Teemu Selänne hävisi Audinsa, so what? Yllättävän moni urheilija kärsii peliongelmista

Jaa kaverilleTilaa Seura
Teemu Selänteen antama roolimalli normalisoi peliongelmia ja ongelmapelaamista.
Teemu Selänteen antama roolimalli normalisoi peliongelmia ja ongelmapelaamista. © Pekka Holmström / Otavamedia
Tutkimus osoittaa, että miesurheilijoilla on kohonnut riski ajautua uhkapelaajiksi ja peliongelmiin. Roolimallien törttöily tarjoaa nuorille vaarallisen esikuvan.

Iltalehti kertoi, että Teemu Selänne oli lyönyt poikansa kanssa vetoa jääkiekkotuloksesta. Isä hävisi vedon ja joutui luovuttamaan pojalleen Audinsa.

Juttu nostatti epäuskoisen hymyn monen lukijan huulille: Ohhoh, näinkö ne miljonäärit elävät!

Voi olla, että Selänne oli ajatellut antaa Audin pojalleen joka tapauksessa. Ja jos kyse oli rehdistä vedonlyönnistä, häviäminen tai arvostelukyvyn puute ei ole laissa kielletty. Sormen heristely Selänteelle on siis turhaa.

Silti Audi-uutisen ääreen kannattaa pysähtyä hetkeksi.

Sen taustalta paljastuu nimittäin laajempi peliongelma-ilmiö: yllättävän moni huippu-urheilija ajautuu urheiluvedonlyönnin ja ongelmapelaamisen maailmaan.

Peliongelma voi alkaa urheiluvedonlyönnistä.

© iStock

Michael Jordanin panokset vedoissa jopa 100 000 dollaria

Koripalloilija Michael Jordanin peliongelmat ovat legenda. Koko yön jatkuneiden kasinoseikkailujen lisäksi hän harrasti joukkuekavereidensa kanssa esimerkiksi kivi-sakset-paperi-sessioita, joiden panokset kohosivat jopa 100 000 dollariin.

On väitetty, että Jordanin eläkkeelle vetäytymisen todellinen syy 1993 oli potkut, jotka NBA antoi tähdelle peliongelmien vuoksi.

Myös tsekkiläinen kiekkotähti Jaromir Jagr tunnetaan vimmaisena uhkapelurina. NHL-vuosinaan hänet kuljetettiin ottelun jälkeen yksityiskoneella Pittsburghista Atlantan kasinoille. Ja pelireissuilla Pittsburgh Penguinsin joukkueen sisällä pyöri aktiivinen korttirinki, jossa Jagr oli aktiivisesti mukana. Rahapanokset kasvoivat lopulta niin suuriksi, että tähdet alkoivat stressaantua. Seuran oli lopulta puututtava pelaamiseen.

Näiden tarinoiden kohdalla on tärkeä muistaa, että kaikki urheilijat eivät ole miljonäärejä. Myös moni  nuori tai keskipalkkainen urheilija kärvistelee peliongelman kanssa. Heidän tarinansa päätyvät harvoin otsikoihin.

Pelimiehiä ja peliongelmia

Urheilijoiden ongelmapelaaminen on uusi aihe, jota on tutkittu melko vähän. Mutta viime vuonna julkaistu ruotsalaistutkimus osoittaa, että miesurheilijoilla on selvästi kohonnut riski rahapelien ongelmapelaamiseen.

Tutkimuksessa haastateltiin 352 huippu-urheilijaa, joiden keski-ikä oli 24. Suurin osa kilpaili yhä aktiivisesti. Tulosten mukaan naisten pelaaminen oli suunnilleen samalla tasolla kuin muun väestön. Mutta peräti 14 prosenttia miehistä täytti ongelmapelaajan määritelmän.

Luku on todella korkea. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) suomalaisessa väestötutkimuksessa vain kolme prosenttia täyttää ongelmapelaajan määritelmän.

Toki pitää muistaa, ettei tutkimuksia voi suoraan verrata keskenään, sillä niiden toteutustavat poikkeavat toisistaan.

Tutkija: ”Miespuolisilla huippu-urheilijoilla on suurempi riski ajautua peliongelmiin kuin väestöllä keskimäärin”

Seura tavoitti tutkimuksesta vastanneen Anders Håkanssonin, joka on psykiatrian professori Lundin yliopistossa.

”Mielestäni tutkimuksemme osoittaa, että miespuolisilla huippu-urheilijoilla on suurempi riski ajautua peliongelmiin kuin väestöllä keskimäärin”, Håkansson sanoo.

Håkanssonin mukaan on mahdollista, että riskit kasvavat, kun urheilija lopettaa aktiiviuransa.

”Ex-urheilijoilla on muutenkin kohonnut riski sairastua erilaisiin psyykkisiin häiriöihin. Uskon, että myös ongelmapelaamisen riski voi kasvaa uran lopettamisen jälkeen. Tosin tästä ei ole vielä tutkimusnäyttöä.”

Vedonlyönti koukuttaa ja nostaa adrenaliinia

Urheiluvedonlyönti on koukuttava keino pitää adrenaliinitasot korkealla. Entinen kilpaurheilija voi kokea olevansa yhä rakastamansa lajin parissa – isoilla panoksilla.

Anders Håkanssonin mielestä huippu-urheilijoiden törttöilyistä kertovat uutiset voivat normalisoida peliongelmia urheilijoiden keskuudessa.

”Vaikka nämä tarinat ovat totta, niiden yhteydessä olisi tärkeä puhua ilmeisistä terveysongelmista, joita ongelmapelaaminen aiheuttaa.”

Nuoren urheilijan peliongelmat alkavat usein kilpauran päättyessä

Helsingissä toimiva Nuorisoasema tarjoaa apua nuorille, joilla on peliongelma. Osastonhoitaja Liisi Typön mukaan aseman asiakkaana on hyvin eri taustaisia nuoria, myös urheilijoita.

”Heidän elämässään saattaa olla mukana vahva elämyshakuisuus.”

Yksi merkittävä taitekohta on nuoren urheilijan kilpauran lopettaminen. Silloin elämyksiä voidaan hakea rahapelien maailmasta.

”Välillä suureen elämänmuutokseen suhtaudutaan joustamattomasti. Pelit ovat helppo tapa täyttää lopettamisen jättämä tyhjyyden tunne”, Typpö sanoo.

Tavoitteellisessa harjoittelussa ei ole mitään pahaa. Mutta jos nuoren identiteetti rakentuu kokonaan huippu-urheilemisen varaan, hän voi jäädä lopettaessaan tyhjän päälle.

Liisi Typpö kannustaa nuoria ja vanhempia puhumaan enemmän siitä, mikä riittää.

”Vanhempien rooli olisi ehkä nähdä kokonaisuus. Elämä ei ole kokonaan urheilua, vaikka se onkin tärkeää.”

X