidentinvaaleissa.
Martti Ahtisaari voitti ja Elisabeth Rehn jyräsi loppukirillä kakkoskierrokselle.
Ensimmäisellä kierroksella tipahtaneista Raimo Ilaskivi tyytyi kehumaan, että Rehnin charmi puri kansaan.
Siipeensä saanut Väyrynen taas syytti tappiostaan tiedotusvälineitä ja kieltäytyi kertomasta julkisesti, kumpaa toisen kierroksen ehdokasta aikoo äänestää.
”On mahdollista, että mediapeli on tuhonnut minut. Tämä on ollut härskiä peliä. Mediavoimat ovat vähän kuin markkinavoimat – siis epäisänmaallisia. On ollut joitakin salaliittolaisiakin. Kannaltani MTV:n ja Iltalehden ajama kampanja on tuottanut tulosta”, kirjoitti Helsingin Sanomat tammikuussa 1994 jutussaan, jossa koottiin yhteen Väyrysen reaktioita.
Yleisradio ja Nato-kortti
Eduskuntavaalien 2019 kynnyksellä Väyrynen vihjaili taas mediapelillä ja asetti koko vaalituloksen kyseenalaiseksi.
”Jos Suomi olisi oikeusvaltio, pitäisi olla mahdollista saattaa tuomioistuinlaitoksen tutkittavaksi huomisten eduskuntavaalien lainmukaisuus ja vaatia niiden tulosten mitätöimistä,” Väyrynen kirjoittaa.
”On ilmeistä, että Yleisradion vaaliohjelmista vastaavan toimittajan Jouko Jokisen mielivaltainen päätös sulkea Seitsemän tähden liike eduskuntapuolueiden vaaliohjelmien ulkopuolelle liittyy valtion Huoltovarmuuskeskuksen rahoittaman Mediapoolin toimintaan. Mediapoolin yhtenä julkilausuttuna tehtävänä on torjua Nato-vastaisuutta.”
Väyrynen pitää siis Seitsemän tähden liikettä tämän päivän mediapelin uhrina, jonka sulkeminen vaaliohjelmien ulkopuolelle johtui puolueen selkeästä vastustuksesta Suomen sotilaalliselle liittoutumiselle.
”Aiomme saattaa Suomen valtion menettelyn Euroopan neuvoston korruptionvastaisen toimielimen GRECO:n tutkittavaksi”, Väyrynen kirjoittaa.