Synkkä kolarivuosi katkaisi vuosikymmenen jatkuneen liikenneturvan kehityksen – ”Ilmiö on yleiseurooppalainen”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
ulosajo
Ulosajoja tapahtuu tyypillisesti liukkaalla kelillä. © Liikenneturva/ Nina Mönkkönen
Tarkkaamattomuus liikenteessä on lisääntynyt erityisesti älypuhelimien yleistymisen myötä.

Liikenneturvan arvion mukaan tieliikenneonnettomuuksissa on tänä vuonna jo menehtynyt saman verran ihmisiä kuin vuonna 2014 yhteensä. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 224 ihmistä.

Henkilöautoilijoiden kuolonkolareita oli sattunut syyskuun loppuun mennessä jopa viime vuotta enemmän.

Vuosikymmenten myönteinen kehitys liikenneturvallisuudessa näyttää jumahtaneen paikoilleen.

”Ilmiö on yleiseurooppalainen. Parantumista liikenneturvallisuudessa ei ole tapahtunut enää samaan malliin kuin aiemmin”, tutkimuspäällikkö Juha Valtonen Liikenneturvasta sanoo.

Mistä liikenneturvallisuuden heikentynyt tilanne oikein johtuu?

Puhelin vie huomion

Liikenneturvallisuus on monen tekijän summa.

Vaikka mitään yksittäistä tekijää turvallisuustilanteen heikkenemisestä ei voi syyttää, tarkkaamattomuus liikenteessä on lisääntynyt erityisesti älypuhelimien yleistymisen myötä.

”Sosiaalisen median käyttö on monelle nykyään tärkeää, eikä auto ole siitä vapaa alue”, Valtonen sanoo.

Autossa puhelin varastaa huomion liikenteen seuraamisen kustannuksella.

”Ilmiöön törmää päivittäin, ja se koskee myös jalankulkijoita ja pyöräilijöitä.”

Ulosajoja ja törmäyksiä

Vuonna 2014  kuolemaan johtaneista auto-onnettomuuksista 90 prosenttia tapahtui taajamien ulkopuolella. Onnettomuus oli tyypillisesti ulosajo- tai kohtaamisonnettomuus.

”Nämä ovat onnettomuustyyppejä, joissa seuraukset ovat usein vakavimmat. Tämän vuoden lokakuussa ulosajotapauksia oli useampia”, Valtonen sanoo.

Omalta kaistalta voidaan ajautua pois esimerkiksi rattiin nukahtamisen tai liukkaan kelin vuoksi. Viime vuonna vakavia liikenneonnettomuuksia sattui eniten joulukuussa, jolloin on usein sekä pimeää että liukasta.

Toisaalta vastaantulevien kaistalle ajaudutaan joskus myös tarkoituksella: kohtaamisonnettomuuksien joukosta löytyy myös itsemurhia.

”Itsemurhien määrää kuitenkin usein yliarvioidaan. Kovin usein onnettomuuksissa läsnä ovat liikenteen perussynnit: rattijuopumus ja ylinopeus.”

Loukkaantumiseen tai kuolemaan johtavista onnettomuuksista suurin osa tapahtuu yleensä alueella, jossa nopeusrajoitus on 80-90 km/h.

Tällaisilla teillä voi helposti syntyä kiusaus ajaa hieman sallittua kovempaa.

Automatisointi apuna

Suomen historiassa liikenneonnettomuuksien suurin piikki nähtiin vuonna 1971, jolloin tieliikenteessä kuoli yhteensä 1 156 henkilöä.

”Liikennekulttuuri on niistä ajoista muuttunut paljon, mutta vieläkin on parantamisen varaa. Jokainen kuolemantapaus on liikaa”, Juha Valtonen sanoo.

Suomen tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoden 2010 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Tällöin liikennekuolemien määrä olisi enintään 136.

Jotta tavoitteeseen päästään, liikenneturvallisuuden parantamiseen täytyy kiinnittää jatkuvasti huomiota.

”Täytyy huolehtia niin tiestön kunnosta, liikenteen valvonnasta kuin uusien kuljettajien koulutuksesta.”

Ajoneuvotekniikan kehittyminen voi myös edistää turvallisuuden parantumista.

”Automatisointi voi vähentää ihmisten aiheuttamia virheitä ja väärinkäytöksiä. Ylinopeudet ja rattijuopumukset voitaisiin pitkälti poistaa tekniikan avulla, jos vain haluttaisiin.”

X