Paasikivi valmisteli radiopuheen Leningradin valloituksen kunniaksi 1941 - Usko Saksan voittoon oli vahva

J. K. Paasikivi odotti lokakuussa 1941 Leningradin luhistuvan Saksan sotavoimien edessä. Yleisradiosta oli tätä varten pyydetty Paasikiveltä puhe, mihin tämä suostui.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Paasikivi valmistautui pitämään puheen Leningradin valloituksen vuoksi.

J. K. Paasikivi odotti lokakuussa 1941 Leningradin luhistuvan Saksan sotavoimien edessä. Yleisradiosta oli tätä varten pyydetty Paasikiveltä puhe, mihin tämä suostui.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ari Korvola

Tutkija Pekka Visurin toimittamat ja äskettäin julkaistut saksalaiskenraali Waldemar Erfurthin päiväkirjat Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (Docendo) vahvistivat käsitystä Suomen ja Saksan johdon läheisestä yhteistyöstä jatkosodan alla ja aikana. Myös usko saksalaisten kykyyn vallata Leningrad oli ilmeisen vahva. Kaupungin tulevaisuutta pohdittiin Suomessakin. 30.8.1941 kenraali Erfurth vastaa marsalkka Mannerheimin kysymykseen Pietarin kohtalosta: Kaupunki tuhotaan kokonaan maan tasalle.

Jopa rauhanneuvottelijana ja ennen kaikkea reaalipoliitikkona tunnettu valtioneuvos J. K. Paasikivi odotti lokakuussa 1941 Leningradin luhistuvan Saksan sotavoimien edessä. Yleisradiossa oli tuolloin varauduttu asian vaatimaan uutisointiin ja arvokkaaseen kommentointiin. Tätä varten oli pyydetty Paasikiveltä puhe, mihin tämä suostui.

Niinpä Paasikivi luonnosteli ja lähetti etukäteen puhe-ehdotuksen, käytännössä valmiin tekstin, joka pikavauhtia käännettiin myös ruotsiksi. Yleisradion ohjelmajohtaja Ilmari Heikinheimo kiittikin Paasikiveä, ”jolla on kunnioitettu nimi maamme oikeuden puolustajana”, puheesta, joka piti esitettämän ”siinä ohjelmassa, joka radiossa on tarkoitus järjestää Pietarin pian odotettavissa olevan kukistumisen johdosta”.

Puhe on julkaistu liitteenä Eero Saarenheimon kirjassa Kansakunnan radio (Lurra editions 2011).

Historian ”kostotar”

”Kansalaiset”, Paasikivi olisi aloittanut puheensa.

”Viesti on tuonut tiedon, että Saksan mahtava sotilaallinen voima on valloittanut Pietarin. Tuo meidän rajamme vieressä oleva Venäjän entinen loistava pääkaupunki on kukistunut, ensi kerran historiansa aikana. Tämä sanoma, vaikkakin odotettu, on omiaan sykähdyttämään jokaisen suomalaisen mieltä.”

Tämän jälkeen Paasikivi osoittaa vääräksi perustelun, jonka Neuvostoliiton johto esitti Suomelle ennen talvisotaa, siis rajan läheisyyden ja Pietarin turvallisuuden.

”Neuvostoliiton politiikka on syksystä 1939 lähtien Suomen kohtaan ollut yhtä suurta erehdystä. Erehdysten seuraukset ovat tulleet ilmi nopeammin kuin olisimme voineet odottaa”, linjaa Paasikivi ja jatkaa vähemmän analyyttisesti.

”Historian Kostotar on nopeasti nostanut miekkansa ja iskenyt meidän puolestamme.”

Pietari – pahan onnen tuoja

Puheessaan Paasikivi selvittää Pietarin historiallista syntyä ja päätyy kertaamaan Venäjän laajentumispyrkimyksiä. Pietarin kaupunkia hän luonnehtii ”meille suomalaisille pahan onnen aiheuttajaksi”. Pietari on Venäjän valloituspyrkimyksen, Venäjän valloitushistorian, sen johtavan periaatteen, muistomerkki.

Paasikivi olisi radiopuheessaan – jos se olisi voitu pitää – arvostellut myös Venäjän ja Neuvostoliiton sisäisiä oloja.

”Neuvosto-Venäjä on luonut valtavan armeijan ja laajan sotilaallisen koneiston, joka on vaatinut suhteettoman suuren osan kansan työstä ja maan varoista, mitkä kipeästi olisi tarvittu kansan alhaisen elintason kohottamiseen.”

Suomea ja muita pieniä vastaan Neuvosto-Venäjän voima on riittänyt, muttei enää tilanteessa, kun Neuvostoliitto on ensi kertaa joutunut suurvallan kanssa taisteluun.

”Neuvostoliitolla on nyt vastassaan korkeampi henkinen kyky ja voima. Se on syynä taistelujen menettämiseen.”

Venäjä työnnetään Aasiaan

Paasikivi oli toiminut salkuttomana ministerinä talvisodan aikana Rytin hallituksessa. Sen jälkeen hän kesään 1941 asti toimi diplomaattina Suomen Moskovan erityislähettiläänä. Hän jätti tehtävänsä vastalauseena Suomen ja Saksan jatkuvasti kiinteytyvälle suhteelle.

Vaikka Paasikiveä pidetään ennen kaikkea realistina, joka vaati tosiasiain tunnustamista politiikan perustaksi, hän ryhtyy pohtimaan Venäjän valtakunnan painopisteen mahdollista siirtymistä itään ja etelään, Aasiaan ja kauemmas Euroopasta – siis Saksan valloitusten tieltä.

Puheeseensa Paasikivi jättää kuitenkin takaportin.

”Elämme niin valtavien ja monisäikeisten tapausten keskellä, että on mahdotonta sanoa, millainen historian kulku lähiaikoina on oleva.”

Lue myös:

Ei häpeärauhaa

Äreä Paasikivi lähetettiin mielisairaalaan tutkittavaksi – mikä oli diagnoosi?

X