Jalkapallon Suomen Cup on unohdetuin arvokisa – Mikä palauttaisi suosion?

Jalkapallo on eräs Suomen harrastetuimmista ja seuratuimmista lajeista. Kymmenettuhannet tytöt, pojat, naiset ja miehet juoksevat pallon perässä joka viikko eri sarjatasoilla ja harjoituksissa. Kaikkiaan futiksella on Suomessa yli 130 000 rekisteröityä pelaajaa.

Kaikki tietävät miesten ja naisten maajoukkueet eli Huuhkajat ja Helmarit, jotka kummatkin ovat selvittäneet tiensä seuraaviin EM-kisoihin.

Aika moni tuntee jollain lailla myös miesten korkeimman sarjatason Veikkausliigan. Vähintään kesäkaudella Urheiluruutua katsoessa huomaa, että kyllä, siellä se taas on jälleen kerran HJK sarjan kärjessä, mitä nyt KuPS ja Turun Inter vähän haastavat välillä.

Mutta luultavasti vain kaikkein kovimmat futisentusiastit tietävät, että juuri nyt on meneillään eräs tärkeimmistä kotimaisen jalkapallon kilpailuista, miesten Suomen Cup.

Jalkapallon miesten Suomen Cup on on kilpailu, jolla on pitkät ja komeat perinteet sekä edelleen hyvät palkinnot, mutta parhaillaan cup on tilanteessa, jota voi kuvailla kriisiksi.

Rahaa ja mainetta

Cupin suosio on suomalaisten jalkapalloseurojen, kannattajien ja potentiaalisten katsojien silmissä laskenut jo vuosia.

Kilpailuun osallistuvien seurojen määrä on pudonnut dramaattisesti. Kun vielä vuonna 2005 cupissa oli mukana 392 joukkuetta, vuonna 2018 cupin voitosta eli Antero Nymanin muistopalkinnosta kisasi enää 65 joukkuetta.

Palkinnoista kiinnostus ei liene kiinni. Voittanut joukkue saa komean pokaalin sekä Suomen mittakaavassa kohtuullisen rahapotin, 50 000 euroa. Ennen kaikkea cupin voittaja saa paikan europelikentille, mikä puolestaan tuo seuralle takuuvarmasti lisää mainetta ja mammonaa.

Esimerkiksi kaudella 2020 eurokentillä hyvin menestynyt KuPS kerrytti kassaansa yli miljoona euroa Euroopan jalkapalloliiton UEFAn maksamia korvauksia ja bonuksia. Kuluvan kauden Suomen Cupin voittaja saa paikan ensi kaudeksi Euroopan jalkapalloliiton UEFAn uuden kilpailun, Euroopan konferenssiliigan kar­sintakierrokselle.

Koronan ja sään takia cupia pelataan nyt sisähalleissa ilman yleisöä – kolkko ja arkinen miljöökin vähentänee mielenkiintoa. © Lehtikuva / Martti Kainulainen

Kentillä on tungosta

Suomen Cupin järjestää Suomen Palloliitto, jonka pääsihteeri Marco Casagrande tuntee cupin myös pelaajan ja seurajohtajan näkökulmasta.

Hänen mukaansa cupin ongelmallinen tilanne juontuu erityisesti 2010-luvun alkuun, jolloin Veikkausliigan pelimääriä lisättiin merkittävästi, ja samalla mahdollisuudet sijoittaa cupin ottelukierroksia kesälle vähenivät selvästi.

Suomen lyhyehkön ulkopelikauden kalenterit alkavat olla kentillä täynnä.

”Kun osa joukkueista pelaa eurocup-otteluitakin, on kesä nyt niin tukossa, että cupia on sovittu pelattavaksi aikaisin keväällä. Samalla virallista kilpailukautta on saatu pidennettyä.”

Siksi Suomen Cup pelataan lohkovaiheessa sisähalleissa. Osasyy kisan ankeaan tilaan johtuu olosuhteista.

Kuluvalla kaudella koronavirus estää yleisön ottamisen cup-otteluihin, mutta vaikka ei estäisikään, eivät sisähallit juuri ole omiaan luomaan suuren jalkapallojuhlan tuntua.

Tarjontaa on kesällä Suomen oloissa paljon: Huuhkajat sekä Veikkausliiga kilpailevat cupin kanssa samasta futisfanien huomiosta. © Reuters / Lehtikuva

Suomen Cup rukataan uusiksi

Jalkapalloväen onni on, ettei cupin pelisysteemi ole kiveen hakattu, vaan muistuttaa enemmän ikiliikkujaa.

Maaliskuun 22. päivänä Palloliitossa ryhdytään jälleen kerran miettimään, kuinka Suomen Cupin asemaa saataisiin kehitettyä. Silloin asialle nimetään työryhmä sekä myöhemmin keväällä palkataan lisäksi määräaikainen henkilö työskentelemään vastuullisena tuotepäällikkönä.

Kun liigan ja cupin ohjelmia uudistettiin kymmenisen vuotta sitten, jalkapalloyhteisö ei riittävissä määrin innostunut ajatuksesta, jossa sarjaotteluita olisi pelattu kesän mittaan viikonloppuisin ja cupin pelejä viikolla. Nyt Casagrande uumoilee, että aika saattaa olla sille kypsä.

”En tiedä, mutta ehkä tähän saattaisi olla kaipuuta. Ehkä nyt on kokeiltu muuta, onkin herätty siihen, että tuo olisikin hyvä systeemi.”

Liikaa eri intressejä

Monilla jalkapallotoimijoilla, kuten pelaajilla, valmentajilla, seurajohtajilla ja toimittajilla, on cup-keskusteluun yksinkertaisia ratkaisuja, mutta ongelma on, että todellisuudessa rakennuspalikoiden sijoittelu on monimutkaista.

On liki mahdotonta saada aikaan ottelu- ja aikataulujärjestelyjä, jotka tyydyttäisivät kaikkia toimijoita aina faneista pelaajiin ja seurojen mainostajiin asti.

Silti Casagrande toivoo, että kun ratkaisuja tehdään, kaikki sitoutuisivat noudattamaan niitä. Cupia, kuten mitä tahansa kilpailua, voidaan jatkuvasti kehittää, mutta onnistumismahdollisuuksia on vain silloin, kun sitoutuminen on riittävää.

”Joka tapauksessa mallin täytyy olla sellainen, jossa mahdollisimman moni on mukana. Saada prosessi, johon iso määrä ihmisiä sitoutuu mukaan. Ja sitten mennään sillä mallilla. ­Asioille täytyy antaa aikaa.”

Suomen Cupin rästiottelu HJK-KTP 4. maaliskuuta, cupin neljännesvälierät 6. maaliskuuta.

Finaalin ottelupäivä Olympia­stadionilla 8. toukokuuta. Koronaviruksen vuoksi finaali saatetaan joutua pelaamaan myöhemmin syksyllä.

Lue myös: Amanda Rantanen opiskelee opettajaksi – Legendaarisen ratkaisumaalin jalkapalloilija teki kasvoillaan: ”Se maali naurattaa yhä”