Suomi on asunnottomuuden torjunnan mallimaa – vaan kuinka kauan?

”Hallitusohjelman seurauksena asunnottomuuden ja samalla syrjäytymisen ehkäisy hankaloituu”, päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Erkki Meriluoto on Seuran päätoimittaja.

"Hallitusohjelman seurauksena asunnottomuuden ja samalla syrjäytymisen ehkäisy hankaloituu", päätoimittaja Erkki Meriluoto kirjoittaa.
Teksti:
Erkki Meriluoto

Kaikki ei ollut ennen paremmin. Kultaisten muistojen 1980-luku oli monille kovaa aikaa. Pakkastalvet koettelivat etenkin vailla lämmintä kotia olevia. Asunnottomia oli Suomessa peräti 20 000.

Sittemmin suunta on muuttunut. Viimeisin virallinen lukema viime marraskuulta on 3 686 asunnotonta. Neljässä vuosikymmenessä Suomesta on tullut asunnottomuuden torjunnan kansainvälinen esimerkki, jolta jopa Iso-Britannian Royal Foundation -säätiö prinssi William keulakuvanaan ottaa oppia. Heidän viisivuotinen asunnottomuusohjelmansa on käyttänyt inspiraationaan suomalaisen Y-Säätiön onnistumisia.

Asunnottomuuden torjunta luo turvaa

Menestyksen taustalla on Suomen perinteisen vahva sosiaalitukijärjestelmä ja pitkäjänteinen työ asunnottomuuden kitkemiseksi. Asunto ensin -periaate kartoittaa ongelmat yksilötasolla. Asumistuet ja kohtuuhintainen vuokra-asuntokanta tuovat rakenteellisen turvan myös monille pienituloisille. Lastensuojelulaki takaa osaltaan sen, että perheitä tai lapsia ei jää Suomessa ilman asuntoa.

Asunnottomuuden torjunta heijastuu ympäröivän yhteiskunnan elämään turvallisuutena. Monien eurooppalaisten kaupun­kien päinvastainen esimerkki kertoo kuormituksesta vartijoille, poliisille ja terveydenhuollolle.

Kävin hiljattain Amsterdamissa, jossa asuntopula on johtanut siihen, että osa opiskelijoista joutuu majoittumaan ystävien nurkissa tai jopa puistoihin pystytetyissä teltoissa.

Miten meidän käy tulevaisuudessa?

Suomi on asunnottomuuden torjunnassa eräänlainen onnistumisen globaali laboratorio. Kansainväliset asiantuntijavieraat saapuvat ihmettelemään, kun kukaan ei majaile kadulla Helsingin rautatieaseman edustalla.

Lue myös: Reportaasi: Menneisyydestä ei tuomita asunnottomien jalkapallossa: ”Futiksesta tuli voimavara – elämässä voi taas katsoa eteenpäin”

Osaltaan maamme menestystä ovat taanneet hallitusohjelmat, jotka ovat tähdänneet asunnottomuuden vähentämiseen. Tällä kertaa tuoreessa ohjelmassa on kuitenkin leikkauksia. Ne vaikuttavat suoraan eri tukiin ja muun muassa ARA-asuntojen tuotantoon. Sen seurauksena asunnottomuuden ja samalla syrjäytymisen ehkäisy hankaloituu.

Kun ihminen kohtaa kriisin, hän saattaa valita herkemmin väärän polun, jos tukea ei ole saatavilla tarpeeksi. Asunnottomien yötä vietetään 17. lokakuuta.

X