Nuorten kuntoutusrahaa ja työkyvyttömyyseläkettä saa entistä useampi – Asiantuntijan mukaan osatyökykyisillä nuorilla riittää usein motivaatioita, mutta työnantajia he eivät kiinnosta

Jaa kaverilleTilaa Seura
© iStock
”Suomeen kaivattaisiin enemmän työnantajia, jotka antavat mahdollisuuden tutustua työelämään rajoituksista huolimatta", sanoo Järvenpään Vaikuttamon työvalmentaja Heidi Pelli.

Nuorten kuntoutusrahan saajien määrä on kaksinkertaistunut 2010-luvulla. Vuonna 2018 Kelan kuntoutusrahaa sai kaikkiaan 40 340 kuntoutujaa. Heistä 9 990 oli nuoren kuntoutusrahan saajia.

Myös nuorten työkyvyttyömyyseläkettä saajien määrä on kasvanut tasaisesti.

Valtaosa (87,5 prosenttia) nuoren kuntoutusrahan saajista saa kuntoutusrahaa mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi.

Työkyvyttömyyseläkkeen taustalla on taustalla usein käytös- ja tunnehäiriöt, psyykkisen kehityksen häiriöt ja masennus.

Yhä useampi on osatyökykyinen nuori on päässyt opiskelemaan

Nuorten kuntoutusrahan saajien määrää on lisännyt vuoden 2014 ammatillisen kuntoutuksen lainmuutos, jossa kuntoutusrahan myöntöedellytyksiin lisättiin opiskelukyvyn heikkeneminen ja nuoren kokonaistilanteen huomioiminen.

Opiskelujen päättymisen jälkeen ei ole kuitenkaan takeita, että osatyökykyinen nuori työllistyisi yhteiskunnassa.

”Iso kysymys on se, miten rajoitteista huolimatta työelämässä voi toimia”

Järvenpään Ohjaamon palveluohjaaja Päivi Kempin ja Järvenpään Vaikuttamon työvalmentaja Heidi Pellin mielestä osatyökykyisillä nuorilla riittää usein motivaatioita, mutta sopivaa paikkaa ei tunnu löytyvän.

Nuorten työllistyminen on heidän mielestä jo lähtökohtaisestikin vaikeaa, ilman että olisi osatyökykyisyyttä aiheuttavia tekijöitä harteilla.

Osatyökykyisillä työllistyminen on tuplasti hankalampaa.

”Suomeen kaivattaisiin enemmän työnantajia, jotka antavat mahdollisuuden tutustua työelämään rajoituksista huolimatta. Tällä hetkellä työelämä on vaativaa ja että ihmiseltä odotetaan 100 prosentin työpanoksen sijasta 150 prosenttia”, kertoo Heidi Pelli.

Järvenpäässä on eritysammattioppilaitos Spesia, josta valmistuu nuoria, joiden kohdalla jo opiskelemaan pääseminen erityisammattioppilaitokseen on edellyttänyt terveydellisiin syihin vetoamista ja rajoitteita toimintakyvyssä.

Heidi Pellin mukaan heidän motivaatio työllistymiseen on yleensä hyvä.

”Tietysti silloin, jos puhutaan erilaisista mielenterveyden ongelmista, jotka tietyllä tavalla haastaa jo ihan arjessa, pelko työelämään siirtymisestä on vielä suurempi. Jos kyse on fyysisistä kyvyistä, usein nuorilla on suuri halu päästä työelämään ja löytää työtehtävä, jossa osatyökykyisyydestään huolimatta onnistuisi”, Heidi Pelli sanoo.

”Iso kysymys on se, että miten rajoitteista huolimatta työelämässä voi toimia”, painottaa Päivi Kemp.

Nuorten työkyvyttömyyseläkettä saavien osuudet kasvaneet tasaisesti 2010-luvulla

Kelan vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan 2010-luvulla nuorten osuudet työkyvyttömyyseläkkeessä ovat kasvaneet vuosi vuodelta.

Vuonna 2008 työkyvyttömyyseläkettä sai 0,97 prosenttia 16-24-vuotiaasta väestöstä.

Vuonna 2017 vastaava prosenttiluku oli 1,27 ja alustavien laskelmien mukaan vuoden 2018 luku on 1,32 prosenttia.

”Tämä kertoo osaltaan siitä, kuinka vaikeaa osatyökykyisten on päästä työelämään”, sanoo tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

Työkyvyttömyyseläkepäätös Kelalta on usein määräaikainen.

Usein mielenterveysongelmat helpottavat nuorten kohdalla, kun heillä kehittyy taitoja käsitellä elämän eri vaiheita ja haasteita.

”Onneksi nuorten kohdalla usein on niin, että sairauden pitkittyminen ja kroonistuminen ovat saatavilla hallintaan keskusteluavun, kuten terapian tai oikeanlaisen lääkehoidon avulla. Meilläkin näkyy polkuja ihmisillä, jotka ovat siirtyneet potilaan statukselta  työllisyyspalveluiden asiakkaaksi ja esimerkiksi  työvalmennuksen ja työkokeilun kautta kokeilemaan siipiään valitsemallaan alalla”, muistuttaa Päivi Kemp.

Kela: ”Tutkimus tulisi toistaa”

Vuonna 2011 julkaistussa Kelan tutkimuksessa todettiin, että merkittävä osa nuoren kuntoutusrahaa saaneista siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömäksi työnhakijaksi kuntoutusrahan päättymisvuonna tai sitä seuraavana vuonna.

Tämä tutkimus tulisi nyt toistaa, jotta saadaan selville, mitä vaikutusta esimerkiksi vuoden 2014 lakimuutoksella on ollut nuorten työelämään pääsyyn”, toteaa tutkimustiimin päällikkö Karoliina Koskenvuo Kelasta.

X