Mitä lahjatoiveet kertovat etuoikeuksistamme: Kaipaammeko maailmanrauhaa, ruokaa pöytään vai kenties uusinta pelikonsolia?

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Jyrki Jantunen on Seuran toimituspäällikkö.
Jyrki Jantunen on Seuran toimituspäällikkö. © Tommi Tuomi
”Mitä miettii nyt ukrainalaispoika, joka katsoi verhojen raosta taivaalle ja etsi pelokkaana venäläisten ohjuksia. Millaisia joululahjoja hän toivoo”, pohtii Jyrki Jantunen.

Muistan yhä riemuni jouluaattona kauan sitten, kun lahjatoiveet toteutuivat. Toivomani lahja oli piilotettu alimmaiseksi joulupukin tuomaan säkkiin. Istuin lattialla ja avasin viimeisen lahjan vanhempieni katsellessa hymyillen sohvalta paperin riipomistani.

Vastaavanlaisia onnen hetkiä on ollut toki lukuisia muinakin jouluina. Milloin ilon on tuonut pehmeän paketin sisältämä yllätys (villasukkien sijaan kuvallinen t-paita) tai kovan paketin jymypaukku (maail­mankartasto ja elämäni ensimmäiset Tintti- ja Lucky Luke -sarjakuvat).

Lapsuus on parhaimmillaan kultaisia hetkiä, jotka kantavat läpi elämän. Eikä kyse tietenkään ole lahjoista tai edes joulusta. Ilo syntyy yhdessä olemisesta, ainutlaatuisen hetken jakamisesta, rauhallisesta ja rakastavasta tunnelmasta, toisista välittämisestä.

Ukrainan lasten synkkä joulu

Olen muistellut lapsuuteni jouluja erityisen paljon. Syynä ovat uutiset ja kuvat Ukrainasta, jossa Venäjä käy julmaa hyökkäyssotaa.

Venäjä on tuhonnut Ukrainan energialaitoksia tavoitteenaan syöstä ukrainalaiset pimeyteen ja kylmyyteen talvella. Iskut kohdistuvat siviileihin ja heidän arkeensa. Venäjä ei taida itsekään enää uskoa pärjäävänsä Ukrainan armeijaa vastaan.

Ukrainalaisista lapsista sodan keskellä on sosiaalisessa mediassa jaettu lukuisia kuvia. Kun ohjusisku vei Kiovasta sähköt, hengitysvaikeuksista kärsivä tyttö jouduttiin viemään huoltoasemalle, jossa sähkökäyttöinen inhalaattori saatiin kytkettyä verkkoon ja tytölle apua.

Hersonista, Venäjän miehityksestä vapautetusta kaupungista, levisi kuva vihaisesta pojasta, jonka lapsuuden Venäjä on tuhonnut.

Zaporižžjaan tehdyssä iskussa kuoli kaksikuukautinen vauva, jonka hautajaisista julkaistiin riipaisevia kuvia.

Valloittaja on vienyt Venäjälle ukrainalaisia lapsia uusille vanhemmille. Kuvat lasten saapumisesta Moskovan lentokentälle olivat irvokkaita.

Entä mitä miettii nyt ukrainalaispoika, joka katsoi verhojen raosta taivaalle ja etsi pelokkaana venäläisten ohjuksia. Millaisia joululahjoja hän toivoo?

Pikku pattereita ja maailmanrauhaa

Lapsuuteni lahjatoiveet olivat tavarakeskeisiä. Yltäkylläisessä elämässä kalliita uusia leluja on helppo ja jopa lupa toivoa. Toisessa todellisuudessa toiveet nousevat arjesta ja ovat sellaisia, jotka todella pitäisi toteuttaa.

”Pikku pattereita ja maailmanrauhaa”, kertoi toiveistaan suomalaispoika aikoinaan MTV:n uutisissa. Niihin ei ole lisättävää.

Lue myös: Ukrainalainen Volodymyr Nabokov, 94, luotti venäläisten ystävyyteen, kunnes he yrittivät tappaa hänet

X