Persujen Tiktok-jytky yllätti – Tuliko somepolitikointi jäädäkseen?
Tiktok-poliitikot keräsivät äänisaaliita ja nousivat eduskuntaan. Erityisen hyvin pärjäsivät perussuomalaiset.
Tiktok on 16– 24-vuotiaden suosiossa, mutta sen suosio kasvaa vanhempien käyttäjien keskuudessa kovaa vauhtia.
”No niin, nuoriso! Meinaatteko te ratkaista nää vaalit?”, kysyy ruutupaitaan pukeutunut mies videossa, joka on pyörinyt sekä Youtubessa että Tiktokissa ennen eduskuntavaalien äänestyspäivää.
Hän on perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen, joka sai kevään eduskuntavaaleissa peräti 17 378 ääntä. Se on perussuomalaisten kolmanneksi suurin äänisaalis Riikka Purran ja Jussi Halla-ahon jälkeen.
Vielä ei ole tutkimustietoa siitä, miten nuoret aikuiset nyt äänestivät, mutta Tynkkynen on puhutellut nuoria pitkään sosiaalisessa mediassa. Nuorten suosimassa Tiktokissa hänellä on 133 000 seuraajaa.
Suomen ensimmäiset Tiktok-vaalit
Tämän vuoden vaaleja on jo kutsuttu Suomen ensimmäisiksi Tiktok-vaaleiksi.
Perussuomalaisten Joakim Vigelius, Miko Bergbom ja demareiden Ville Merinen (Terapeutti-Ville) tekivät kampanjansa Tiktokissa ja pääsivät ensikertalaisina eduskuntaan. Myös vihreiden Sofia Virta on tiktokkaaja, joka meni läpi jo toisen kerran. Kaikki neljä ovat olleet aktiivisia myös muissa somekanavissa.
”Aika lailla ne, jotka tekivät kampanjansa Tiktokissa ja joilla oli jo vakiintunut seuraajamäärä, menestyivät”, sanoo Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Esko Nieminen.
Kuvakaappaukset ovat Sebastian Tynkkysen (ps) ja Ville Merosen (sd) Tiktok-tileiltä.
Vakiintunutta seuraajamäärää ei voi rakentaa hetkessä. Sebastian Tynkkynen kertoo videollaan olleensa ensimmäinen suomalainen kansanedustaja Tiktokissa vuonna 2019. Aktiivisesti hän alkoi käyttää sovellusta pari vuotta myöhemmin ja sai vuodessa 100 000 seuraajaa.
Sen jälkeen hän on siirtänyt osaamistaan eteenpäin.
”Olen opettanut Tiktokin ja muiden somekanavien viestintää eduskuntaryhmällemme, nuorille ja aktiiveillemme”, Sebastian Tynkkynen kertoo Seuralle.
Hän päivittää itse sosiaalisia medioitaan ja kuvaa videoitaan työhuoneessaan Pikkuparlamentissa. Tynkkynen ei osaa arvioida, kuinka paljon käyttää aikaa somen päivittämiseen.
”Eniten tosin tulee kuvattua Facebookiin, joka on minulle tärkein sosiaalinen media.”
Tynkkynen kertoo, että hänen vaalibudjettinsa oli nolla euroa.
Päinvastoin kuin Facebookissa tai Instagramissa, Tiktokissa poliitikko ei voi ostaa näkyvyyttä rahalla. Poliittinen mainonta on kiellettyä.
Tiktok on persujen hallinnassa
”Tiktokin ilmatila on täysin perussuomalaisten hallussa”, Tynkkynen julistaa videollaan.
Perussuomalaiset tosiaan hallitsevat kotimaista politiikkaa Tiktokissa, vaikka tutkija Esko Niemisen mukaan vasemmistoliitto teki vaalikampanjassa puolueen tilillä hyvän loppukirin.
Nyt monessa puolueessa saatetaan miettiä, miten Tiktok otetaan haltuun ja pitäisikö ottaa mallia perussuomalaisilta.
Maaliskuussa nuorten varjovaaleissa selvisi, että persut ovat alle 18-vuotiaiden keskuudessa ylivoimaisesti suosituin puolue.
”Nuoret eivät juurikaan lue perinteistä mediaa. Jos haluaa viestiä heille, Tiktok on yksi oikeista paikoista”, Oona Pääskynen sanoo.
Tiktokin videot ovat lyhyitä, noin 10–60 sekuntia. Sisällöntuottaja puhuu kameralle, joten on osattava esiintyä ja tiivistää viestiä. Myös aitous ja huumori ovat valttia.
”Perussuomalaiset ovat tehneet Tiktokissa jo pidempään aktiivisesti työtä. He eivät puhu vaaliaiheistaan yksisuuntaisesti vaan keskustelevat nuorten kanssa. Kommenttikenttä on puoli annosta. Tähän perinteiden media ei anna mahdollisuutta”, Pääskynen sanoo.
Kaveripuhe voi hämätä kuuntelijaa
Tiktokissa voi tuntua siltä kuin olisi hyvä kaveri poliitikon tai vaikuttajan kanssa. Tutkijat käyttävät ilmiöstä termiä parasosiaalisuus.
”Katsojasta saattaa tuntua siltä, että kuuluisa poliitikkokaveri katsoo suoraan silmiin, vaikka hän vain katsoo kameraan”, sanoo Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun viestinnän johtamisen professori Vilma Luoma-aho.
”Lisäksi esimerkiksi esiintyjien kasvojen ilmeet luovat vahvoja mielikuvia ja tunnetiloja katsojalle. Pelkkä teksti ei aktivoi tunteitamme samalla tavalla kuin liikkuva kuva.”
Kaveripuhe tuo viestin lähemmäksi, mutta siinä piilee ongelma.
”Silloin ei välttämättä ymmärretä, että viestin lähettäjällä saattaa olla omat vaikuttimet. Hän saattaa haluta hyötyä minusta, tai että teen jotain.”
Luoma-aho ei kuitenkaan ole kovin huolissaan Tiktokissa olevien suomalaisten nuorten puolesta. Kun heidän medialukutaitojaan verrattiin amerikkalaisiin, singaporelaisiin, australialaisiin ja brittiläisiin nuoriin, suomalaiset olivat valveutuneimpia.
Sosiaalisessa mediassa politiikkaa yksinkertaistetaan liikaa
Herätys, ministeri! Näillä sanoilla alkaa Tynkkysen video, jonka kansikuvassa on väsyneen näköinen viime kauden opetusministeri Li Andersson (vas).
Kyseisellä videolla perussuomalaisten Ari Koponen nostaa eduskunnan kyselytunnilla esiin varhaiskasvatuksen epäkohtia ja syyttää ministeriä siitä, että tämän kaudella varhaiskasvatuksen kriisi on vain syventynyt. Taustalla soi dramaattinen musiikki.
Videolla jää avaamatta, että kriisin juuret juontavat vuosikymmenien taakse 1990-luvulla tehtyihin koulutuspäätöksiin. Valtavaa, rakenteellista ongelmaa ei ratkaista yhdellä hallituskaudella, yhden ministerin toimesta.
Vilma Luoma-ahon mielestä Tiktokin ja ylipäätään somen ongelma on se, että asioita yksinkertaistetaan liikaa.
”Hyvin harva politiikan asia on niin yksinkertainen kuin miltä se saadaan näyttämään näissä palveluissa. Ne johtavat tietyllä tavalla harhaan, kun ihminen kuvittelee ratkaisseensa ongelman antamalla äänen tietylle ehdokkaalle. Yksinkertaistaminen johtaa siihen, että jää ymmärtämättä kokonaisuus ja saattaa tulla pettymyksiä.”
Pilkka puree Tiktokissa
Sebastian Tynkkynen ei koe yksinkertaistavansa asioita somessa, koska hän tekee Tiktokissa pitkiäkin videoita, jotka voivat olla lähes kymmenen minuuttia asiapuhetta.
Oona Pääskysen mukaan Tiktokin algoritmi suosii ääriajattelua ja vastakkainasetteluja.
”Että katsokaa, miten nolosti meidän vastapuoli tekee. Kumpikin ääripuoli liittyy mukaan katsomaan. Toiset rakastaa, toiset vihaa”, hän sanoo.
Tynkkysen videoilla naureskellaan poliittisille vastustajille tavalla, joka ei kuulosta asialliselta oppositiopolitiikalta. Pilkka tuntuu kuitenkin purevan Tiktokissa. Esimerkiksi Sanna Marin -vitsi on kerännyt yli 400 000 katsojakertaa.
Missä menee kriittisen ja ilkeän viestin raja?
”Ilkeän viestinnän rajan pystyy helposti vetämään siihen, kun mennään henkilöön käyvään kommentointiin ominaisuuksien suhteen, joihin hän ei voi itse vaikuttaa. Sitä ei tule kenenkään tehdä”, Sebastian Tynkkynen vastaa.
Tiktokin tietosuoja on herättänyt huolta länsimaissa
Vaikka kiinalaisomisteisen Tiktokin suosio on ollut räjähdysmäistä, sen tulevaisuus länsimaissa on sumun peitossa.
Yhdysvalloissa on huolestuttu sen tietosuojasta. Tietoturva-asiantuntijat alkoivat epäillä, että Tiktokin oma, sisäinen selain seuraa käyttäjiä ja kerää heistä tietoja.
Sovelluksen käyttöä alettiin kieltää Yhdysvaltojen hallinnon puhelimissa, koska pelättiin Kiinan käyttävän keräämiään tietoja hyväkseen.
Nyt kiellot ovat levinneet useiden länsimaiden parlamentteihin. Suomessa eduskunnassa annettiin maaliskuussa suositus, että kansanedustajien ei tulisi asentaa Tiktokia työpuhelimiinsa.
Sebastian Tynkkynen kertoo käyttävänsä Tiktokia henkilökohtaiselta puhelimeltaan ja seuraavansa tilannetta.
Millainen sovellus lyö läpi seuraavaksi?
Parhaillaan Tiktok vanhenee, kun aina vain vanhemmat käyttäjät ovat alkaneet ladata sovellusta itselleen.
Vilma Luoma-aho sanoo, että ehkä seuraava tuote on tekoälykäs Instagramin ja Tiktokin sekoitus, jonka avulla voi etsiä juuri itseään kiinnostavaa tietoa ja viihdettä liittyen siihen aikaan, tilanteeseen ja paikkaan missä kulloinkin ollaan. Jos on esimerkiksi ruokaostoksilla, suosikkituotteiden tarjoukset voisivat tulla näkyviin ostoskärryn näyttöön.
”Odotan, ettei kännykkää tarvitse koko ajan tuijottaa, ja ettei tietojani vuodeta vähemmän demokraattisien yhteiskuntien arvaamattomiin tarpeisiin”, Luoma-aho sanoo.
Oona Pääskynen on varma ainakin yhdestä skenaariosta:
”Somepolitikointi on tullut jäädäkseen, ja se vain kasvaa tulevaisuudessa.”
Kansanedustajan tehtävään liittyy runsas määrä työsuhde-etuja, jotka parhaimmillaan jatkuvat vielä kansanedustajan pestin päättymisen jälkeenkin. © Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva