Tullin takavarikoimista ruokaväärennöksistä osa on terveydelle hyvinkin vaarallisia – Arkisissa mausteissa syöpää aiheuttavia teollisuusvärejä

Jaa kaverilleTilaa Seura
© Istockphoto
Italian mafian rasvarinki teki ison tilin väärennetyllä oliiviöljyllä, mutta käry kävi. Suomessa on löydetty naudaksi väitettyä hevosenlihaa, mutta rotan tai kissan lihalta kuluttajat ovat toistaiseksi säästyneet.

Suomessa elintarvikeväärennöksiä sekä turhia tai jopa luvattomia vierasaineita löydetään tänä päivänä useimmin mausteista. Talouselämä-lehti kertoi äskettäin Lidl-kaupan kanelijauheesta, jossa oli lähes kaksi prosenttia hiekkaa. Takavuosina tutuiksi tulivat myös väärennetyt oliiviöljy, kalat ja luomutuotteet.

Tullilaboratorion jaostopäällikkö Suvi Ojanperä kertoo, että huomattava osa elintarvikeväärennöksistä on vaarattomia, mutta varsinkin jauhetuista mausteista on löydetty jopa hengenvaarallisia kemikaaleja.

Myrkkyvärejä mausteissa

”Tullilaboratorio löytää tutkimuksissaan vuosittain yksittäisiä tapauksia, joissa mausteita on värjätty vaarallisilla sudan-väreillä. Ne ovat syöpää aiheuttavia teollisuusvärejä, joita yleensä käytetään maalien ja muovien värjäämiseen”, Ojanperä kertoo.

Myrkkyvärejä on löytynyt lähinnä paprikajauheista, chilijauheista ja kurkumasta.

”Värejä on löytynyt myös currymausteista, jotka ne ovat varsin edullisia. Niissä ei ole käytetty syöpävaarallisia aineita vaan keltaisia elintarvikevärejä. Alkuperä on usein kolmansissa maissa, kuten Intiassa.”

Kurkuman värjäämisessä elintarvikeväreillä voi Ojanperän mukaan olla kyse siitä, että kun on kyse isoista määristä, väärennös alkaa olla jo kannattava.

”Olemme tutkineet muunmuassa kurkumamaustetta, jossa oli pieni määrä punertavaa sudan-väriä ja lisäksi keltaista elintarvikeväriä.”

Missä viipyy valesahrami?

Sahrami on yksi kansainvälisten väärentäjien suosikki, johon Tulli ei ole toistaiseksi törmännyt. Maailman kalleimman mausteen maineessa oleva keltainen kukinto ja sen jauhettu versio maksavat Suomessa noin 5 000 euroa kilolta.

”Sahramista emme tiedä, liikkuuko Suomen markkinoilla väärennöksiä. En voi sanoa etteikö värjättyä sahramia ole, emme vain ole törmänneet siihen.”

Väärennetty sahrami saattaa sisältää aitoa maustetta, jota on jatkettu halvemmalla ainesosalla. Sahramin tuoksu on ainutlaatuinen, ja sen tunnistaa maallikkokin, joten laimennetun mutta aidolta tuoksahtavan väärennöksen tutkiminen pelkkään nenään luottaen on haastavaa.

Tullin pistotarkastus kaupan hyllylle laiton

Tullilaboratorion haasteena valvonnassa on, että lain mukaan Tulli voi käydä ottamassa näytteitä vain maahantuojien varastoista. Pienillä, omaa maahantuontia harjoittavilla kaupoilla ei usein ole omaa varastoa.

Eivätkö Tullilaboratorion agentit tee pistotarkastuksia kauppoihin tekeytymällä asiakkaiksi?

”Meillä ei ole toimivaltaa ostella kaupoista. Se ei ole laillista. Kauppojen tuotteita valvovat kunnan viranomaiset. Mielenkiintoisia värjättyjä mausteita olemme saaneet tutkittavaksi esimerkiksi ruokaväärennöksiä tutkivan Europolin organisoiman OPSON-projektin kautta yhteistyössä kuntien viranomaisten kanssa.”

Nettikauppa on Ojanperän mukaan hämärä alue, jota ei käytännössä valvo kukaan. Netin kautta Suomeen kulkevista mausteista ei ole tietoa, mutta ravintolisiä verkosta tilataan hyvinkin paljon.

Mafiosojen rasvarinki

Mausteet eivät Ojanperän mukaan eivät ole ainoa väärennöksen kohde.

”Esimerkiksi extra virgin -oliiviöljyä saatetaan jatkaa halvemmalla tavallisella öljyllä. Tällainen väärennös ei ole vaarallinen, mutta silloin kuluttaja maksaa liikaa elintarvikkeesta, ja joku Italian mafia siinä saattaa netota, eikä tällaisessa ei-oliiviöljymaassa kuten Suomessa asuva kuluttaja ei pysty erottamaan niitä maun perusteella toisistaan.”

Pari vuotta sitten Italian poliisi otti kiinni Calabrian alueen rikollisjärjestö ’Ndranghetan rasvaringin, joka oli vienyt neitsytöljyksi väitettyä halpaa oliiviöljyjä Yhdysvaltoihin.

Öljyväärennöksissä ei ole kyse mistään pikkurahoista. Uutistoimisto Reutersin mukaan Italian rikollisjärjestöt tekivät vuonna 2015 voittoa maataloustuotteilla noin 16 miljardia euroa.

”Oliiviöljyn aitoutta on vaikea valvoa. Aidon extra virgin -öljyn testaukseen on yli kymmenen eri analyysin testipaketti, joka on hyvin kallis. Kuluttajalle väärennetty öljy ei yleensä ole riski, mutta siinä on taloudellista harhaan johtamista.”

Rasvojen ohessa Italian mafiosojen hittituotteisiin ovat Kauppalehden mukaan kuuluneet väärennetty punaviini ja pesuaineella valkaistu mozzarellajuusto.

Rottaa, Komisario Palmu?

Suomessa oli vuonna 2013 kohu hevosenlihasta, jota oli myyty naudanlihana. Skandaali oli Euroopan laajuinen, ja meikäläisiin pakastelaareihin heppaa kulkeutui valmisruokalasagnessa ja kebablastuissa.

Tullilaboratorio kehitti tämän jälkeen menetelmän, joilla lihavalmisteen pystyy testaamaan, onko se peräisin naudan, sian, hevosen, kanan tai muun tavanomaisen teuraseläimen ruhosta.

”Hevosen lihan erottaa naudasta DNA, joka on erilainen eri eläimillä. Pakastetut pizzat ja lasagnet ovat maailmalla tyypillisiä väärennöslihan käyttökohteita, koska niissä on vaikea tunnistaa, mitä lihaa on käytetty.”

Mitä Tulli sitten tekee, jos käry käy ja nauta paljastuu siaksi? Tai hevoseksi, sillä toistaiseksi hevonen on ollut ainoa eläin, jota on myyty väärän lajin nimellä Suomessa.

”Tuote on myyntikiellossa niin kauan kuin se on tutkittu. Jos väärennös löytyy, erä tuhotaan tai lähetetään alkuperämaahan. Toisinaan voidaan selvitä pakkausmerkintöjä muuttamalla.”

Tyypillisimpiä löydöksiä eivät kuitenkaan ole väärennökset vaan esimerkiksi Thaimaasta tuotu hedelmäerä, joka sisältää liikaa torjunta-aineita. Torjunta-aineiden enimmäismäärät asetetaan siten, että vaikka pitoisuus ylittäisi rajan, sillä ei ole vielä terveysriskiä ihmiselle. Silloin tällöin ylitykset ovat niin suuria, että tuotteet ovat jo ihmiselle vaarallisia.

”Jos enimmäismäärä ylittyy, tuote ei pääse myyntiin vaan se tuhotaan. Vuosittain tutkintaan meille tulee pari tuhatta näytettä torjunta-aineiden takia. Niistä hylätään reilut kaksi prosenttia. Voi toki olla mahdollista, että jos lähtömaan lainsäädäntö poikkeaa EU:sta, erä voidaan lähettää takaisin, mikäli kyse on hyvin säilyvästä tuotteesta.”

Entä onko Suomeen tuoduista lihatuotteista löytynyt muita, eksoottisempia ruokaeläimiä, kuten kissaa, koiraa tai rottaa?

”En ole tavannut tällaisia. DNA-tunnistuksemme ei tunnista kissaa, koiraa tai rottaa. Testi erottaa sen, kuuluuko raaka-aine tunnetuimpiin ruokaeläimiin. Jos se ei ole, niin se voi epäilyttää, ja urbaanilegendoja liikkuu. Tunnetut väärennökset ovat toistaiseksi olleet hevosta.”

 

Juttua muutettu 13.12. klo 16:02. Lisäaineita kuvaavaan kappaleeseen on lisätty sana ”turhia”.

X