Aktiivimalli on vain jäävuoren huippu – Pysäyttävä kirje asiantuntijalta: ”Palkattoman työn määrä on räjähtänyt”

TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Työkokeilussa?

TE-toimiston virkailija paljastaa Seuralle, kuinka härskisti työnantajat hyväksikäyttävät ilmaista työvoimaa.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Ihalainen

Seura sai kaksi viikkoa sitten postia yllättävältä taholta, työ- ja elinkeinotoimistosta.

Kirjoittaja on nimettömänä pysyttelevä virkailija, joka on seurannut jo pitkään palkattoman työvoiman hyväksikäyttöä lähietäisyydeltä. Nyt hän on saanut tarpeekseen – ja haluaa kertoa totuuden.

Virkailija on työskennellyt jo pitkään työ- ja elinkeinotoimistossa asiantuntijana. Hän ei halua esiintyä omalla nimellään, koska pelkää työnsä puolesta.

”Olen jo vuosia seurannut, kuinka palkatonta työvoimaa käytetään hyväksi. Tätä hyväksikäyttöä harjoitetaan milloin minkäkin nätin tavoitteen nimissä”, virkailija kertoo. (Miten ministeriö vastasi TE-toimiston asiantuntijan väitteisiin? Lue juttu täältä.)

Viimeisin ”nätti tavoite” on Sipilän hallituksen aktiivimalli, joka astui voimaan vuoden 2018 alussa. Se sai täystyrmäyksen sekä tavallisilta kansalaisilta että oppositiolta ja työmarkkinajärjestöiltä.

Aktiivimalli on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Yhä useampi suomalainen on ”harjoittelussa”, ”kuntoutuksessa” tai ”kokeilussa” –eli työskentelee ilman korvausta. (Seura laski, kuinka moni suomalainen tekee ilmaistyötä. Määrä on hätkähdyttävä.)

Kuinka tämä on mahdollista?

Kauniita sanoja ja juhlapuheliturgiaa

Virkailijan mukaan niin kutsuttujen työllistymistä edistävien palveluiden määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

Hyvä esimerkki on kuntouttava työtoiminta. Vielä vuonna 2010 kuntouttavassa työssä oli keskimäärin 5 000 henkilöä kuukaudessa.

Tänä vuonna, huhtikuun 2018 lopussa, kuntouttavaa työtä teki peräti 26 300 henkilöä. Erityisen mielenkiintoista on se, että määrä on kasvanut viime vuoden huhtikuusta yli 2 000 henkilöllä, vaikka samaan aikaan työttömien työnhakijoiden määrä on laskenut.

Vaikuttaa tilastojen kaunistelulta – ja työnantajien säästöiltä. Mitä useamman työpanos on ilmainen, sitä enemmän työnantajat hyötyvät.

Kirjeen kirjoittajan mukaan nämä todelliset tavoitteet kätkeytyvät hienojen sanojen taakse, ”juhlapuheliturgiaan”.

Aktivointi. Osaamisen kehittäminen. Työelämävalmiuksien kehittäminen.

Kauniita sanoja, joiden toteutus jää usein puolitiehen.

”Miksi maksaa edes osa palkkakuluista?”

Kirjoittaja ihmettelee työ- ja elinkeinoministeriön ohjeistusta, joka astui voimaan vuoden 2017 alussa. Sen ansiosta työkokeilujen hyväksikäyttö helpottui.

Uuden ohjeistuksen mukaan työsopimusta laatiessa TE-toimiston ei tarvitse enää varmistaa, onko työnantaja tarjonnut lisätunteja ensin osa-aikaisille, irtisanotuille tai lomautetuille työntekijöille.

Virkailija kertoo esimerkin: eräs nuori oli ollut puolen vuoden työkokeilussa pienehkössä yrityksessä. Kokeilu sujui hyvin, ja positiivisesta palautteesta rohkaistuneena nuori kysyi mahdollisuutta jatkaa yrityksessä TE-toimiston myöntämällä palkkatuella.

”Yrittäjä oli nauranut nuorelle päin naamaa, että miksi ihmeessä hän maksaisi edes osan palkkakuluista, sillä hän saa koko ajan ilmaista työvoimaa”, virkailija kertoo.

Monet harjoittelijat paiskivat töitä palkallisen paikan toivossa. Työnantajat lupailevat usein aluksi palkallista paikkaa, mutta työharjoittelun loppuessa he väittävät tilanteen olevan yllättäen huonompi. Ketään ei palkata.

Pian yrityksessä aloittaakin uusi työharjoittelija.

Virkailijat pelkäävät mustamaalaamista

Työkokeilut olivat aiemmin viralliselta nimeltään työharjoitteluja tai työelämävalmennuksia. Vielä silloin yrityksessä olevien harjoittelijoiden määrä oli rajoitettu, mutta nyt siitäkin on luovuttu.

Virkailijan mukaan työ- ja elinkeinoministeriön ohjeisiin on kirjattu, ettei työkokeilijoita tulisi ohjata sellaisille työnantajille, jotka toistuvasti käyttävät työkokeilijoita niin ettei kokeilu johda työsuhteeseen.

Mitään kriteerejä ”toistuvalle” ei ole kuitenkaan olemassa.

”Päätöksen tekeminen on sysätty yksittäisen virkailijan harteille, muuten rajaa ei aseta kukaan. Virkailija joutuu vaikeaan asemaan, ja monet meistä pelkäävät yrittäjän haukkuja ja mustamaalaamista.”

Useat yritykset palkkaavat työkokeilijat tekemään rutiininomaisia hommia, esimerkiksi hyllytystä tai siivousta.

”Kumpi on houkuttelevampaa: käyttää aikaa harjoittelijan perehdyttämiseen vai teetättää hänellä tuottavaa työtä, joka ei vaadi opetusta?”

Eräs teknisen alan opiskelija suoritti perustutkintoonsa kuuluvaa harjoittelua. Hän työskenteli kuukausia kaupan hyllyttäjänä, vaikka kauppa ei ollut edes keskittynyt alaan, jota hän opiskeli.

Palkallisetkin työpaikat vähenevät

Työttömiä kyykytetään, joku voisi väittää.

Jotkut lähettelevät useita kymmeniä hakemuksia saamatta koskaan edes vastausta. Moni kokee TE-keskuksen tarjoamat palvelut, esimerkiksi cv- ja työhakemuskoulutukset, täysin hyödyttömiksi.

Työttömät ovat turhautuneita, eikä mikään ihme.

Palkaton työ syö kuitenkin myös palkallisia työpaikkoja. Määrä- ja osa-aikaisten työntekijöiden tunnit vähenevät, kun tilalle palkataan ilmaisia harjoittelijoita.

Ilmaistyö vähentää luonnollisesti myös vakituisten työntekijöiden palkkaamisen tarvetta.

”Olen nähnyt, kuinka kaukana toisistaan juhlapuheet ja todellisuus voivat olla”, virkailija kirjoittaa.

”Olen kohdannut paljon asiakkaita, jotka ovat tehneet palkatonta työtä useiden vuosien ajan: välillä opiskelijana, välillä työelämävalmennuksessa tai työkokeilussa, välillä kuntouttavassa työtoiminnassa. Mikään päättävässä asemassa oleva taho ei halua puuttua tähän epäkohtaan.”

Aktiivimallin läpimeno ei tunnukaan enää niin suurelta ihmeeltä.

X