Vastaamo-uhrit voivat hakea korvausta muun muassa kärsimyksestä, tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestä – Sovittelumenettely nopeuttaa prosessia

Huhtikuun lopussa oikeus tekee päätöksen Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta epäillyn Aleksanteri Kivimäen syyllisyydestä tai syyttömyydestä.

Maaliskuussa päättyneessä oikeudenkäynnissä syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta törkeästä tietomurrosta, liki 9 600:sta törkeästä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä kahdestakymmenestä törkeästä kiristyksestä.

Aleksanteri Kivimäki on kiistänyt kaikki syytteet.

Sovintomenettely auttaa irti nopeammin vuosien prosessista

Juristit Jenni Raiskio ja Paula Pajula kollegoineen ajavat maksutta Vastaamo-jutun uhrien vahingonkorvausvaatimuksia. Heidän asiakkaikseen on ilmoittautunut yli 2 600 asianomistajaa, joiden jokaisen korvausvaatimuksista tehdään sovintosopimus Kivimäen kanssa. Näin vältytään yksittäisiltä siviilioikeudenkäynneiltä.  

”Sovintomenettelyn tarkoituksena on, että asiakkaat pääsisivät mahdollisimman nopeasti irti tästä prosessista, joka on kestänyt jo vuosia”, Paula Pajula kertoo.

Sovintosopimuksen sisältö korvausvaatimuksineen on salassa pidettäviä. Korvauksien vaatiminen edellyttää, että Kivimäki tuomitaan rikoksista lainvoimaisella tuomiolla.

Pajula epäilee, ettei Kivimäeltä löydy tarpeeksi varallisuutta vahingonkorvauksien maksamiseen.

”Itsellä on tällä hetkellä syvä epäusko, että häneltä löydetään sellaista määrää rahaa kattamaan tuhansien ihmisten korvausvaatimukset.”

Paula Pajula ja Jenni Raiskio pyytävät käräjäoikeutta vahvistamaan sovintosopimuksen tuomiolla. Tuomioistuimen vahvistama sopimus toimii ulosottoperusteena. Tämän tarkoittaa sitä, että mikäli sopimuksen mukaisia maksuja ei suoriteta vapaaehtoisesti, ne voidaan periä ulosottotoimin.

Lue myös: Ville Tapio tuomittiin – ”Tietomurtoihin, tietojen levittämiseen ja kiristämiseen syyllistyneiden vastuuseen saattaminen on myös minulle tärkeää”

Korvauksia voi saada myös Valtiokonttorista

Vaikka Aleksanteri Kivimäki todettaisiin syyttömäksi, Vastaamo-tietomurron uhrit voivat hakea korvauksia Valtiokonttorista rikosvahinkolain perusteella.

Korvauksien hakeminen on mahdollista myös silloin, jos Kivimäki todetaan syylliseksi mutta varattomaksi. Valtiokonttori linjaa, että korvauksia tulee vaatia rikoksen tekijältä ennen niiden hakemista Valtiokonttorista. Myös valtion maksamat korvaukset peritään rikoksen tekijältä takaisin.

Jenni Raiskion ja Paula Pajulan lakitoimistot hoitavat asiakkaidensa puolesta korvausten hakemisen Valtiokonttorilta. Heidän mukaansa rikoksen uhrit voivat hakea korvausta muun muassa kärsimyksestä, tilapäisestä haitasta ja ansionmenetyksestä.

Valtiokonttorin lakiasiainpäällikkö Noora Allenius kertoo STT:lle, että Vastaamo-jutussa kaikki rikosnimikkeet eivät oikeuta kärsimyskorvauksiin.

”Rikosvahinkolain mukaan kärsimyskorvauksia ei voi hakea yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä. Sitten taas, jos on kyse kiristyksestä tai sen yrityksestä, kärsimyksestä voi hakea korvausta”, Noora Allenius sanoo STT:n haastattelussa.

Raiskio ja Pajula tekevät Valtiokonttorin rikosvahinkokorvauksista vastaavien virkamiesten kanssa tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tavoitteena on luoda oma korvausmenettelyprosessi Vastaamon tietomurtojutun uhreja varten niin, ettei muiden rikosten uhrien hakemusten käsittely häiriinny.

Lue myös: Kun Tiina Parikka sai Vastaamo-kiristäjän viestin, tuska oli niin kova, että hän soitti hätäkeskukseen: ”Ajattelin, että saan sydänkohtauksen”