Vanhuusajan asuminen vaatii ennakointia – Oma vai senioriasunto? Näin asiantuntijat neuvovat

”Olemme päättäneet luopua vanhasta, rakkaasta kotitalostamme. Emme jaksa enää hoitaa sitä ja puutarhaa. Onko järkevää ostaa uusi asunto vai mennä vuokralle?”

Luopumisen ei tarvitse olla tuskaa, vaan askel uuteen ja parempaan. Näissä asumisasioissa ei ole yhtä totuutta, vaan jokaisen ihmisen tilanne on ainutlaatuinen. Mutta yksi asia on kaikille yhteinen eli ennakointi.

Vanhuus tulee ja sen myötä uudenlaiset asumisen tarpeet, joihin pitää varautua ja sitten muuttaa. Kun ei jaksa hoitaa omakotitaloa, pitää muuttaa. Jos asuu kaukana palveluista, voi hankkiutua lähemmäksi niitä.

Vanhuusajan asuminen riippuu niin monesta asiasta: iso vai pieni paikkakunta, varallisuus, oma kunto, palvelujen tarve. Kannattaa etsiä sellainen asunto ja asuinympäristö, jossa mahdollisimman pitkään voi elää itsensä näköistä elämää ja tehdä itselle tärkeitä asioita.

Älä tingi kodin mukavuudesta

Koti on ihmiselle rakas paikka, joten älä tingi mukavuudesta, kun hankit uutta kotia. Seniorin ei tarvitse asua pikkukopissa ja säästää rahojaan jälkipolville. Käytä rahat itseesi. Suomi on iso maa, ja asumisessa on paikkakuntien välillä suuria eroja.

Maaseudulla on vähemmän mutta edullisempia vaihtoehtoja. Isoissa kaupungeissa on taas paljon tarjontaa, mutta asunnot ovat kalliita. Omistusasunnot kallistuvat varsinkin suurissa kaupungeissa, mutta niin nousevat myös vuokrat.

Jos hankitte omistusasunnon, siinä on säännöllisiä kuluja kuten hoitovastike ja sähkö. Lisäksi taloyhtiöissä tulee korjaus- ja ylläpitokuluja – mitä vanhempi talo sitä enemmän. Uudiskohteissa ilmoitetaan yleensä myyntihinta ja velaton myyntihinta, ole siis tarkkana.

Vuokra-asumisen etuihin kuuluu helppous. Vuokralainen maksaa vain vuokran ja sähkön, joskus myös veden. Omistaja maksaa muut kulut, kuten talon yhteiset remontit. Vuokra-asuntoja on vapailla markkinoilla, mutta on myös valtion tuella rakennettuja vuokra-asuntoja, usein kuntien omistuksessa (ara.fi).

Kannattaa olla yhteydessä omaan kuntaan ja eläkeläisjärjestöihin. Jos olet helsinkiläinen, seniori-info.fi auttaa. Espoolaiset saavat apua asumisenapu.fi-sivustolta. Ja kysele ystäviltä ja kylänmiehiltä, miten he ovat järjestäneet asumisensa (aktiivisetseniorit.fi, vanheneminen.fi).

Tarja Salo kokosi neuvot vanhuusajan asumiseen. Asiaa kannattaa miettiä, vaikkei se olisikaan ihan vielä ajankohtaista. © Tommi Tuomi

Koska on palvelutalon vuoro?

”Pärjäämme vielä omin voimin kodissamme, mutta emme enää pitkään. Koska pitää alkaa katsella uutta kotia palvelutalosta?”

Hyvä, kun ennakoitte asumisasiaanne. Tarjolla on monenmoisia senioritaloja, senioriasumisoikeusasuntoja ja yksityisiä sekä kunnallisia palvelutaloja, joissa on turvallista vanheta. Vanhuusajan asuminen niissä on yleensä esteetöntä ja ne tarjoavat monenlaisia palveluja kuten siivousta, hoivapalveluita ja yhteisöllisiä tapahtumia.

Myöskään vanhuusajan asuminen yksityisissä taloissa ei ole halpaa, mutta selvitä, voitteko saada Kelan asumistukea tai hoitotukea, hyödyntäkää myös kotitalousvähennys tai hankkikaa palveluita kunnan palveluseteleillä.

Kannattaa olla yhteydessä oman kunnan sosiaalitoimeen ja pyytää palvelutarpeen arviointi. Siitä ilmenee, pärjääkö vielä kotona ja jos niin on, millaista kotihoitoa tarvitsee vai onko jo tarve siirtyä asumispalveluihin. Voi tuntua byrokraattiselta ja vaikealta, muttei se sitä ole.

Ikäihmisten asumisasiat ovat kovasti tapetilla ministeriöissä, ja uusia ratkaisuja mietitään. Nyt kehitetään asumiskokonaisuuksia, joissa on tavallista vuokra-asumista, omistusasumista ja asumispalveluita. Näistä voi jo hyvissä ajoin valita itselleen sopivan asumismuodon eikä tarvitse sitten enää muuttaa, kun ikää tulee lisää.

Juttu julkaistu ensi kerran Vivan numerossa 11/2021.