Ministeriö kommentoi hurjia väitteitä ilmaistyöstä: ”Täysi yllätys meille” – Suomensimme sekavan vastauksen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Kuvituskuva: työhön ja työnhakuun liittyviä kuvituksia.
© iStock
Ministeriöt kommentoivat TE-toimiston virkailijan kirjettä. Seura purki vastaukset ymmärrettävään muotoon.

Seura uutisoi kirjeestä, jossa nimettömänä pysyttelevä TE-toimiston virkailija tylyttää päättäjiä.

Kirjeen mukaan palkatonta työtä hyväksikäytetään törkeällä tavalla. Työttömät pakotetaan osallistumaan entistä tiiviimmin työllistymistä edistäviin palveluihin, jotka ovat suurimmaksi osaksi ilmaista työtä.

Kirjoittajan mukaan tätä on harjoitettu jo pitkään ”nättien tavoitteiden” nimissä.

Työ- ja elinkeinoministeriön Alueet ja kasvupalvelut -osaston neuvotteleva virkamies Outi Viljamaa on hämmentynyt kritiikistä.

”Nämä väitteet tulivat minulle ihan yllätyksenä. En ole aiemmin kuullut tällaisesta.”

Viljamaa ei osaa ottaa kantaa väitteeseen siitä, onko palkattoman työn määrä tosiaan lisääntynyt. Vastaus pitäisi purkaa palasiksi, joihin vastaaminen on eri ministeriöiden ja niiden sisäisten osastojen vastuulla.

Puretaan sitten.

Väite 1: Työkokeilujen ja kuntouttavan työn määrä on räjähtänyt

Jos kirjeen kirjoittaja on oikeassa, kuntouttavan työtoiminnan määrä on viisinkertaistunut. Hän väittää, että vuonna 2010 kuntouttavaa työtä teki keskimäärin 5 000 henkilöä kuukaudessa, mutta huhtikuun 2018 lopussa määrä oli kasvanut 26 300:n. Työkokeilussa puolestaan oli huhtikuussa peräti 12 600 henkilöä.

Työ- ja elinkeinoministeriön viestinnästä vastataan, että viimeisimmät tiedot ovat toukokuun lopulta, jolloin työkokeilussa oli noin 12 000 henkilöä.

Kuntouttavaa työtä teki Kelan tilastotietokanta Kelaston mukaan noin 21 800 henkilöä. Tieto on helmikuulta.

Kirjeen luvut vaikuttaisivat siis pitävän paikkansa.

Viestinnästä huomautetaan, että kuntouttavan työn lukemat perustuvat työnvälitystilastoon, jonka tiedot perustuvat ”työvoimapoliittisiin lausuntoihin”. Tilastojen perusteella ei kuulemma voi tietää, ovatko henkilöt todella aloittaneet kuntouttavassa työtoiminnassa.

Lisäksi ministeriö perustelee kuntoutujien määrän kasvua pitkäaikaistyöttömien määrän muutoksilla.

Mutta mitä kertovat tilastot?

Vuonna 2010 Suomessa oli hieman yli 50 000 pitkäaikaistyötöntä. Vuonna 2012 heitä oli peräti 120 000, tämän vuoden alussa hieman alle 90 000.

Samaan aikaan kun pitkäaikaistyöttömien ja työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut, kuntouttava työtoiminta on lisääntynyt.

Lykätäänkö siis yhä useampi pitkäaikaistyötön ”kuntoutumaan” kauniimpien tilastojen toivossa?

”Asiakkaan tarpeita ei välttämättä tunnisteta”

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että kuntouttavaa työtoimintaa ei saa hankkia yritykseltä. Järjestämisvastuussa on kunta. Kunta voi järjestää kuntoutuksen itse tai tehdä sopimuksen esimerkiksi jonkin rekisteröidyn yhdistyksen tai valtion viraston kanssa.

”Kuntouttavaan työtoimintaan tulee ohjata asiakkaita ennen kaikkea heidän yksilöllisten tarpeidensa perusteella”, viestinnästä kerrotaan.

Ministeriö myöntää, että vaikean työllisyystilaneen ja suurten asiakasmäärien vuoksi kuntouttavaan työtoimintaan on ohjautunut myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät sitä välttämättä tarvitse tai jotka tarvitsisivat ensisijaisesti jotain muuta kuntoutusta.

”Asiakkaan tarpeita ei ehkä aina kyetä riittävän hyvin tunnistamaan”, viestinnästä kerrotaan.

Kuntouttavan työtoiminnan kasvu vuodesta 2010 johtuu osittain myös siitä, että vuoden 2015 alusta lähtien kuntien rahoitusvastuu pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuesta kasvoi.

Tämä on saattanut kannustaa kuntia lisäämään ”aktivointitoimenpiteitä”.

Kirjeen väitteitä ei siis ainakaan kiistetä. Kunnat ovat saattaneet potkia vääriä henkilöitä kuntouttavaan työhön taloudellisten säästöjen toivossa.

Väite 2: Ministeriön ohje helpottaa työkokeilujen hyväksikäyttöä

Kirjeen mukaan vuonna 2017 voimaan astunut työ- ja elinkeinoministeriön ohje on helpottanut työkokeilijoiden hyväksikäyttämistä. Ohjeen mukaan sopimusta tehtäessä TE-toimiston ei tarvitse enää kysyä, onko työnantaja tarjonnut lisätunteja ensin osa-aikaisille, irtisanotuille tai lomautetuille työntekijöille.

Ministeriön viestinnästä vahvistetaan, että lain työkokeilua koskevista säännöksistä poistettiin vuoden 2017 alussa viittaukset työsopimuslain säännöksiin. Tämän arvioitiin vähentävän TE-toimistojen hallinnollista työtä.

”Hallinnollisen taakan keventäminen on yksi hallitusohjelman tavoitteista. Tarkoituksena on vähentää byrokratiaa”, kertoo Outi Viljamaa.

Viljamaan mukaan työsopimuslain valvonta kuuluu työsuojeluviranomaiselle, ei TE-toimistolle. Ministeriössä työsopimuslaista vastaa toinen osasto, Työelämä ja toimivat markkinat.

Soitetaan sinne.

Osastopäällikkö Susanna Siitonen kertoo, että työsopimuslain noudattamista valvoo aluehallintovirasto.

Valvonta ei ole missään vaiheessa ollut TE-toimistojen vastuulla.

Siitonen vahvistaa, että aiemmin laissa kuitenkin oli säännös, jonka mukaan työharjoittelupaikkaa järjestettäessä TE-toimiston tulee kysyä työnantajalta, onko töitä tarjottu ensin irtisanotuille tai lomautetuille.

Työsopimuslaki ei ole kuitenkaan tällaista edellyttänyt, sillä laki koskee vain tilanteita, joissa työnantaja on palkkaamassa työntekijöitä.

”Tilanne oli vähän hassu, ja siksi säännöksestä haluttiin eroon. TE-toimisto joutui menemään pidemmälle kuin työsopimuslaki edellytti”, Siitonen kertoo.

Tämäkin kirjeen väite vaikuttaisi siis pitävän paikkansa. Säännös tosiaan poistui vuonna 2017, mutta syistä kirjoittajalla ja ministeriöillä on omat näkemyksensä.

Väite 3: Palkaton työ syö palkallisia työpaikkoja

Kirjeen mukaan palkattomat harjoittelut ja työkokeilut syövät palkallisia työpaikkoja. Eniten kärsivät määrä- ja osa-aikaiset työntekijät, mutta myös vakituisten työntekijöiden tarve vähenee. Kirjoittajan mukaan eräs yrittäjä oli nauranut nuorelle työkokeilijalle päin naamaa, että miksi palkata ketään uutta, sillä hän saa koko ajan ilmaistakin työvoimaa.

Vastaus on pitkä ja polveileva. Lyhyesti ja ytimekkäästi: lisätuntien tarjoamisessa työnantajan tulee noudattaa työsopimuslakia – eli sitä, jonka noudattamista TE-toimistojen ei tarvitse valvoa.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa todetaan:

”Työkokeilusopimuksen tekeminen lähtee aina työnhakijan tarpeista eikä työnantajan tarpeesta saada työvoimaa. Työkokeiluun osallistuva ei saa korvata työsuhteessa olevia työntekijöitä työpaikalla. Jos työkokeilun järjestäjä pyrkii teettämään työtehtävät palkattujen työntekijöiden sijasta työkokeilijoilla, tästä voi aiheutua työkokeilun järjestäjälle etua, joka vääristää kilpailua.”

Ministeriön viestintä kertoo, että kilpailua vääristävien vaikutusten arviointi on aina tapauskohtaista. TE-toimiston tulee huomioida esimerkiksi se, kuinka suuren osan henkilöstöstä työkokeilussa olevat muodostavat.

Työkokeiluun osallistuvilla ei saisi myöskään korvata kausiluonteisen työvoiman tarvetta, esimerkiksi lomasijaisia.

Tämä vaikuttaisi toteutuvan hyvin ainakin kesäisin, sillä työkokeilijoiden määrä on heinäkuussa alhaisimmillaan. Tilastotiedot antavat viitteitä siitä, ettei työkokeilijoita käytetä ainakaan kesätyöntekijöitä korvaavana työvoimana.

TE-toimiston on ”harkittava huolellisesti” työkokeilua sellaisten yritysten kanssa, jotka eivät palkkaa työntekijöitä, vaikka ottavat henkilöitä toistuvasti työkokeiluun.

Lisäksi TE-toimistolla on ”velvollisuus arvioida”, voiko henkilön ohjata työkokeiluun nämä seikat huomioiden.

On ”harkittava” ja ”arvioitava”, selväksi tuli. Mutta kuka päätöksen lopulta tekee ja millä perusteilla?

Väite 4: Liian moni päätös jää yksittäisen virkailijan vastuulle

Kirjoittaja kritisoi ministeriön ohjeistusta epämääräiseksi. Hänen mukaansa kilpailuetua koskeva lauseke on vain kuollut kirjain, sillä palkatta työskentelevä harjoittelija on aina kilpailuetu. Lisäksi kirjoittaja kritisoi sitä, ettei ”toistuville työkokeiluille” ole tarkkaa määritelmää. Rajan vetäminen on sysätty yksittäisen virkailijan harteille, ja virkailijat pelkäävät yrittäjien haukkuja ja mustamaalaamista.

Outi Viljamaa ei ole kuullut ongelmasta. Hänen mukaansa TE-toimistoilla on oikeus valita, päättääkö työkokeilusta yksi vai useampi virkailija.

Ministeriö ei ole nähnyt valtakunnallisen ohjeistuksen laatimista tarpeelliseksi.

”Emme pysty kovin tarkkaan ohjeistamaan käytännön työtä tältä tasolta. Olemme jättäneet valtaa sinne, missä päätöksiä tehdään.”

Ministeriön viestinnästä puolestaan kerrotaan:

”Jos työkokeilun järjestäjän koko toiminnan tavoitteena on työttömien työmarkkinavalmiuksien ja osaamisen kehittäminen sekä työttömien integrointi työmarkkinoille (esim. työpajat, työllistämissäätiöt), estettä toistuvien työkokeilusopimusten tekemiselle ei ole.”

Jos virkailijat kokevat kirjoittajan väittämällä tavalla, palaute ei vaikuta kantautuneen ministeriöön asti – tai sitä ei ole kuunneltu.

Väite 5: Nuoret työkokeilijat laitetaan hanttihommiin

Kirjoittaja kertoo havainneensa, että useat työnantajat käyttävät palkattomia harjoittelijoita rutiininomaiseen työhön. Perehdyttämisen sijasta monet työnantajat laittavat harjoittelijat siivoamaan tai hyllyttämään. Eräs teknisen alan opiskelija suoritti kuukausien harjoittelua hyllyttäjänä kaupassa, joka ei ollut edes keskittynyt kyseisen alan tuotteisiin.

Tähän kysymykseen on kaikkein vaikeinta saada vastausta.

Työ- ja elinkeinoministeriö on onneksi käynnistämässä työkokeiluun liittyvää tutkimusta. Tarkoituksena on selvittää, kuinka lainsäädännössä asetetut tavoitteet täyttyvät ja toteutuvatko työttömien sekä työkokeilun järjestäjien odotukset.

”Selvityksen tekee ulkopuolinen taho. Siinä selvitetään myös työkokeiluun mahdollisesti liittyvät ei-toivotut ilmiöt”, Outi Viljamaa kertoo.

Asiaan pitäisi siis tulla selvyys vielä tämän vuoden puolella.

Opiskeluun liittyvistä harjoitteluista vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Tiina Polo kertoo, että jokaisen harjoittelujakson sopimus tehdään erikseen työnantajan ja koulutuksen järjestäjän välillä.

”En osaa sanoa, mihin kuulemasi väitteet perustuvat. Harjoittelija saattaa aloittaa työpaikalla vaatimattomista tehtävistä ja edetä sitä mukaa kun kokemusta tulee.”

X