Seuran pääkirjoitus: Eläkekateuden ydin – eläkeläisen tulisi tyytyä vähään ja jättää mahdollisimman paljon perintöä
Kulutuksen kasvu on toivottavasti merkki siitä, että nykyeläkeläiset panostavat hyvinvointiinsa aiempaa enemmän. Elämästä saa nauttia vanhanakin, eikä kaikkea tarvitse säästää perinnöksi, Tarja Hurme kirjoittaa.
En nyt puhu eduskunnan sopeutumiseläkeläisistä, kun sanon, että keskustelua senioreiden eläkerahoista ja kuluttamisestakin leimaa kateus. Tavallinen työeläkeläinen tuntuu olevan monen mielestä liian hyvätuloinen, liian vapaa, liian hyväkuntoinen.
Asuntokin jo kuusikymppisenä maksettu. Takuueläkkeen pienuutta toki viran puolesta voivotellaan, mutta ihanne näyttää pohjimmiltaan olevan vähään tyytyvä vanhus, joka ei rasita sote-Suomea liikaa ja ymmärtää kuolla ajoissa, kun ei enää mitään tuotakaan.
Eläkekateus paljastaa kovia arvoja.
Tilastoissa näkyy usein prosentteja eikä euroja, vaikka euroilla eletään. Jos eläkeläinen kulutti johonkin aiemmin yhden euron ja nyt kaksi, niin kulutus on toki kasvanut 100 prosenttia, mutta onko se silti paljon?
Tätä mietin, kun äskettäin uutisoitiin eläkeläisten kulutuskasvua ja yhtä kasvun aiheuttajaa, ravintola- ja hotellielämää! Sanapari toistui painavasti pitkin uutispäivää niin usein, että seniorielämä alkoi haiskahtaa epäilyttävältä.
Oikeasti kyse voi kuitenkin olla siitä, että keittotaidoton leskimies käy entistä useammin lähikuppilassa lounaalla. Seniorit myös matkailevat enemmän, siis yöpyvät hotelleissa ja syövät ravintolassa.
Viisaampaa onkin kuluttaa palveluihin ja elämyksiin eikä hankkia lisätavaraa ennestään täyteen kotiin.
Eläkeläinenkin saa nauttia elämästä
Kulutuksen kasvu on toivottavasti merkki siitä, että nykyeläkeläiset panostavat hyvinvointiinsa aiempaa enemmän. Elämästä saa nauttia vanhanakin, eikä kaikkea tarvitse säästää perinnöksi, jota sitäkin toki jää suurilta ikäluokilta melkoisesti.
Moni myös tukee jälkikasvuaan mieluummin eläessään kuin vasta kuoltuaan. Lisääntynyt kulutus selittynee silläkin, että työeläkkeelle jää parempituloisia samalla kun pienituloisten kansaneläkeläisten määrä on vähentynyt.
Eläkeläiset ovat kantaneet työeläkemaksuillaan sukupolvivastuuta siitä alkaen, kun järjestelmä on ollut olemassa. Eläkerahastot paisuvat, eikä pussin pohja hevin häämötä.
Eläkeläiset ovat iso veronmaksajajoukko, yli 4 000 euron eläketuloiset myös raippaverotettuja. Tuloraja asettuu suunnilleen niin, ettei raippa kansanedustajan peruspalkan eläkettä juuri sivalla.
Lue myös:
Seuran pääkirjoitus: Someälähtely ja pätkäviestintä ei korvaa hyvää äidinkielen osaamista