Vastaamon tietovuoto on Suomen rikoshistorian suurin rikos – ja uhrit jännittävät yhä milloin piina päättyy: ”Odotukset poliisia kohtaan ovat kovat”

Jaa artikkeli
Vastaamon tietovuoto on Suomen rikoshistorian suurin rikos
Vastaamon rikostutkinta on kesken. Lokakuussa 2021 poliisi tiedotti seuraavansa tutkintalinjaa, joka vie Euroopan ulkopuolelle. Uhrimäärällä mitattuna Vastaamon tietovuoto on Suomen rikoshistorian suurin rikos. © iStock
Vastaamon tietovuodon uhrien piina on jatkunut jo yli vuoden. Tietosuojavaltuutetun toimisto määräsi joulukuussa psykoterapiakeskukselle laiminlyönneistä ison seuraamusmaksun - mutta lohduttaako sekään 32 000:a ihmistä, joiden tiedot ovat yhä maailmalla?

”Osalle tämä on ollut todella rankkaa aikaa. Uhrit ovat joutuneet kamppailemaan epätietoisuuden kanssa, koska eivät tiedä missä heidän yksityiset tietonsa ovat ja kuka niistä tietää”, sanoo tietokirjailija ja itsekin Vastaamon tietovuodon kohteeksi joutunut Katleena Kortesuo.

Uhreissa ihmisiä yhteiskunnan eri aloilta

Kun Katleena Kortesuo sai kiristyskirjeen vuosi sitten lokakuussa, hän alkoi selvittää, mitä kaikkea tietovuodon kohteeksi joutuneen on tehtävä. Hän koosti keräämänsä tiedot blogiinsa, minkä jälkeen moni muukin uhriksi joutunut otti häneen yhteyttä ja avautui ahdistavasta tilanteestaan.

Viime huhtikuussa Kortesuo julkaisi äänikirjan Rikospaikkana Vastaamo ja sai lisää yhteydenottoja. Hän arvioi olleensa tekemisissä kaiken kaikkiaan yli sadan uhrin kanssa.

”Heidän joukossaan on jo valmiiksi heikossa asemassa olevia henkilöitä, kuten vähävaraisia. Heillä ei välttämättä ole ollut voimia edistää omaa asiaansa.
Mutta joukossa on myös hyvin pärjääviä, kuten organisaatioiden johtotehtävissä työskenteleviä”, Kortesuo kertoo.

”Jotkut heistä ovat kokeneet, että he ovat tavallista kovemman sosiaalisen paineen alla. He saattavat olla huolissaan siitä, jos työntekijät saavat tietää, mikä kaikki heidän elämässään on pielessä.”

Yhteiskunnassa arvostetaan avoimuutta, mutta silti jokaisella on oikeus pitää terveystietonsa yksityisenä, Kortesuo muistuttaa.

”Ketään ei voi pakottaa olemaan avoin.”

Katleena Kortesuo

”Pettymys purkautui terapeutteihin, vaikka vuoto ei ollutkaan heidän vikansa”, Katleena Kortesuo kertoo monen uhrin tuntemuksista. © Jarno Lindholm

Vastaamon uhrien kärsimystä on vaikea mitata rahassa

Katleena Kortesuo kävi Vastaamon vastaanotolla työstressin ja unettomuuden takia vain kerran. Hän kokee sen takia päässeensä helpommalla kuin moni muu.

Osa psykoterapiassa käyvistä on kokenut hyvin traumaattisia asioita, kuten seksuaalista hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai koulukiusaamista.

”Psykoterapeutti saattoi olla uhrin viimeinen oljenkorsi, ja sitten sekin luottamus vietiin. Moni sanoikin vuosi sitten lopettavansa terapiasuhteensa. Pettymys purkautui terapeutteihin, vaikka vuoto ei ollutkaan heidän vikansa.”

Toisaalta jotkut uhreista ovat myöhemmin kertoneet Kortesuolle, että juuri keskusteluterapia on auttanut heitä tapahtumien käsittelyssä.

Uhrien kärsimystä on vaikea mitata rahassa. Vastaamon konkurssipesä on  ilmoittanut maksavansa yksityishenkilölle korvausta korkeintaan 2 500 euroa.

”Pahimmissa tapauksissa se ei ole riittävä korvaus, mutta jos konkurssipesässä ei ole rahaa, niin minkäs teet.”

Kortesuo ei aio hakea korvausta, koska kävi vastaanotolla vain kerran, eivätkä häntä koskevat tiedot ole erityisen arkaluontoisia. Vastaamo-kirjastaan saamansa palkkiot hän lahjoittaa mielenterveystyöhön.

”Myönnän, että aluksi olin kostonhimoinen ja ajattelin, että Vastaamon pitää maksaa, heidät on laitettava kärsimään. Mutta kyllä he kärsivät, kun joutuvat maksamaan muille.”

Ylen mukaan Vastaamon uhreille maksettavat korvaukset uhkaavat jäädä alle sadan euron. Ensin konkurssipesän on maksettava konkurssimenettelyn kustannukset ja vakuudelliset lainat.

Mitä tietovuoto opetti?

Katleena Kortesuo on huomannut, että tietovuoto on opettanut ainakin sen, että verkossa meidän kaikkien on oltava varovaisia.

”Ennen kaikkea kuitenkin toivon, että ihmiset uskaltavat mennä jatkossakin terapiaan hoitamaan itseään.”

Lokakuussa poliisi kertoi edistyneensä rikoksen selvittämisessä, mutta vielä ei tiedetä mitä konkreettista se tarkoittaa.

”Jos tutkinnassa päästään eteenpäin, se on valoa tunnelin päässä. Uhrit todella toivovat, että syyllinen saadaan kiinni. Odotukset keskusrikospoliisia kohtaan ovat kovat”, Katleena Kortesuo toteaa.

X