Selkeä raiskauslaki on kaikkien etu – ”Tuen avulla rikosprosessi voi olla jopa helpottava kokemus”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istock
Raiskauksista ilmoitetaan aiempaa enemmän. Häpeä ja syyllisyys saattavat estää asian viemisen eteenpäin.

Raiskausilmoitusten määrä on tilastoissa kasvanut tasaisesti.

Seksuaalirikoksiin liittyvät yhteydenotot ovat lisääntyneet myös Rikosuhripäivystyksessä (RIKU).

”Määrällisesti katsottuna aikuisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia oli viime vuonna enemmän kuin koskaan. On kuitenkin vaikea arvioida, tunnetaanko palvelut paremmin vai onko ilmoitusherkkyys seksuaalirikoksissa kasvanut”, RIKU:n toiminnanjohtaja Leena-Kaisa Åberg sanoo.

Kaikkien yhteydenottojen määrä on kasvanut rikosuhripäivystyksessä, joten seksuaalirikosten määrä ei ole prosentuaalisesti kasvanut suhteessa muihin rikoksiin.

Seksuaalirikoksista on helpompi puhua chatissa

RIKU on Suomen mielenterveysseuran koordinoima toiminta, joka auttaa rikoksen uhreja, heidän läheisiä ja rikoksen todistajia tukipalveluilla.

Suurin osa yhteydenotoista tulee melko pian rikoksen jälkeen, mutta osa ottaa yhteyttä myöhemmin. Puhelinpäivystyksen lisäksi yhteyttä voi ottaa chatissa.

”Näistä asioista voi olla vaikea puhua ääneen, vaikka soittaisi anonyymisti puhelinpalveluun. Sen takia chatin kautta tulee suhteellisesti enemmän seksuaalirikoksiin liittyviä yhteydenottoja.”

Myös uhrien läheiset voivat kysyä neuvoa uhrin auttamiseen ja rikosprosessiin liittyvissä asioissa.

”Meille voidaan ohjata myös poliisista, Seri-keskuksesta, terveydenhuollosta tai kriisipäivystyksestä, joten asiakkaiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia.”

Viime vuonna Hyksin Naistenklinikalle perustettu Seri-tukikeskus on yli 16-vuotiaille seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettu yksikkö. Vastaavia keskuksia aiotaan perustaa kaikkien yliopistosairaaloiden yhteyteen vuoden 2019 loppuun mennessä.

Häpeä ja syyllisyys saavat uhrin vaikenemaan

RIKU:n kautta seksuaalirikoksen uhri voi saada henkilökohtaisen tukihenkilön, joka auttaa raskaan rikosprosessin läpikäymisessä. Hän voi tulla mukaan poliisikuulusteluihin tai oikeudenkäyntiin henkiseksi tueksi.

”Tukihenkilön kanssa pääsee keskustelemaan myös siitä, millainen kokemus on ja miltä se tuntuu.”

Osa asiakkaista ei päädy rikosprosessiin. Heille voidaan kuitenkin tarjota keskusteluapua.

RIKU ei tilastoi, kuinka moni yhteydenottaja päätyy tekemään rikosilmoituksen.

”Monet asiat jotka liittyvät syyllisyyteen ja häpeään, ovat syynä siihen, ettei uskalla lähteä viemään asiaa eteenpäin.”

Vaikka uhri ei ole millään tavalla syyllinen, mieleen tulee helposti ajatuksia siitä, mitä olisi voinut tehdä toisin.

”Näissä tilanteissa ihmisen hermosto voi toimia niin, että uhri saattaa jäätyä, eli ei pysty toimimaan. Jotkut pystyvät vastustamaan mutta toiset jäätyvät, ja miettivät jälkeenpäin, että miksi en toiminut.”

Rikosprosessi voi auttaa toipumaan raskaasta kokemuksesta

Moni miettii myös, onko prosessi liian raskas suhteessa siitä saatuihin hyötyihin. Jaksaako hän käydä sen läpi ja tuoda taas esille ne kipeät asiat uudestaan ja uudestaan.

”Tietysti me rohkaistaan, että meiltä saatavan tuen avulla rikosprosessi voi olla jopa helpottava kokemus, kun saa käytyä asian läpi. Kun asialle tulee päätös ja tekijälle rangaistus, se voi olla jopa selviytymistä tukeva prosessi.”

Taustalla voi olla myös se, että joskus seksuaalirikoksia on vaikea näyttää toteen.

” Jos ei ole muita todisteita kuin sana sanaa vastaan, niin uhri voi punnita, kannattaako prosessiin lähteä, jos menestymisen mahdollisuudet eivät ole kovin suuret.”

Osa ehkä haluaa myös suojella tekijää, sillä suurin osa seksuaalirikosten tekijöistä on uhrille ennalta tuttuja.

Lakimuutoksessa tarvitaan huolellisuutta, jotta uhrille ei tulee enempää pettymyksiä

Åbergin mielestä on tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä suostumus ja seksuaalinen itsemääräämisoikeus tarkoittavat. Suostumuksen kirjaaminen lakiin vaikuttaa asenteisiin.

Suostumuksen määritteleminen lakitekstissä ei kuitenkaan ole yksinkertaista.

”Jos lakia lähdetään valmistelemaan poliittisesti, se vaatii lain valmistelijalta erityistä huolellisuutta miettiä, miten se tehdään mahdollisimman selkeäksi myös lain tulkitsijan kannalta.”

Riskinä voisi Åbergin mukaan olla, että lain tulkintaan ja näyttöön liittyvien epäselvyyksien vuoksi poliisi jättäisikin aiempaa useammin tutkinnan kesken tai syyttäjä tekisi syyttämättäjättämispäätöksen.

Sen seurauksena myös yhä useampi uhri voisi jättää rikosilmoituksen tekemättä. Uhrin kannalta on raskasta, jos ensin rohkaistuu tekemään rikosilmoituksen, mutta prosessi keskeytyykin, kun näyttöä ei ole tai rikoksen tunnusmerkistö on epäselvä.

”Lakiuudistus edellyttää, että suostumus ja sen kriteerit on kirjattu niin selkeästi, ettei uhreille tule lisää pettymyksiä.”

X