”Haravoiminen ei häiritse postinjakelua” - Postin uusien palveluiden saama kritiikki ärsyttää Markku Rossia

Postinjakajien työtehtävät ovat laajentuneet postin jakamisesta aina vanhusten ateriakuljetuksiin ja lehtien haravoimiseen. Onko siinä mitään järkeä?

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Vieläkö Posti kuljettaa postiakin vai keskittyykö se kaikkeen muuhun?

Postinjakajien työtehtävät ovat laajentuneet postin jakamisesta aina vanhusten ateriakuljetuksiin ja lehtien haravoimiseen. Onko siinä mitään järkeä?
Teksti:
Sisko Savonlahti

Viime keväänä Posti ilmoitti, että se alkaa tarjota uutta palvelua: Postilta saattoi tilata kesän ajaksi ruohonleikkuuta. Tieto herätti paljon keskustelua, joka oli hädin tuskin ehtinyt laantua kun Posti viime viikolla tiedotti, että postinjakajat alkaisivat myös haravoida tilauksesta lehtiä.

Ateriakuljetuksia on voinut tilata Postilta kotiinsa jo vuodenvaihteesta lähtien.

Postin laajentaessa palveluitaan yhä kauemmas alkuperäisestä tehtävästään, ovat suomalaiset alkaneet ihmetellä, mitä tekemistä ruohonleikkuulla ja lehtien haravoimisella on postin jakamisen kanssa.

”Ei mitään”, sanoo siihen kansanedustaja Markku Rossi (kesk.).

Markku Rossi on Postin Hallintoneuvoston puheenjohtaja.

Posti kulkisi, jos Kusti ei haravoisi lehtiä?

Postin nettisivuilla lukee, että kirje- ja lehtijakelu vähenee noin kymmenen prosentin vuosivauhtia. Markku Rossi sanoo, että Postin fokus on silti yhä logistiikassa ja siinä, että suomalaiset saavat postinsa ajallaan ja tilatut lehdet ilmestymispäivänään.

”Työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa.”

Häntä kismittää kritiikki, jonka mukaan postinjakelu kärsii siitä, että postinjakajat heiluvat haravien varressa. Rossin mukaan palvelut, kuten ruohon leikkaus, ovat ”marginaalinen juttu” josta ei ”teoriassa kannattaisi puhuakaan”.

”Postin varsinainen jakelu ei häiriinny millään lailla näiden muiden töiden johdosta, mutta ne näyttävät olevan monelle vitsailun kohde. Jos palveluilla voidaan esimerkiksi auttaa jotakin vanhusta, niin silloin pitäisi katsoa peiliin ja mennä itseensä eikä moittia niitä, jotka tekevät toisten puolesta jotakin.”

Puutarhanhoidolla lööppeihin

Ottaen huomioon uusien palveluiden ”marginaalisuuden”, lähetti Posti viime viikolla medialle uusista palveluistaan melko pitkän tiedotteen. Sen otsikko on ”Ruohonleikkuri vaihtuu haravaan – Postilta apua syksyn pihatöihin”. Siinä Postin kotipalveluiden johtaja Petri Kokkonen sanoi muun muassa seuraavaa:

”Asiakaskyselymme vastaajista 95 prosenttia suosittelisi ruohonleikkauspalvelua ystävilleen. Palvelumme on auttanut etenkin iäkkäämpiä asiakkaita pihanhoidossa, ja vastaavia palveluita toivotaan meiltä lisää.”

Petri Kokkonen, haluatteko te Postissa uusille palveluillenne mediassa huomiota vai ette?

”Totta kai me huomiota haluamme ja haluamme kertoa nimenomaan näistä palveluista”, hän vastaa.

”On tärkeää, että ihmiset ymmärtävät, että voimme tehdä kotona muitakin asioita kuin tuoda postia ovelle.”

Kokkonen sanoo ymmärtävänsä, miksi Markku Rossi kutsui Postin uusia palveluita marginaalisiksi. Suhteessa Postin toiminnan ”kokonaisvolyymiin” uudet palvelut ovat marginaalissa. Kokkosen vastaus kysymykseen ”Missä on postin fokus?” on pitkä ja polveileva.

Viimeinen naula Postin arkkuun?

Hannu Katajamäki työskentelee Vaasan yliopistossa aluekehityksen professorina. Hän näkee ”puutarhanhoitojutut” hyvänä bisnesmahdollisuutena Postille.

”Mutta onko se Postin tehtävä?” hän kysyy.

Katajamäen mielestä Postin alavireeseen ei ole vaikuttanut pelkästään se tosiasia, että kommunikaatiokulttuuri on muuttunut ja yhä useampi kirje korvataan sähköpostilla tai tekstiviestillä.

”Posti on myös heikentänyt toimintaansa viime vuosina, minkä vuoksi ihmiset ovat alkaneet käyttää vaihtoehtoisia palveluita”, hän sanoo ja kertoo itsekin saavansa postinsa Turussa usein iltakuudelta.

Katajamäki muistuttaa, että Posti on valtion omistama. Sen takia hän toivoisi kuulevansa enemmän keskustelua siitä, mikä on Postin rooli suomalaisessa yhteiskunnassa. Hänen mielestään olisi kohtuutonta edellyttää, että kaikki suomalaiset siirtyisivät hoitamaan asiansa internetiin.

”Yhteiskunnassa täytyy säilyttää toimiva varajärjestelmä. Poliitikkojen pitäisi ottaa kantaa siihen, annetaanko Postin vähitellen hiipua pois ja mitä sen jälkeen tehdään. Suomessa tuppaa kuitenkin käymään niin, että keskustelu syntyy vasta sitten, kun ollaan ajauduttu nurkkaan. Se on sellaista paniikkikeskustelua.”

Olisiko poliitikkojen nyt hänen mielestään liian myöhäistä ottaa asia puheeksi?

”Aika hankalassa tilanteessa ollaan”, Katajamäki vastaa.

”Jos tilanne jatkuu samalla lailla kuin tähän asti, ei mene montaa vuotta kunnes Posti on todella isoissa ongelmissa.”

X