Sorjonen sai jatkoa Netflixin pyynnöstä - Pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen: ”Eteläamerikkalaiset katsojamme nimittävät maisemia usein satumetsäksi”
Sorjosen tarinaan kirjoitettiin jatkoa, koska Netflixin katsojat maailmalla niin toivoivat, kertoo sarjan pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen.
”Sorjonen oli Ylen alkuperäissarja, joten kirjoitimme myös Muraalimurhat-minisarjan niin, että Ylen katsojat saavat aidosti jotain enemmän kuin Netflix-elokuvan pidennetyn version”, pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkonen sanoo. © Kimmo Korhonen / Fisher King Oy / Yle
Sorjosen tarinan piti oikeastaan olla jo ohi. Pääkäsikirjoittaja Miikko Oikkosella oli ollut alusta saakka mielessään kolmen kauden mittainen kaari sarjan päähenkilöille. Kun tämä tarina oli kerrottu, sarja tuntui valmiilta.
Sorjonen oli kuitenkin kerännyt kolmen kautensa aikana omistautuneen kansainvälisen fanikunnan, joka pommitti jatkotoiveillaan niin Yleä, tuotantoyhtiö Fisher Kingiä kuin sarjan kansainvälistä jakelijaa Netflixiäkin.
”Helmikuussa 2020 tapasimme Netflixin edustajia Berliinin elokuvafestivaaleilla, ja he toivoivat kovasti, että Sorjonen saisi vielä tavalla tai toisella jatkoa”, Miikko Oikkonen kertoo.
Oikkosen mielessä oli aiemmin hautunut ajatus, miten ja missä muodossa Kari Sorjosen tarina saattaisi jatkua. Hän esitteli ideansa Netflixin edustajille yhdessä Sorjosen tuottajien Matti Halosen ja Johannes Lassilan kanssa. Asiat etenivät vauhdikkaasti.
Jo festivaaliviikon aikana sekä Netflix että Yle näyttivät hankkeelle vihreää valoa. Seuraavana syksynä, puolisen vuotta Berliinissä käytyjen keskustelujen jälkeen, työryhmä kokoontui kuvaamaan Sorjonen – Muraalimurhat -elokuvaa ja -minisarjaa.
Alusta saakka kansainvälinen
Sorjonen on Ylen alkuperäissarja, mutta myös Netflixistä oli ehtinyt muodostua tärkeä yhteistyökumppani tekijöille.
”Sorjonen lähti alun perinkin leviämään hyvin: sitä esitettiin muun muassa Saksassa, Ranskassa ja Espanjassa. Mutta kyllähän Netflix oli se, joka toi sarjan koko maailman katsottavaksi. Sorjonen oli ensimmäinen suomalainen sarja, joka pääsi Netflixin levitykseen, ja se oli merkittävä muutos koko alan kannalta Suomessa”, Oikkonen toteaa.
Sorjonen oli myös yksi ensimmäisistä ei-englanninkielisistä sarjoista, jotka Netflix esitti alkuperäiskielellä. Kokeilu oli aloitettu paria vuotta aiemmin espanjankielisellä Narcosilla, ja 2017 suoratoistojätti otti Sorjosen ohjelmistoonsa. Sorjosen vanavedessä Netflixille päätyi myös Karppi.
”Aiemmin sitä pidettiin esteenä kansainväliselle menestykselle, että sarjassa puhutaan suomea. Tänä päivänä sellaisia kommentteja tuskin enää kuulee.”
Nordic noiria satumetsässä
Suomalaissarjojen menestystä maailmalla on vauhdittanut myös niin kutsutun nordic noir -lajityypin suosio.
”Meillä kävi tässä säkä. Aloin alun perin kirjoittaa Sorjosta jo 2010, ja nordic noir -termi lanseerattiin 2013. Emme siis alkuvaiheessa tienneet tekevämme nordic noiria”, Oikkonen sanoo.
”Kehittelytyömme aikana ehtivät ilmestyä Millennium-trilogia, Rikos ja Silta, ja kun Sorjonen päätyi tuotantoon 2015, ymmärsimme tekevämme tämän genren projektia. Eri puolilla Pohjoismaita tehdyt tuotannot raivasivat ilman muuta tietä ja avasivat ovia meillekin.”
Vuosien varrella on alkanut käydä ilmeiseksi, että nordic noirin sisällä on myös kansallisia erityispiirteitä. Suomalaissarjat ovat erottuneet joukosta perhetarinoillaan.
”Tässä genressä on paljon päähenkilöitä, joilla on päihdeongelmia ja rikkinäinen perhe. Me halusimme kuvata nimenomaan perheellistä poliisia. Tämän lisäksi kansainvälisissä palautteissa nousee esiin suomalaissarjojen luontoyhteys. Eteläamerikkalaiset katsojamme nimittävät Sorjosen maisemia usein satumetsäksi.”
Sorjonen, su 6.3. klo 21.05, TV1