Vastaamon tietomurto puhuttaa – Tällaisia tietoja terapiakäynneistä kirjataan potilastietoihin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vastaamo-tietomurto puhuttaa: tällaisia tietoja terapiakäynneistä kirjataan potilastietoihin
Lain mukaan niin fyysisitä kuin psyykkisistä hoitokäynneistä kirjataan merkintä potilastietoihin. © ISTOCK
Laki vaatii, että jokaisesta terapiakäynnistä jää merkintä tietokantoihin. Käytännössä vastuu yksittäisten kirjausten sisällöstä jää psykoterapeuttien päätettäväksi.

Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurto on herättänyt tietovuodon kohteeksi joutuneissa huolta siitä, mitä tietoja heistä on tallennettu Vastaamon tietokantaan.

Brightside Helsingin psykologi, psykoterapeutti Lauri Mannermaa kertoo, että moni hänen asiakkaistaan on jo aiemmin ollut huolissaan siitä, mitä merkintöjä terapiakäynneistä jää tietokantoihin. Jotkut asiakkaat, jotka eivät ole tulleet käynnille Kelan kautta, toivoisivat, ettei käynnistä jäisi mitään merkintöjä.

A-luokan salattu ajanvarausjärjestelmäkin jo vaatii asiakkailta suostumuksen rekisterinpitoon, mutta muistiinpanot voivat olla myös viitteenomaisia ja ulkopuolisille jopa kryptisiä.

”Moni terapeutti vastustaa sitä, että muistiinpanoja pitää laittaa tietokantaan. Ajattelen itse niin, että muistiinpanot voisivat olla sellaisia, että ne voisi näyttää kenelle tahansa ulkopuoliselle”, Lauri Mannermaa sanoo.

Vastaamon tietomurto on herättänyt huolta monissa terapiasta apua hakeneista. © ISTOCK

Kolmansia osapuolia ei saa tunnistaa

Mitä merkintöjä psykoterapeuteilta sitten vaaditaan? Suomen Psykologiliitossa ammattiasioista vastaavana psykologina työskentelevä erikoispsykologi, psykoterapeutti Vera Gergov on perehtynyt potilasasiakirjojen kirjaamiseen.

Hän kertoo, että lainsäädäntö määrittää, mitä potilastietoihin merkitään. Myös Valvira on antanut ohjeistuksia potilasmerkinnöistä.

”Laki vaatii, että täytyy kirjata asiakkaan hoidon suunnitteluun, toteuttamiseen, järjestämiseen ja seuraamiseen liittyvät tarpeelliset tiedot riittävän laajasti. Jokaisesta käynnistä on tehtävä kirjaus, mutta on psykoterapeuttien harkittavissa, mitä hoidon kannalta tarpeellinen tieto on”, Vera Gergov sanoo.

Tarpeelliseksi tiedoksi katsotaan esimerkiksi hoidon alkaessa se, miksi asiakas on tullut hoitoon, mihin oireisiin ja ongelmiin hän etsii apua ja millainen hänen toimintakykynsä hoidon alkaessa on. Lisäksi kirjataan hoidon tavoitteet ja se, millaista hoitoa potilaalle suositellaan.

Valvira ohjeistaa, että asiakkaan hoidosta täytyy tehdä säännöllisesti kirjauksia. Jokaisesta käynnistä ei vaadita perusteellista selvitystä, vaan tieto käynnin pääkohdista riittää. Asiakirjoihin kirjataan vain hoidon kannalta oleellisia asioita ja kolmansia osapuolia ei lähtökohtaisesti nimetä tai kirjoiteta heistä tunnistettavasti.

”Esimerkiksi alaikäisiä hoidettaessa on kuitenkin oleellista kirjata esimerkiksi perheeseen liittyviä asioita ylös siltä osin, kun ne ovat hoidon kannalta oleellisia. Muuten ei ole tarkoitus kirjata ylös muiden ihmisten tietoja”,  Vera Gergov kertoo.

Hoidon aikana tapahtuvat muutoksia potilaan voinnissa sekä erityiset riskitekijät, kuten se, että asiakas on itsetuhoinen tai vaaraksi muille, on aina kirjattava ylös.

Kirjaamiskäytäntöjä tarpeen muuttaa?

Vera Gergovin mukaan kirjausten avulla voidaan myös jälkikäteen arvioida, onko potilaan saama hoito ollut riittävää, ovatko oireet väistyneet ja toimintakyky parantunut.

”Se on myös asiakkaan etu. Jos asiakas on tyytymätön hoitoon ja haluaa valittaa, kirjausten avulla pystytään todentamaan hoidon asianmukaisuus. Kirjaus tuo oikeusturvaa sekä asiakkaalle että psykoterapeutille.”

Kaikilla on oikeus tehdä tietopyyntö ja nähdä omat potilastietonsa. Gergov toivookin, että omien kirjausten näkeminen tai niiden läpikäynti psykoterapeutin kanssa voisi vähentää tietomurron uhrien tuntemaa ahdistusta ja epävarmuutta.

”Ymmärrän oikein hyvin asiakkaan huolen siitä, että joku voi päästä lukemaan häntä koskevia potilastietoja. Tiedot saattavat sisältää hyvinkin arkaluonteisia asioita, joita on oikeus saada pitää vain kahdenkeskeisinä. Muistuttaisin, että jos on hakenut apua hankalassa elämäntilanteessa, se on ehdottomasti vahvuus. Tämän kaltainen tietomurto on äärimmäisen poikkeuksellista ja toivon, että muut ihmiset kantavat vastuun ja jättävät tiedot lukematta”, Vera Gergov muistuttaa.

Käyntien kirjaamisesta luopuminen ei ole Gergovista oikea ratkaisu, sillä siitä voisi seurata toisenlaisia oikeusturvariskejä. Kirjausten näkyvyyttä tietojärjestelmissä pitäisi kuitenkin tiukentaa.

”Viranomaisten olisi hyvä pohtia myös sitä, onko tarpeen mukaista, että psykologisia hoitoja koskevat samanlaiset kirjaamisohjeet kuin fyysisiä hoitoja. On tärkeää, että psykoterapiakäyntejä pidetään normaalina osana ihmisten elämää ja myös kirjaamiskäytäntöjen pitäisi olla avoimemmin tiedossa jo asiakassuhteen alussa.”

Lue myös: Vastaamon tietomurto – Vähentääkö se nyt erityisesti miesten halua hakea apua jaksamiseensa?

X