Raiskauksen määritelmä rikoslaissa uusiksi – ”Jos toisen suostumus tuntuu epäselvältä ilman lupalappua, niin suosittelen ottamaan sen mukaan”

Jaa kaverilleTilaa Seura
© istockphoto
Raiskauksen määritelmän tulee perustua suostumuksen puutteeseen, vaatii kansalaisaloite. Seksiin ei jatkossakaan tarvita kirjallista lupaa, sanoo aloitteen kannattaja.

Suostumus 2018 -kansalaisaloite pantiin vireille 5. kesäkuuta. Kannatusilmoituksia kertyi ensimmäisen viikon aikana lähes 20 000. Sen jälkeen tahti on hidastunut. Nyt kansalaisaloitteen on allekirjoittanut yli 24 000 ihmistä.

Aloitteen taustalla on ryhmä yksityishenkilöitä, järjestöjä ja puolueita, jotka haluavat muuttaa raiskauksen määritelmän rikoslaissa. Kampanjan yhteyshenkilöt ovat vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan ja vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela.

Kansalaisaloite etenee eduskuntaan, jos kannattajia kertyy puolen vuoden aikana 50 000.

Vasemmistonuorten puheenjohtaja Hanna-Marilla Zidan (vas.) ja vihreiden nuorten puheenjohtaja Iiris Suomela. © Vesa Moilanen / LK

Ei enää hyväksikäyttöä

Zidan uskoo, että kansalaisaloite kerää riittävästi kannattajia.

”Töitä se vaatii, mutta asia on tärkeä ja se on välittynyt niin hyvin, että nimet kyllä saadaan.”

Zidan kertoo, että vihreiden nuorten ja vasemmistonuorten toimistoilla on runsaasti tapahtumissa kerättyjä kansalaisaloitteita, joita ei ole ehditty postittaa. Todellinen kannatusilmoitusten määrä on siis suurempi kuin kansalaisaloitepalvelun näyttämä lukema.

Suostumus olisi lakimuutoksen keskeisin asia, mutta suuri muutos olisi myös se, että seksuaalisen hyväksikäytön pykälä poistettaisiin laista kokonaan. Enää ei eroteltaisi hyväksikäyttöä ja raiskausta.

”Seksuaalisessa hyväksikäytössä käytetään riippuvaista suhdetta hyväksi. Se on tavallaan lieventämisperuste, että rikos nähdään hyväksikäyttönä eikä raiskauksena. Riippuvuussuhteen ei pitäisi olla lieventämisperuste. Se pitäisi nähdä yhtä lailla raiskauksena, koska sitähän se on”, Zidan toteaa.

Uhri lamaantuu

Uudistusta vaaditaan, sillä kansainvälisten ihmisoikeus­sopimusten mukaan jokaisella on seksuaalinen itsemääräämisoikeus – oikeus päättää milloin, miten ja kenen kanssa on sek­suaalisessa kanssakäymisessä.

Suomessa ja monissa muissa Euroopan maissa nykyinen lainsäädäntö määrittelee raiskauksen väkivallan tai sillä uhkaamisen kautta – ei suostumuksen puutteeseen perustuen.

”Se ei vastaa todellisuutta, kun oletetaan, että uhrin pitäisi pystyä puolustautumaan tai vastustelemaan tai olla täysin puolustuskyvytön”, Zidan toteaa.

Hän on myös Seksuaalisen itsemääräämisoikeuden puolesta ry:n puheenjohtaja.

Ruotsissa tehdyn tutkimuksen mukaan 70 prosenttia raiskauk­sen uhreista lamaantuu tapahtumahetkellä siten, ettei pysty liikkumaan tai vastustamaan tekijää. Siitä huolimatta tuomioistuimissa lakia tulkitaan usein niin, että raiskauksen vastustaminen olisi jokaiselle uhrille luonnollinen reaktio.

”On myös tapauksia, joissa uhri ei uskalla vastustella, koska pelkää sen aiheuttavan lisää väkivaltaa.”

Sukupuoliyhteyteen voidaan pakottaa myös kiristämällä talou­dellisesti tai uhkailemalla kolmatta osapuolta.

 

Kansalaisaloitteita voi tehdä ja alle­kirjoittaa netissä. © ruutukaappaus

Tarvitaanko lupalappu?

Aloite on herättänyt myös epäilyä ja kysymyksiä siitä, miten suostumus voidaan todistaa. Kampanjan nettisivuilla sanotaan, että seksiin ei jatkossakaan tarvita kirjallista lupaa, jos lakiuudistus hyväksytään.

”Jos toisen suostumus tuntuu epäselvältä ilman lupalappua, niin suosittelen ottamaan sen mukaan”, Zidan sanoo.

Suostumuksen voi päätellä sanoista ja teoista. Aloitteessa on määritelty asiat, joista suostumusta ei voi päätellä olevan.

Jo nyt suostumus otetaan huomioon suuressa osassa tuomioistuinten päätöksiä. Muutos haluaisi varmistaa, että suostumus huomioidaan aina johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti.

Zidanin mukaan uudistus selventää, mitä on seksuaalinen väkivalta ja mikä on raiskaus.

”Esimerkiksi itkeminen näyttää selvästi, että ihminen ei halua sitä, mitä hänelle tehdään. Itkemistä ei ole tuomioistuimissa pidetty riittävänä vastusteluna. Joissain tapauksissa tekijä on voitu päästää vapaaksi, jos uhri on itkenyt mutta ei ole muuten vastustellut tekoa. ”

Kampanjan sivuilla huomau­tetaan, että yleiset oikeusperiaatteet pätevät jatkossakin, eikä ketään voida tuomita rikoksesta ilman päteviä todisteita.

 

X