Suojautuisinko flunssalta aasialaiseen tyyliin?
Hengitystiet peittävä maski varjelee flunssilta, mutta vain niiltä, jotka tarttuvat ilmateitse.
Hongkongilaiset torjuivat maskeilla SARS-virustartuntaa toukokuussa 2003.
Tiedustelen apteekista hengityssuojaimia.
”Oletko askartelemassa jotakin”, farmaseutti kysyy.
En ole. Influenssakausi on kiivaimmillaan, ja haluan välttää tartunnan. Niin aasialaisetkin tekevät. Peittävät nenänsä ja suunsa flunssa-aikaan hengityssuojaimella.
Voiko suojaimen avulla tosiaan välttää sairastumisen?
Huivi ei suojaa
Tutkimuksia hengityssuojainten tehokkuudesta influenssaa vastaan ei ole.
Erikoistyöhygieenikko ja suojainasiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitokselta toteaa, että hengitystiet voi toki suojata maskilla, mutta tällä ei ole ole suurta merkitystä tartunnan saamisessa. Suojain varjelee vain ilmassa olevilta viruksilta.
Mutta onhan se jo jotakin. Terveydenhoitohenkilökunnallekin tarjotaan toisinaan epidemian iskiessä hengityssuojaimia, jotta heitä riittäisi hoitamaan muuta väestöä.
Viruksia vastaan voi suojautua käyttämällä ainoastaan kunnollista suojainta. Mikä tahansa riepu tai huivi kasvoilla ei suojaa flunssalta.
Ilmassa leijuvia viruksia ei kuitenkaan tarvitse pelätä ylettömästi.
”Sairaan ihmisen yskimällä tai aivastamalla levittämät pisarat putoavat nopeasti maahan eivätkä kulkeudu metriä kauemmaksi”, tartuntatautilääkäri Katrine Pesola Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotautien osastolta kertoo.
Jos taas olen itse flunssainen, hengityssuojain estää minua pärskimästä viruksia ympärilleni. Tästä syystä aasialaisetkin yleensä käyttävät suojainta.
Maski naamalla nolottaa
Hengityssuojaimia kysytään apteekista niin harvoin, ettei niitä tahdo ensin löytyä. Lopulta suojaimia löytyy laatikostosta, joka on asiakkaiden ulottumattomissa.
Lähden kävelemään kaupungille suojain kasvoilla. Ahdistaa. Yritän näyttää sairaalta ja vältellä ihmisten katseita. Se on helppoa, sillä lukuun ottamatta yhden teinitytön nopeaa vilkaisua kukaan ei kiinnitä minuun huomiota.
Käyn suojain naamalla purkkaostoksilla lähikaupassa. Tunnen painetta niiskuttaa ja yskiä, jotta syy suojaimen käytölle selittyisi. Nuori mies kassalla palvelee minua reippaasti, ehkä jopa tavallista reippaammin.
Aivasta oikein
Suurin osa flunssista leviää pisara- ja kosketustartuntoina, ja niitä hengityssuojain ei torju. Tosin kasvoille asetettu maski saattaa toimia muistutuksena siitä, ettei pesemättömiä käsiä kannata viedä kasvoille.
Käsienpesun tärkeyttä sairauden välttämisessä ei voi korostaa liikaa. Kädet kannattaa pestä aina kotiin tullessa ja ennen ruokailua. Liioitteluun ei kuitenkaan pidä sortua, sillä iho ei kestä liiallista pesua.
On hyvä opetella myös oikea aivastustekniikka. Käteen ei kannata aivastaa vaan suunnata pärskeet kyynärvarteen tai hihaan, jos ei ehdi kaivaa esiin nenäliinaa.
Jos esimerkiksi rappukäytävässä aivastaa käsiinsä ja tämän jälkeen ottaa tukea kaiteesta, tauti pääsee leviämään.
Liian vähän rokotuksia
Hyvän hygienian lisäksi influenssarokote voi olla viisas valinta sairauden ehkäisemiseksi.
”Kaikki, jotka kuuluvat erityisryhmiin, tulisi ilman muuta rokottaa. Myös niiden, jotka harkitsevat hengityksensuojainten hankkimista, kannattaa ennemmin rokotuttaa itsensä”, Mäkelä toteaa.
Suomessa rokottaminen on Mäkelän mielestä turhan vähäistä. Myös riskiryhmään kuulumaton voi hankkia rokotteen.
Terveillä työikäisillä rokote estää 7–8 influenssaa kymmenestä.
Hengitys ei kulje
Hengityssuojain tuntuu kasvoilla kuumalta ja ahdistavalta. Vaikka materiaali on huokoista, hengitys ei kulje sen läpi normaalisti.
Toisaalta maski suojaa kasvoja talven viimalta, mikä ehkä onkin sen ainut etu. Jatkossa taidan käyttää suojainta vain siihen tarkoitukseen, jota varten apteekkari oletti minun sitä tarvitsevan. Askartelemiseen.