Saara Auvinen sai aivovamman ratsastusonnettomuudessa – Avustajakoira Uuno on tärkeä apuri arjessa, mutta miksi sen kustannuksiin ei saa tukea näkövammaisten opaskoirien tavoin?

Avustajakoiria suositellaan hyväksyttäväksi apuvälineeksi fyysisesti vammaiselle ihmisille, mutta niiden koulutuksiin ja ylläpitokustannuksiin ei saa yhteiskunnalta samanlaista apua kuin opaskoiran kustannuksiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Uuno auttaa Saaraa myös kauppareissuilla

Avustajakoiria suositellaan hyväksyttäväksi apuvälineeksi fyysisesti vammaiselle ihmisille, mutta niiden koulutuksiin ja ylläpitokustannuksiin ei saa yhteiskunnalta samanlaista apua kuin opaskoiran kustannuksiin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Katariina Taleva

Avustajakoira on tärkeä apu Saara Auviselle arjessa. Saara  joutui vakavaan ratsastusonnettomuuteen vuonna 2014 ja vaikean aivo- ja niskavamman vuoksi hän ei voi harjoittaa ammattiaan. Saara tarvitsee myös apua aivan tavallisissa kotiaskareissa. Vaikean aivovamman takia hän ei tule koskaan kuntoutumaan entiselleen tai pärjäämään kaikissa tilanteissa yksin.

Nyt päivittäisissä askareissa Saaraa auttaa avustajien lisäksi pieni apuri Uuno.

Labradorinnoutaja Uunon hankkiminen oli Saaralle pitkän harkinnan tulos, sillä valmiiksi koulutettua avustajakoiraa joutuu odottamaan 5–10 vuotta.

Odottamisen sijaan Saara ja hänen puolisonsa päättivät hankkia koiran vuonna 2017. Saara sai apua 10-viikkoisen pennun koulutuksen kanssa perheeltään, henkilökohtaisten avustajilta ja ammattikouluttajilta.

”Uunon saavuttua meille pentuna alkoi heti koulutustyö ja se jatkuu yhä. Ensin oli tärkeää luoda hyvä suhde välillemme”, Saara Auvinen kertoo.

Kun Uuno tuli murrosikään, Saara pääsi sen kanssa Avustajakoira ry:n itsekoulutusprojektiin.

Uuno kerää avaimetkin lattialta. © Saara Auvisen kotialbumi/Krista Riitinki

Avustajakoira on eri asemassa opaskoiraan verrattuna

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki avustajakoirien tarpeellisuutta ja mahdollisuuksia päivittäisissä toiminnoissa fyysisesti vammaisen ihmisen avustajana.

Tutkimuksessa haastateltavat kertoivat koiran suuresta merkityksestä elämän laadun paranemisessa: omatoimisuus ja fyysinen kunto parani, lisäksi käyttäjän vammoista riippuen, jopa henkilökohtaisen avustajan tarve väheni.

THL antoi suosituksen, jotta avustajakoiran hyväksyttäisiin apuvälineeksi fyysisesti vammaiselle ihmiselle, kuten opaskoira hyväksytään apuvälineenä näkövammaiselle.

Kustannuksista vastaavat kuitenkin sairaanhoitopiirit, jotka eivät ole hyväksyneet avustajakoirien hankintaa julkisilla varoilla kustannettavaksi.

”Asia meni käsittelyyn sosiaali- ja terveysministeriölle, jonka ehdotus oli, että yksi SOTE-piireistä ottaisi hoitaakseen opaskoirien ja avustajakoirien hankinnan ja vastaisi kustannuksista Kelan kautta”, kertoo Avustajakoirayhdistyksen puheenjohtaja Pauli Ritola.

Tällä hetkellä avustajakoiran käyttäjä vastaa itse koiran ruokintaan ja hyvinvointiin liittyvistä kuluista, kun taas opaskoiran käyttäjälle korvataan koiran ylläpitoon liittyvät kulut, kuten ruokinnan ja eläinlääkintäkulut.

Opaskoiraan verrattuna eriarvoinen suhtautuminen yhteiskunnassa johtuu Ritolan mielestä siitä, ettei ymmärretä avustajakoiran tärkeyttä ja tarpeellisuutta vammaisen elämän laadun ja toimintakyvyn parantajana.

Avustajakoirien koulutus ja ylläpito tapahtuu tällä hetkellä lahjoitusvaroin.

”Se voi olla hankalaa pienellä eläkkeellä elävälle vammaiselle, jolla on jo vamman aiheuttamia muitakin kuluja elämässään”, muistuttaa Pauli Ritola.

Koska lahjoitusvaroin pystytään kouluttamaan ja ylläpitämään koiria vain murto-osa tarpeesta, Avustajakoirayhdistys on käynnistänyt itsekoulutusprojektin, jossa koiraa tarvitsevat kouluttavat omaa koiraa tuetusti.

”Avustajakoirat on auditoitu kansainvälisesti ja ne saavat kulkea samoissa paikoissa kuin opaskoirat, esimerkiksi lentokoneessa.  Avustajakoiraa ei tarvitse pitää kytkettynä”, kertoo Pauli Ritola.

Joulukuussa eduskunta myönsi vuodelle 2019 150 000 euroa avustajakoiratoiminnan kehittämiseksi. Koiramme-lehti arvioi, että määrärahan lisäys mahdollistaa noin 15 uuden koiran kouluttamisen.

Uunon bravuuri on sukkien vetäminen jalasta

Uunon yksi tärkeimmistä tehtävistä on nostaa tavaroita, sillä niskavamman ja aivovamman seurauksena Saaran tasapaino on heikko ja niskassa liikerajoituksia.

Avustajakoira-Uunolla on ollut suuri merkitys Saaran kuntoutumiseen © Saara Auvisen kotialbumi/Krista Riitinki

”Nyt jo Uuno osaa auttaa minut ylös, jos kaadun. Kävelyssä Uunosta on isoin apu tällä hetkellä sen takia, että ihmiset antavat paremmin tilaa. Vamman vuoksi tasapainoni on todella heikko ja hahmottaminen on vaikeaa. Saatan kaatua, jos liikun ihmismassojen keskellä ja joku tönäisee. Pieni tönäisy saattaakin laukaista isot kivut niskan alueella”, Saara Auvinen kertoo.

Uunolle saatetaan opettaa myös verensokerin laskusta ilmoittaminen, koska vakavan aivovamman takia Saara ei tunne nälkää eikä janoa.

Vielä innokkaalla nuorella koiralla on opettelemista, sillä keskittyminen herpaantuu helposti, kun toisia koiria tulee lähettyville.

Saara Auvinen arvioi, että Uunon koulutuksella ja läsnäololla on suuri merkitys hänen kuntoutukseen.

”Aivovammoissa useasti yhteydet aivoissa lakkaavat toimimasta. Kuntoutusta edistävää se, jos voi tehdä niitä tavoitteellisia asioita, jotka ovat jo tuttuja ajalta ennen onnettomuutta. Vanhat yhteydet rakentuvat uudelleen ja näin aiemmin opittuja asioita saa uudelleen toimimaan”, kertoo Saara, joka ennen onnettomuutta toimi eläinten kouluttamisen ja ohjaamisen parissa.

Saara Auvinen on myös itse halunnut tuoda esille avustajakoirien asemasta huumorin kautta. Tämän takia on Saara on avustajien kanssa luonut luonut Uunolle oman Facebook-sivun Uuno aputassu.

Opaskoiria Suomessa 200, avustajakoiria 70

Tällä hetkellä näkövammaisten opaskoiria on Suomessa noin 200. Avustajakoirien määrä, 70, vaikuttaa todella pieneltä tähän verrattuna.

Pauli Ritola kertoo, että avustajakoiria odottaa yli 100 hakijaa.

”Hakijoiden määrä ei varmasti tule vähenemään kovin nopeasti. Valmiita koiria pystytään kouluttamaan ja hankkimaan STEA:n rahoituksen turvin 4–5 vuodessa” , Ritola sanoo.

Avustajakoirayhdistys aloitti vuonna 2017 itsekoulutusprojekti-kokeilun, jossa tuleva koirankäyttäjä kouluttaa koiraa koulutustuen turvin.

Koiran koulutus alkaa pennun ollessa kahdeksan viikkoinen, ja koira ”valmistuu” normaalisti kaksivuotiaana.

Taitoja kuitenkin mitataan tasaisin väliajoin.

”Koulutukseen lähtijän kannattaa aina itse miettiä, mitä se koulutus vaatii ja pystynkö minä siihen. Kouluttaminen vaatii kuitenkin kahden vuoden täysipainoisen sitoutumisen”, Ritola muistuttaa.

Avustajakoira-Uunon hoitoon osallistuu Saaran lisäksi myös muu perhe ja avustajat.

”En aina edes pääse pissattamaan Uunoa kuntoni vuoksi, joten on tärkeää, että puoliso ja muu perhe on myös sitoutunut koiran hoitoon. Avustajakoirayhdistyksen tuen ja apukouluttajan lisäksi minua auttavat monet muut alan ammattilaiset. Tästä huolimatta koulutus Uunon ja minun tapauksessa kestää pitempään kuin normaalisti”, sanoo Saara Auvinen.

Työasussa ollessaan Uunoa ei saa häiritä. © Saara Auvisen kotialbumi/Krista Riitinki

Lue myös: Kössi-koira haistaa rottien pesät ja kulkureitit – Malagan moottoritien varrelta pelastettu monilahjakkuus rakastaa nenätyöskentelyä ja nakkeja

X