Suomen Pankin Olli Rehn pureskeli HJK:n ja Ilveksen talousluvut – Junnufutis tuottaa Suomelle jopa yli 100 miljoonan euron hyödyt
Junnufutis tuo Suomelle sosiaalisia ja terveydellisiä hyötyjä, joiden arvo lasketaan miljoonaluokassa. Yksin HJK ja Ilves tuovat Suomelle 65 miljoonan euron hyödyt.
HJK:n juniorijoukkueissa liikkuu yli 3500 poikaa ja tyttöä.
Junnufutis on lukemattomissa suomalaiskodeissa sydämen asia. Kymmenettuhannet tytöt ja pojat pelaavat ja harjoittelevat satojen seurojen väreissä joka viikko. Kaikkiaan futiksella on Suomessa yli 130 000 rekisteröityä pelaajaa.
Suomen suurimmat jalkapallon junioriseurat, helsinkiläinen HJK ja Tampereen Ilves, julkaisivat äskettäin huikaisevia lukemia junioritoimintansa positiivisista vaikutuksista yhteiskuntaan.
HJK kertoi hyödyttävänsä yhteiskuntaa 35,9 miljoonan euron arvosta, Ilves puolestaan reilun 31 miljoonan euron edestä. Laskelmat oli tehnyt Euroopan jalkapalloliitto UEFA:n alainen hanke, eikä lukemissa huomioitu miesten ja naisten edustusjoukkueita. UEFA:n käyttämä malli mittaa jalkapalloon sijoitetun pääoman sosiaalista tuottoa.
Suomen Pankin pääjohtaja ja entinen SM-tason pelaaja Olli Rehn tutustui HJK:n ja Ilveksen ilmoittamiin lukuihin ja UEFA:n laskentametodiin Seuran pyynnöstä.
Rehn antaa HJK:n ja Ilveksen julkaisemien laskelmien paikkansapitävyydelle hyvin suuren painoarvon. Rehnin mukaan UEFA on laskelmia tehdessään käyttänyt Euroopan parasta asiantuntemusta. Tutkimismenetelmän laatimisen tukena on ollut tutkimuslaitoksia ja yliopistoja.
”Se on tehty niin hyvin, kuin laadullinen arviointi kyetään tekemään.”
Junnufutis torjuu sairauksia
Olli Rehnin mukaan urheiluseurojen sekä erilaisten järjestöjen ja yhdistysten toimintaa arvioitaessa olisi laajemminkin järkevää katsoa ensisijaisesti muuta kuin tilikauden viivan alle jääviä euroja.
”Nämä lukemat kertovat jalkapallosta yhteiskuntaan tulevista kokonaisvaikutuksista, jotka ovat paljon suurempia kuin mitä tilinpäätöksistä pystyy päättelemään.”
UEFA painottaa laskelmissaan erityisesti terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia. Futisharrastuksen katsotaan edesauttavan koulumenestystä, jatkokouluttautumista ja työllistymistä sekä ehkäisevän rikollisuutta ja syrjäytymistä.
Terveyden puolella junnufutis puolestaan muun muassa torjuu sydän- ja verisuonisairauksien riskiä sekä mielenterveysongelmia.
”Taloustieteessä on viimeisimmät 10-20 vuotta puhuttu inhimillisen kehityksen indeksistä ikään kuin vaihtoehtona bruttokansantuotteelle. UEFA:n metodissa on paljon samaa, eli on pyritty huomioimaan inhimillisiä ja sosiaalisia vaikutuksia.”
Olli Rehn futispelin pyörteissä vuonna 1996. © Kari Santala / Otavamedia
Mikkelistä maailmalle
Mikkelistä kotoisin oleva Olli Rehn istuu tätä nykyä Kansainvälisen jalkapalloliitto FIFA:n päättävissä elimissä, kuten hallintokomiteassa. Rehn on myös FIFA:n koronaohjausryhmän puheenjohtaja.
Taustaltaan Rehn tuntee jalkapallon vähintään yhtä hyvin nurmen tasalta kuin kabineteista. Hänen jalkapallouransa pelaajana on miehen omien sanojen mukaan ”pitkä, mutta ei merkittävästi mitalien koristelema.”
”Isäni pelasi futista maakuntasarjassa. Sain pallon ennen kuin opin kävelemään. 6-vuotiaana menin MP:n jalkapallokouluun, ja siitä saakka se on jatkunut.”
Olli Rehn katsoo jalkapalloelämäntavan antaneen hänelle valtavasti etenkin sosiaalisesti. Huipulla Rehn oli vuonna 1982, kun hän 20-vuotiaana edusti mestaruussarjassa pelannutta Mikkelin Palloilijoita. Helsinkiin muutettuaan ja keskityttyään ensin opiskeluun ja sitten työelämään, hän samalla jatkoi pelaamista alemmilla sarjatasoilla. Myöhemmin junnufutis on tullut Rehnille tutuksi muun muassa oman tyttären koulujoukkueen kautta.
”Ja myöhemmin sitten eduskunnassa ollessani voitimme eduskunnan joukkueen kanssa muutama eurooppalainen parlamenttiturnaus.”
Pelaajaura jatkuu edelleen kahdessa ikämiesjoukkueessa, eli Sopassa (Pallokentän Sosiaalipalloilijat) ja Puotinkylän Valtissa.
Junnufutis mukana perheiden arjessa
HJK:n ja Ilveksen juniorijoukkueissa on yhteensä noin 8 000 poikaa ja tyttöä. Monen kohdalla harrastus vaatii tietyn määrän sitoutumista koko perheeltä, jolloin jalkapalloon suoraan sidoksissa olevien henkilöiden määrä kasvaa huomattavasti.
Lukemien perusteella lienee turvallista todeta, että junnufutis ja urheiluseurat ylipäätään ovat tärkeä osa paikallisyhteisön elämää.
”Ja tässä puhutaan nyt siis vain kahdesta seurasta. Täytyy muistaa, että on olemassa valtava määrä muitakin seuroja, joissa tehdään aivan yhtä arvokasta työtä. Helsingissäkin on monta seuraa, jotka panostavat nimenomaan juniorijoukkueisiin”, Olli Rehn sanoo.
Jos kaksi suurinta junioriseuraa tuottaa yhteiskunnalle vuodessa yhteensä 65 miljoonan euron hyödyt, niin voisiko kaikkien Suomen satojen jalkapalloseurojen arvioida tuottavan yhteensä vähintään 100 miljoonan hyödyt?
”Kyllä, ainakin kun puhutaan laajemmista yhteiskunnallisista vaikutuksista, niin varmaan tuossa mittaluokassa ollaan. Varmaan se kokonaissumma on vieläkin suurempi.”
Olli Rehnin mielestä terveydellisten, inhimillisten ja sosiaalisten vaikutusten laskeminen tilinpäätösten sijaan on itse asiassa niin hyvä tapa mitata asioita, että sitä voisi käyttää yhteiskunnassa laajemminkin kuin vain urheiluseurojen kohdalla.
”Kyllä, ja jos puhutaan yhteiskunnallisesta päätöksenteosta, se on nimenomaan kansan valitsemien päättäjien tehtäväkuntien valtuustoissa ja eduskunnassa ja muissa instansseissa tehdä ne arvovalinnat. Totta kai jossain vaiheessa on katsottava rahaakin, mutta yhteiskunnalliset laajemmat vaikutukset, etenkin pitkäaikaiset, pitää kyetä näkemään päätöksiä tehtäessä.”