Uusi ilmiö leviää alakouluissa: peruskoulun opetus ei riitä - lapsia prepataan maksullisilla kursseilla
Varsinkin maahanmuuttajavanhemmat vaativat lapsiltaan koulussa enemmän. Malli voi olla leviämässä korkeasti koulutetun kantaväestön keskuuteen.
Kilpailu arvosanoista alkaa jo alakoulussa.
Koulutus on niin kovaa pääomaa, että jo alakoululaisille markkinoidaan maksullista tukiopetusta.
”Meille tullaan sen ekstran takia, jonka voimme tarjota”, maksullista tukiopetusta antavan Tutorhousen toimitusjohtaja Pekka Impiö sanoo.
Impiö puhuu mieluummin lisäopetuksesta kuin tukiopetuksesta.
”Tarjoamme ennemminkin sparrausta, jonka avulla oppilaan on mahdollisuus päästä seuraavalle tasolle”, Impiö sanoo.
Ilmiö on Suomessa uusi.
Onko kyse siitä, että kilpailu parhaista koulutuspaikoista on koventunut ja lapsen sparraus syytä aloittaa samaan aikaan kun rautahampaat kasvavat?
”Ei ole. Mutta kulttuurin muutoksesta on kyllä kyse”, sanoo kasvatussosiologi Janne Varjo Helsingin yliopistosta.
Koulutusshoppailua
Varjo tarkoittaa sitä, että kilpailu keskiasteen tai korkeakoulujen paikoista ei tutkimusten mukaan ole tosiasiallisesti koventunut. Mutta vanhemmat yhä useammin ajattelevat, että näin on käynyt – ja toimivat tämän ajatuksen pohjalta.
”Vanhemmat myös suhtautuvat koulutukseen aiempaa kuluttajamaisemmin. He ajavat pontevasti oman lapsensa etua ja ottavat selvää vaihtoehdoista”, Varjo sanoo.
Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana maksullinen valmennus on valunut alaspäin: ensin sitä oli korkeakoulujen valintakokeissa, sieltä se levisi myös ylioppilaskirjoituksiin, sieltä yläkouluun. Ja nyt: alakouluun.
”Meille tulevat oppilaat eivät yleensä ole oikeutettuja koulun tukiopetukseen. Heillä saattaa mennä koulu ihan hyvin, mutta siellä jo jokin aine, jonka kanssa on haasteita”, Impiö sanoo.
Lapsi saattaa esimerkiksi inhota matematiikkaa, koska kaveritkin tekevät niin. Vanhemmat puolestaan haluavat muuttaa lapsen asenteen matematiikkaa kohtaan, koska siitä on haittaa lapselle. Tällainen tukiopetuksen tarve on lähtöisin vanhemmista.
”Mutta jos oppilas ei itse innostu oppimisesta, siitä ei tule mitään. Tämä ei onnistu pelkästään vanhempivetoisesti.”
Lain velvoite täyttyy
Voiko alakoululaisten maksullinen tukiopetus olla seurausta peruskoulujen talouden tiukkenemisesta? Siitä, että kouluilla ei ole rahaa tarjota tarvittavaa tukiopetusta.
Helsingin opetusviraston läntisen alueen päällikkö Arjariitta Heikkinen tyrmää tämän.
”Vaikka kaupungin koulujen budjetti on kiristynyt, tukiopetuksesta ei tingitä. Sitä annetaan kuten laki ja opetussuunnitelmat edellyttävät. Nykykoulun keinot oppilaan opiskelun tukemiseen ovat moninaiset”, Heikkinen sanoo.
Koulutusyrityksessä on pohdittu, lisääkö maksullinen lisäopetus eriarvoisuutta.
”Olemme miettineet sitä kovasti. Tämä on moniulotteinen asia. Perusopetus on erittäin hyvää Suomessa. En usko sen rapautuvan”, toimitusjohtaja Impiö sanoo.
On ollut tilanteita, joissa kaupungin sosiaalitoimi on ostanut ala- ja yläkoululaisille palveluja Turorhouselta.
”Näissä tapauksissa lapsille on ostettu yksilöllistä tukea oppimiseen, esimerkiksi oppimisen motivoimispalveluja. Olemme täydentäneet julkisen sektorin palveluja, koska on katsottu, että siitä on hyötyä.”
Opiskelu nousun väline
Maksulliseen lisäopetukseen tullaan hyvin monenlaisista taustoista.
”Meillä on asiakkaina paljon maahanmuuttajaperheitä. Erityisesti venäläis- ja somalitaustaiset vanhemmat näkevät koulutuksen tärkeänä välineenä sosiaaliseen nousuun”, Tutorhousen Impiö sanoo.
Lapsen tulevaisuuteen panostaminen maksaa. Yksityinen tukiopetustunnin hinta on noin 60 euroa, pienryhmässä noin 30 euroa oppilaalta. Opetusta otetaan usein viikoittaisina kuukauden pari kestävinä kuureina.
Myös Janne Varjo on huomannut omissa tutkimuksissaan maahanmuuttajaperheiden myönteisen suhtautumisen lisäopetukseen.
”Saattaa olla, että vanhemmat tulevat kulttuureista, joissa on totuttu kovempaan kilpailuun huippuarvosanoista ja pidempiin koulupäiviin kuin suomalaisessa peruskoulussa on tapana”, Varjo sanoo.
Varjon mielestä vahva luottamus peruskouluinstituutioon on pohjoismainen piirre.
”Jo muualla Euroopassa on vallalla eetos, jonka mukaan se, mitä kaikille jaetaan, ei välttämättä ole kyllin hyvää.”
Varjo ei ole varma, onko tämä ajatus leviämässä kantaväestöön. Suomalaiset vanhemmat ovat tutkimusten mukaan hyvin tyytyväisiä peruskouluun.
”Jos se johonkin leviää, niin korkeasti koulutettuihin, kansainvälisesti suuntautuneisiin edelläkävijöihin, joilla on ehkä omaa kokemusta muustakin kuin suomalaisesta mallista”, Varjo sanoo.